Itävallan elpymissuunnitelma painottaa vihreitä investointeja ja digitaalista siirtymää

Itävallan elpymissuunnitelma painottaa vihreitä investointeja ja digitaalista siirtymää

Itävalta vannoo kansallisessa elpymis- ja palautumissuunnitelmassaan ekonomian ja ekologian yhdistelmään: 46 % varoista osoitetaan vihreään siirtymään, 41 % digitalisointihankkeisiin. Suunnitelma ylittää selkeästi EU:n vaatimukset ilmastonsuojelusta (tavoitetaso 37 %) ja digitalisoinnista (tavoitetaso 20 %).

Itävallassa päätettiin edetä komission talviennusteen mukaisella laskukaavalla tavoitteena 4,5 mrd. saanto, vaikka viimeisin tiedossa oleva saantoarvio on EUR 3,4 mrd.  Osa rahoista on allokoitu jo olemassa oleviin projekteihin, esim. laajakaistaverkon rakentamiseen tai 1-2-3 –lippuun.

ITÄVALLAN ELPYMISSUUNNITELMA
 

TÄRKEIMMÄT KEHITYSKOHTEET
 

 

Kestävä kehitys ja vihreä siirtymä

Liikenne

EUR 850 milj.

 

Saneeraus

EUR 209 milj.

 

Kiertotalous

EUR 300 milj.

 

Biodiversiteetti

EUR 50 milj.

Digitaalinen siirtymä

Laajakaistan kehittäminen

EUR 891 milj.

 

Yritykset

EUR 603 milj.

 

Koulutusjärjestelmä

EUR 172 milj.

 

Julkinen hallinto

EUR 160 milj.

Tietopohjainen jälleenrakennus

Kvantti- ja vetyteknologian tutkimus ja kehitys

EUR 250 milj.

 

Työllisyyden tukeminen

EUR 277 milj.

Oikeudenmukainen jälleenrakennus

Terveydenhuollon uudistukset, ekososiaalinen verouudistus

EUR 125 milj.

 

Kestävä kehitys ja vihreä siirtymä: EUR 1,5 mrd.*

*) Neljälle osa-alueelle suunnitelmassa osoitetut luvut eivät suoraan täsmää ilmoitettujen ilmasto- ja digi-investointien prosenttiosuuksien kanssa: näitä investointeja löytyy jokaisesta osiosta.

Taloutta elvytetään ensisijaisesti ilmastonsuojeluun tähtäävillä toimenpiteillä. Vihreillä investoinneilla tähdätään kattavaan rakenteelliseen muutokseen. Erityisesti fossiilisista polttoaineista halutaan päästä eroon: 2/3 Itävallan taloudesta nojaa fossiilisten polttoaineiden käyttöön, vain kolmasosa energiantuotannosta on puhdasta. Investoinnit julkisen liikenteen ja teollisuuden hiilestä irtautumiseen nähdään keskeisenä osana vuoden 2040 ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamista. Ympäristöystävälliseen liikenteen uudistamiseen osoitetaan yhteensä 850 miljoonaa euroa: päästöttömien bussien kehitystä tuetaan 256 milj. eurolla ja junaliikenneinfrastruktuurin kehittämistä 542,6 milj. eurolla. Varoja suunnataan myös esim. julkisen liikenteen 1-2-3-lippuun, jolla voi matkustaa 1-3 osavaltiossa hintaan yksi euro/pvä/osavaltio. 
Vihreän siirtymän paketista 209 miljoonaa euroa on varattu saneeraukseen (esim. rakennusten vanhat lämmitysjärjestelmät, julkisivujen viheriöittäminen). Tässä yhteydessä kiinnitetään huomiota myös sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen (vähemmän ansaitseville suunnataan enemmän tukea). 

Itävallassa halutaan nähdä tulevaisuudessa vetyä öljyn ja kaasun sijaan: hallitus tukee yrityksiä maailmanlaajuisessa vetyteknologiakilpailussa, sillä erityisesti sementin ja teräksen tuotanto aiheuttaa paljon CO2-päästöjä. Vihreän siirtymän kokonaisuudessa on mukana myös kiertotalouden tukeminen, jolle on varattu 300 milj. euroa.

Ilmastokriisin ohella myös luonnon monimuotoisuuden vähenemisen kauaskantoiset seuraamukset on huomioitu. Biosfäärin suojeluun osoitetaan 50 milj. ja viheralueiden luonnonkirjoa pyritään edistämään ainakin 50 kunnan alueella.

