Iso-Britannian energiaturvallisuusstrategia ’Powering Up Britain’ selventää brittihallituksen ilmasto- ja energiapolitiikkaa
Iso-Britannian energiaturvallisuusstrategia ’Powering Up Britain’ selventää brittihallituksen ilmasto- ja energiapolitiikkaa
Ison-Britannian (UK) hallitus on kevään 2023 aikana päivittänyt energiaturvallisuusstrategiaansa. ’Powering Up Britain’-strategia toimii ilmasto- ja energiapolitiikan suunnannäyttäjänä nykyisen hallituskauden loppuosalle.
Päivitys täydentää vuonna 2021 julkistettua nettonollastrategiaa sekä vuonna 2022 lanseerattua energiaturvallisuusstrategiaa. Uuden energiaturvallisuusstrategian päätavoite on vahvistaa UK:n energiaomavaraisuutta tinkimättä vihreän siirtymän tavoitteista. UK pyrkii myös syventämään ja monipuolistamaan energiayhteistyötä samanmielisten valtioiden kanssa.
UK on myös korostanut hiilen talteenottoon (carbon capture) liittyvää teknologiaa keskeisenä ratkaisuna nettonollan saavuttamiseen. Talteenottoon investointi on hallituksen mukaan ensisijainen keino uusiutuvan energian tarjonnan ja maanlaajuisen energiankysynnän tasapainottamiseksi.
Suomalaisille toimijoille UK:ssa on tarjolla mahdollisuuksia erityisesti ydinvoimassa, merituulivoimassa sekä energiatehokkaissa ratkaisuissa ml. kaukolämpö, automaatio/AI.
Ison-Britannian hallitus päivitti energia- ja ilmastopoliittista strategiaansa maaliskuussa julkaisemalla laajan ’Powering Up Britain’-suunnitelman(Linkki toiselle web-sivustolle.). Hallituksen energiaturvallisuusstrategia julkaistiin alkuvuodesta 2022 ja kuluvan vuoden helmikuussa hallitus lanseerasi entisestä bisnes-, energia- ja teollisuusministeriöstä (BEIS) uuden energiaturvallisuus- ja nettonollaministeriön (DESNZ). Uusi suunnitelma päivittää vuosi sitten julkaistua strategiaa ja linjaa uuden ministeriön tavoitteita. Suunnitelman keskiössä ovat energiaomavaraisuuden vahvistaminen, puhtaan ja edullisen energiantuotannon edistäminen ja kansainvälisen ilmastoystävällisen energiayhteistyön syventäminen.
Ensisijaisesti päivitetty energiaturvallisuusstrategia pyrkii tasapainottamaan geostrategisiin haasteisiin vastaamisen UK:n ilmastotavoitteiden kanssa. Energiaturvallisuusstrategian pohjana toimii vuonna 2021 lanseerattu nettonollastrategia (’Net Zero Strategy’). UK:n tavoite on vähentää hiilidioksidipäästöt nettonollaan vuoteen 2050 mennessä. Nettonollastrategian keskeinen teema on ’vihreä teollisuusvallankumous’, eli uusiutuvan, kotimaisen ja puhtaan energian tukeminen. Vihreä teollisuusvallankumous toteutetaan brittien mukaan myös kuluttajan ehdoilla: kotitalouksille halutaan tarjota entistä edullisempaa energiaa. UK on myös korostanut hiilen talteenottoon (carbon capture) liittyvää teknologiaa keskeisenä ratkaisuna nettonollan saavuttamiseen.
Kuten muuallakin Euroopassa, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on nostanut energiaturvallisuuden yhdeksi brittihallituksen prioriteeteista. UK ei ole suoraan riippuvainen Venäjältä tuodusta kaasusta, mutta kansainvälisellä hintatasolla on suora vaikutus UK:n markkinoihin. Helmikuusta 2022 alkuvuoteen 2023 kaasun hinta nousi UK:ssa yli 120 % ja sähkön hinta yli 60 %. Syksyllä 2022 PMI Trussin alaisuudessa brittihallitus julkaisi energiatukipaketin hillitsemään inflaation aiheuttamaa elinkustannuskriisiä. Pakettiin sisältyi mm. kotitalouksien energialaskuille kattohinnan asettaminen ja yrityksille suunnattu tukiohjelma. Huhtikuussa 2023 energian hinta oli alhaisimmillaan Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Akuutin kriisin väistyttyä hallitus julkaisi uuden suunnitelman selventääkseen energiastrategiaa ja paikatakseen energiatukipaketin ilmastotoimiin liittyviä aukkoja.
