Ison-Britannian Green Industrial Revolution -elvytyssuunnitelma tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisyrityksille

Britannian pääministeri Boris Johnson julkaisi 18.11. UK:n 10-kohtaisen elvytyssuunnitelman. Tarkoituksena on rakentaa koronakriisin jälkeisestä UK:sta globaali keskus vihreälle teknologialle ja rahoitukselle sekä luoda perustaa tulevien vuosikymmenten talouskasvulle. Toimet myös korostavat UK:n roolia tulevan Glasgow'ssa pidettävän YK:n ilmastokonferenssi COP26:n puheenjohtajana. Suunnitelma pitää sisällään tuulivoimatavoitteen lisäksi energiaan, liikenteeseen (bensa-autojen myyntikielto v. 2035), luontoon ja innovatiivisiin teknologioihin liittyviä tavoitteita. Mukana on myös suunnitelma lisäydinvoiman rakentamisesta. Team Finland – näkökulmasta UK:n elvytyspaketti tarjoaa mahdollisuuksia: esimerkiksi energiatehokkuus (ml. kaukolämpö), sähköautot ja digitaaliset ratkaisut ovat jo nyt UK:n TF-verkoston työssä esillä. Suunnitelman myötä mahdollisuuksia on vielä enemmän.

Ison-Britannian pääministeri Boris Johnson julkaisi 18.11. 10-kohtaisen ”Green Industrial Revolution” –  elvytyssuunnitelman, joihin on pitkin syksyä viitattu myös ”Build Back Greener” –suunnitelmana. Suunnitelman ensimmäinen kohta, jokaisen UK:n kotitalouden sähköntuotannon toteutuminen tuulivoimalla, julkaistiin jo lokakuussa. Hallitus ohjaa 12 mrd puntaa rahoitusta suunnitelman toteuttamiseksi. Ajatuksena on, että yrityssektori ohjaisi siihen lisäksi kolme kertaa enemmän vuoteen 2030 mennessä. Samalla tarkoituksena on luoda ja ylläpitää 250 000 uutta vihreää työpaikkaa. UK on sitoutunut hiilidioksidipäästöjen nollatavoitteeseen vuoteen 2050 mennessä.

PMI Johnson näkee suunnitelman osana vaalilupausta UK:n alueiden kehittämisestä. Työpaikkojen luonnilla ja uuden teollisuuden kehittämisellä hän toteaa olevan positiivinen vaikutus kaikkien alueiden elinvoimaisuuteen. Suunnitelmassa autoteollisuusalueilla on tarkoitus lisätä sähköautojen tuotantoa. Bensa-autojen myynti kielletään vuoteen 2035 mennessä.

Team Finland – näkökulmasta UK:n elvytyspaketti tarjoaa mahdollisuuksia: esimerkiksi energiatehokkuus (ml. kaukolämpö), sähköautot ja digitaaliset ratkaisut ovat myös UK:n TF-verkoston työssä merkittäviä kokonaisuuksia.

Suunnitelman kymmenen kohtaa – bensa-autojen kiellosta ydinvoimaan

Suunnitelma koostuu seuraavista kohdista. Jokaiseen kohtaan liittyvät tarkemmat tavoitteet ja kohdennetut varat ovat suluissa.