Vihreään siirtymään tarvittavat lait on tarkoitus neuvotella kesään mennessä, esim. uudistuva lämmöntuotantolaki, joka tähtää öljylämmityksen loppumiseen vuoteen 2035 ja kaasulämmityksen vuoteen 2040 mennessä. Uudistuksen keskiössä on ilmastolaki, joka määrittää sekä liittovaltion että osavaltioiden tien hiilineutraaliuteen. Vihreään siirtymään osoitettujen investointien tueksi on lisäksi luvassa vuoden 2022 ensimmäisellä kvartaalilla voimaantuleva ekososiaalinen verouudistus.

Digitaalinen siirtymä: EUR 1,8 mrd.

Digitaalisessa siirtymässä pääpaino on infrastruktuurin rakentamisessa. Laajakaistaverkoston laajentamiseen tullaan investoimaan mittavasti (EUR 891,3 milj.) ja pyrkimyksenä on lisätä talouden kilpailukykyä sekä taata alueellinen tasa-arvo infrastruktuurinäkökulmasta paikoin erittäin vaativissa maantieteellisissä olosuhteissa (vuoristot). Vuonna 2030 käytössä on nopeampi ja kattavampi internetyhteys. Infrastruktuurikehityksen vauhdittamiseksi valmistellaan myös televiestintälakiuudistusta, joka toimitetaan parlamentin käsittelyyn vuoden puoliväliin mennessä. Potista osoitetaan EUR 605 milj. paikallisten yritysten digitalisoimiseen ja ekologisemmaksi muuttamiseen. Digitaalisilla päätelaitteilla pyritään puolestaan takaamaan koulutusjärjestelmän aiempaa kattavampi digitalisointi ja taata siten koululaisille yhtenäiset valmiudet digitaalisten perustaitojen hankkimiseen (EUR 171,7 milj.). EUR 160 milj. osoitetaan julkisen hallinnon digitalisointiin.

Tietopohjainen jälleenrakennus: EUR 868 milj.

Kilpailukyvyn lisäämiseksi kohdistetaan tukia tutkimukseen sekä vahvistetaan synergioita talouden ja tutkimuksen välillä. Investoinneissa painotetaan tulevaisuuden osaamista: hallitus investoi mm. kvanttitutkimukseen sekä erityisesti vetyteknologian ja mikroelektroniikan tutkimukseen ja kehitykseen (250 milj.). Tavoitteena on parantaa työntekijöiden osaamista sekä edistää tutkimustyötä ja koulutusta. Työllisyyttä tukevaan koulutukseen allokoidaan 277 milj. euroa (uudelleenkoulutus sekä jatkokoulutus) .

Oikeudenmukainen jälleenrakennus: EUR 296 milj.

Tästä kokonaisuudesta osoitetaan EUR 125 milj. terveydenhuoltoon, esim. sähköisen neuvolakortin kehittämiseen ja sosiaalisesti heikossa asemassa olevien raskaana olevien ja heidän perheidensä tukemiseksi. Tuetaan myös kuntia, jotka panostavat ilmastotalkoisiin ja osallistuvat ns. Community Nursingiin (hoivapalvelujen koordinoimiseen ja neuvontaan). Lisäksi lanseerataan mm. rahoitusalaan perehdyttämistä koskeva kansallinen strategia, jolla lisätään tietoisuutta vanhuuden turvasta ja pääomamarkkinoista. Tähän kokonaisuuteen lasketaan myös uudistukset kuten eläkeiän nostaminen ja ekososiaalinen verouudistus (esim. CO2-päästöille hintalappu).
Kulttuurialoille osoitetaan 1,5 % tavoitellusta 4,5 mrd. euron potista.

Mahdollisuudet suomalaisyrityksille

Suomalaisyrityksille Itävallan elvytyssuunnitelma voi tarjota yhteistyömahdollisuuksia esim. terveydenhoitojärjestelmän ja julkisen hallinnon digitalisointiin, kiertotalouteen tai koulutusjärjestelmän kehittämiseen liittyen.
Lisätietoja Itävallan elvytyspakettisuunnitelmasta(Linkki toiselle verkkosivustolle) (saksaksi)

Teksti: Petra Hedman, TF-koordinaattori, Itävalta