Energiaomavaraisuus ja resilienssi
Energiaomavaraisuus oli jo kevään 2022 energiaturvallisuusstrategian keskiössä. PMI Johnsonin alaisuudessa lanseerattuun strategiaan sisältyi mm. ydinvoiman ja tuulivoiman osuuksien kasvattaminen brittiläisessä energiatuotannossa, vihreän vedyn tuotanto ja Pohjanmeren öljyn ja kaasun hyödyntäminen täyteen kapasiteettiin. Sama omavaraisuustavoite toistuu uudessa suunnitelmassa. Hallitus painottaa strategiassa entistä parempaa geopoliittiseen epävakauteen valmistautumista ja resilienssin vahvistamista kaasun- ja sähkönjakelussa, mikä toteutetaan mm. investoinneilla infrastruktuurin ja varastointimenetelmien kehittämiseen.
Uusi suunnitelma painottaa brittiläisen öljyn ja kaasun tuotannon maksimointia. Pohjanmeren varannot tulevat jatkossakin olemaan energiaturvallisuuden perusta, vaikka kaasun kulutusta tulee vähentää 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Omavarainen energiasektori mahdollistaa hallituksen mukaan sen, että UK:n energia on kuluttajahinnaltaan Euroopan edullisinta vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi hallitus linjaa, että asuinrakennusten parempaan eristykseen tulee panostaa sekä kaasunjakeluverkostoa kehittää kestävämmäksi, jotta kriisin sattuessa energianjakelu pysyy turvattuna.
Edullinen ja puhdas energia
Vihreisiin energianlähteisiin investoiminen on hallituksen mukaan olennainen osa omavaraisuuden ja resilienssin vahvistamista. Erityisesti panostetaan tuulivoimaan (50GW v. 2030), vetyyn (10GW v. 2030) ja ydinvoimaan (24 GW v. 2050). Keskeisiä tavoitteita ovat mm. merellä sijaitsevien tuulivoimaloiden parempi kytkeminen sisämaan jakeluverkostoihin, ydinvoimaprojekteihin investointi ja hiilen talteenoton- ja varastointiteknologioiden kehittäminen. Lisäksi hallitus pyrkii lisäämään aurinkoenergian tuotantoa 70 gigawattiin vuoteen 2035 mennessä.
Hiilen talteenottoon liittyvät sidontateknologiat ovat strategiassa keskeisessä roolissa. Talteenottoon investointi on hallituksen mukaan ensisijainen keino uusiutuvan energian tarjonnan ja maanlaajuisen energiankysynnän tasapainottamiseksi. Samalla hallitus ennakoi nettonollastrategian mukaan energiankysynnän laskevan kotimaisen vihreän tuotannon lisääntyessä.
Ydinvoimaan hallitus investoi rahoittamalla kahta suurta voimalahanketta ja panostamalla modulaarisen ydinteknologian kehittämiseen. Ydinvoimaohjelma painottaa pienydinreaktoreihin liittyviin teknologioihin investointia mm. Future Nuclear Enabling Fund ja Advanced Nuclear Fund –rahastojen kautta. Hallitus aikoo lanseerata pienydinreaktori-innovaatioiden kilpailutusohjelman ja rahoittaa modulaarisen teknologian tutkimusta, esimerkiksi kansainvälisten tutkimushankkeiden välityksellä.
Omavaraisuustavoitteista huolimatta UK tarvitsee tulevaisuudessakin ulkomailta tuotua energiaa. Suunnitelmassa linjataan, että UK:n tulee vahvistaa suhteita luotettaviin kumppaneihin. Suomalaisille toimijoille UK:ssa on tarjolla mahdollisuuksia erityisesti ydinvoimassa, merituulivoimassa sekä energiatehokkaissa ratkaisuissa ml. kaukolämpö, automaatio/AI.
Teksti: Taimi Vilkko, lisätietoja antaa: Terhi Bunders