  1. Merellä tuotettava (offshore) tuulivoima: Tavoitteena on jokaisen UK:n kotitalouden sähkön tuottaminen tuulivoimalla vuoteen 2030 mennessä. (40GW, tukee 60 000 työpaikkaa). Suunnitelmassa ei käsitellä aurinkoenergiaa tai maalla tuotettavaa tuulivoimaa.
  2. Vety: Yhdessä teollisuuden kanssa luodaan vetyenergiaa teollisuuden, liikenteen ja kotitalouksien käyttöön vuoteen 2030 mennessä (5GW). Lisäksi tähtäimessä on kokonaisen kaupungin lämmöntuotanto pelkästään vetyenergialla vuoteen 2030 mennessä. (kohdennetaan £500 miljoonaa, josta £ 240 miljoonaa tuotantofasiliteetteihin). UK julkaisee ensi vuonna vetystrategian.
  3. Ydinvoima: Korostetaan ydinvoiman olevan puhdas energiamuoto, kehitetään uuden sukupolven reaktori (tukee 10 000 työpaikkaa, £525 miljoonaa ydinvoimareaktorien kehittämiseen, pienen ja suuren reaktorin rakentamiseen sekä tähän liittyvään tutkimus- ja kehitystyöhön).  Mediassa kirjoitettu tarkemmin UK:n suunnitelmista rakentaa lisäydinvoimaa. Konservatiivipuolue on aiemmin luvannut rakentavansa uuden reaktorin vuoteen 2040 mennessä.
  4. Sähkökulkuneuvot ja bensa-autojen kielto: tuetaan West Midlandsin, Pohjois-Walesin ja Pohjoisen alueiden perinteisen autoteollisuuden siirtymää kohti sähköautojen ja välineiden tuotantoa. Bensa-autojen myynti kielletään vuoteen 2035 mennessä. (£1,3 mrd sähköautojen latauspisteisiin, £ 585 miljoonaa kuluttajia motivoiviin sähköautotukiin, £500 miljoonaa sähköakkuihin, nollapäästörekat jatkoteemana) Hydridiautojen myynti on kuitenkin sallittua tietyin ehdoin vuoteen 2035 saakka.
  5. Julkinen liikenne, pyöräily, kävely: Investoidaan nollapäästöiseen julkiseen liikenteeseen, tehdään kävelystä ja pyöräilystä kiinnostavampaa.
  6. Vihreämpi lento- ja meriliikenne: Tuetaan vihreitä toimia “difficult-to-decarbonise” – teollisuudenaloilla, ml. tutkimustyö liittyen nollapäästöisiin lentokoneisiin ja laivoihin.  (£20 miljoonaa puhtaan meriteollisuus-teknologian kehittämiskilpailuun, alueista mainittu Orkney ja Teesside)
  7. Energiatehokkuus kodeissa ja julkisissa rakennuksissa. Panostetaan kotien, koulujen ja sairaaloiden energiatehokkuuteen (£1 mrd varattuna erilaisiin tukiin, 50 000 työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä, asennetaan 600 000 lämpöpumppua vuoteen 2028 mennessä)
  8. Hiilen varastoiminen: UK tähtää kehittävänsä johtavaa teknologiaa hiilen varastoimiseen liittyen (10MT ilmakehästä vuoteen 2030 mennessä, £ 1mrd:ia, joista £200 miljoonaa kahden hiilivarastoklusterin kehittämiseen vuoteen 2025 mennessä ja kahteen seuraavaan klusteriin vuoteen 2030 mennessä, 50 000 työpaikan tukeminen, alueista mainittu Humber, Teesside, Merseyside, Grangemouth, Port Talbot)
  9. Luonto: luonnon suojelun merkitys, mutta myös työpaikkojen tukeminen (istutetaan 30 000 hehtaaria puita joka vuosi). Lisäksi Englannissa panostetaan kansallispuistoihin, varattuna on £40 miljoonaa tähän tarkoitukseen ml. työpaikat, jotka tukevat luonnonsuojelua ja biodiversiteetin säilyttämistä.
  10. Innovaatiot ja rahoitus: Tavoitteena on, että Lontoo tunnetaan maailman vihreän rahoituksen keskuksena. Lisäksi kehitetään uutta teknologiaa yo. yhdeksän kohdan toteuttamiseksi. (£1 mrd energiainnovaatioihin, £ 5 mrd vihreään julkiseen liikenteeseen ja kulkemiseen, £5,2 mrd tulvatoimiin)

Onko UK:n suunnitelma riittävä? Miten se suhtautuu muun maailman elvytykseen?

Jotta UK saavuttaa nollapäästötavoitteensa vuoteen 2050 mennessä, tutkijoiden näkemyksissä on korostunut hallituksen politiikkatoimissa merkitystä olevan erityisesti energiatehokkuuden parantamisella, sähkökulkuvälineillä sekä luonnon suojelulla. Asuminen ja liikenne ovat tärkeimpiä sektoreita. Yksityisen sektorin rooli on tunnustettu ja korostuu eri keskusteluissa.

Jo aiemmin syksyllä sekä opposition että asiantuntijoiden alustavat reaktiot suunnitelmaan ovat olleet maltillisia, mutta myös kriittisiä. Oppositio on vaatinut integroitua suunnitelmaa, ja on alustavasti kritisoinut ajatustapaa kymmenestä erillisestä toimintakohdasta. Asiantuntijat ovat tuoneet mediassa esiin, että tuulivoimaa käyttää jo 70 prosenttia UK:n kotitalouksista, jolloin tavoite on suhteellisen helppo saavuttaa. Myös tarvittavien investointien suuruusluokasta on keskusteltu.

Samalla 18.11. julkaisun jälkeen hallituksen 10-kohtaisen suunnitelman voidaan nähdä tarttuvan tärkeimpiin sektoreihin, mutta rahoitustasoa pidetään mediassa ja think tankien puolesta riittämättömänä. Lisäksi on huomattava, että sekä koronakriisi että ilmastonmuutosta vastaan taistelu tarvitsevat myös julkista rahaa, joten hallituksen tasapainoilu tukien, verojen ja muiden toimien välillä tulee jatkumaan. Uusi budjetti julkaistaan 25.11.

UK on julkaisemassa lukuisia ilmastoon vaikuttavia politiikkasuunnitelmia seuraavan vuoden aikana, matkalla YK:n ilmastokonferenssi COP26:een. 9.11. alkaneella viikolla UK esitteli Green Horizon Summit -webinaarissa vihreään rahoitukseen liittyviä toimia, muun muassa 1) hallitus julkistaa ensimmäisen vihreän joukkovelkakirjan (Sovereign Green Bond) vuonna 2021. sekä 2) UK:sta tulee ensimäinen G20-maa, joka tekee Task Force on Climate-related Financial Disclosures-standardien (TCFD) seuraamisesta pakollista koko taloussektorille vuoteen 2025 mennessä. Aiemmista talouden koronaelvytystoimista muutamia ohjelmia on kohdennettu erityisesti pk-yritysten vihreisiin innovaatioihin.  Ennen COP26:ta ensi vuonna julkaistaan vielä UK:n  vetystrategia sekä  ”Net Zero Strategy”.