Iso-Britannia keskittyy vakauteen

Britannian talous suunnistaa kohti epävakaampia aikoja pitkään jatkuneen kasvukauden vaurastamana ja tämän tuoman itseluottamuksen ryydittämänä. Hallitus ennustaa talouskasvun hidastuvan tänä vuonna 1,75:n ja 2,25 prosentin välille.

BigBenEnglantilaiset eivät taistele ilmastonmuutosta vastaan niinkään vero- vaan markkinavetoisesti päästökauppaa hyödyntäen ja sertifikaattijärjestelmällä. Kuva: Mika Laitinen.

Talouspolitiikan tavoitteena on vakaus ja pääsy takaisin kasvu-uralle. Siihen pyritään käyttämällä hyväksi kaikki finanssipoliittinen liikkumavara hallituksen itselleen asettamassa raamissa lisälainanotolla. Tämän seurauksena julkinen velka tulee nousemaan. Hallitus odottaa, että hitaamman kasvun kaudesta selvittäisiin niin, että kiihdytys alkaisi jo ensi vuonna. Tavoitteena on päästä 2,5 - 3 prosentin nousukyytiin vuonna 2010. Samalla kuitenkin myönnetään, että ennusteeseen liittyy monia epävarmuustekijöitä.

Britannian hallitus julkisti maaliskuussa tässä kuussa käynnistyneen budjettivuoden 2008–2009 tulo- ja menoarvion. Keskeisenä tavoitteena on vakauden ylläpitäminen.
Suomen Lontoon suurlähetystö käy läpi hallituksen talousennusteen päälinjat sekä budjetin keskeiset kohdat.

Talouskasvu hidastuu tänä ja ensi vuonna

Valtiovarainministeri Alistair Darling kiteytti hallituksen talouspoliittisen linjan seuraavasti: "Hallituksella on vuonna 2008 yksi tavoite: säilyttää vakaus maailmantalouden hidastuessa." Darling uskoo, että Britannian taloudella on muita talouksia paremmat mahdollisuudet kestää seuraukset. Britannian inflaatio on säilynyt alhaisella tasolla, työllisyysaste on ennätyksellisen korkealla, ja työttömyysaste alempi kuin koskaan tämän sukupolven aikana. Tavoitteena on vastakin pitää inflaatio ja korot alhaalla ja kasvu terveenä.

Hallitus ennakoi talouskasvun hidastuvan tänä vuonna 1,75–2,25 prosentin välille, ja inflaation kiihtyvän kahteen ja puoleen prosenttiin. Ensi vuonna talouskasvun odotetaan piristyvän 2-2,5 prosenttiin, ja jo vuonna 2010 kasvun odotetaan palaavan trendin mukaiselle 2,5-3 prosentin tasolle.

Inflaation odotetaan hidastuvaan tavoitteen mukaiselle kahden prosentin tasolle. Työttömyysaste laski viime vuoden lopussa 5,2 %: iin, ja työllisten määrä oli lähes 75 prosenttia. Kulutusjuhlien myötä tosin vaihtotaseen vaje kasvoi viime vuonna ennätyksellisen korkeaksi nousten vuoden lopulla jo 5,7:iin. Vaihtotaseen vajeen odotetaan säilyvän tänä vuonna 5 %:in tuntumassa, minkä jälkeen sen on määrä laskea 4 %:in tuntumaan.

Kauppataseen vaje oli viime vuonna yli kuusi prosenttia, mutta palvelutaseen ylijäämä oli puolestaan yli 2,5 prosenttia. Kun viime vuoden talouskasvu oli lisäksi 3 prosenttia, niin Britannian talous suunnistaa kohti epävakaampia aikoja pitkään jatkuneen kasvukauden vaurastamana ja tämän tuoman itseluottamuksen ryydittämänä. Budjettikirjan liitteissä tosin varoitetaan, että talousnäkymien vaikean ennustettavuuden takia ennusteisiin liittyy tänä vuonna monia epävarmuustekijöitä.

Tuoreiden inflaatiolukujen mukaan kuluttajahintaindeksin nousuvauhti oli helmikuussa jo 2,5 % ja vähittäishintaindeksi jatkoi yli 4 %:in nousuvauhdilla, millä tasolla se oli jo suurimman osan viime vuotta.

Hallituksen koko finanssipoliittinen liikkumavara otetaan käyttöön kasvun turvaamiseksi

Britannian hallitus on harjoittanut viime vuosina G-7-maiden ekspansiivisinta finanssipolitiikkaa, mikä on vienyt julkiselta taloudelta lähes kaiken liikkumavaran edellyttäen, että hallitus pitäytyy itselleen asettamissa raameissa. Hidastuva talouskasvu synnyttää tulovajeen, jonka hallitus aikoo kattaa pääasiassa velanottoa kasvattamalla. Merkittävää apua veronkorotuksista valtion talouden tasapainottamiseksi on määrä saada vasta vuonna 2010, jolloin verojen korottaminen on jo välttämätöntä, jotta hallitus ei rikkoisi itselleen asettamaa julkisen velan ylärajaa. Koska tuolloin talouskasvun odotetaan olevan nykyistä vireämpää, valtion menojen kattamiseen uskalletaan käyttää myös verotuksen kiristämistä. Lisäksi noihin aikoihin tai hieman ennen sitä Britanniassa järjestetään tai on järjestetty parlamenttivaalit.

Britannian julkisen talouden nettovelkataakka nousee vuoteen 2010–2011 mennessä 39,8 %:iin, kun hallituksen tavoitteena on pitää nettovelka alle 40 %:in tasolla. EMU-velaksi muunnettuna tämä merkitsee 47,2 %:in julkisen velan tasoa. Julkisen talouden alijäämäksi on laskettu kuluvana budjettivuonna 2,8 prosenttia, ja tämän vuoden budjetissa alijäämän odotetaan kohoavan 3,2 %:iin. Britannian hallitus käyttää alijäämän mittarina julkisen sektorin nettolainanottoa, jonka mukaan laskettu alijäämä on päättyvänä budjettivuonna 2,6 %, mikä on syklisesti korjattuna 2,7 % ja ensi vuonna 2,9 %, mikä olisi syklisesti korjattuna 2,7 %.

Iso-Britannia käyttää Emu-maista poikkeavia kirjanpitolukuja

Britannian hallitus käyttää julkisen talouden kirjanpidossa eri lukuja kuin euroalueen maat. Velka lasketaan nettovelkana eikä bruttovelkana ja vaje nettolainanottona. Laskutapa johtaa siihen, että julkisen talouden tilaa kuvaavat luvut ovat Emu-kriteereitä alemmat. Erityisesti velan osalta ero on huomattava.

Valtion syliin joutuneen Northern Rock-pankin vastuut eivät ole vielä mukana hallituksen esittämissä luvuissa, mutta valtionvarainministeriö on antanut ymmärtää, että kansallistettu pankki on väliaikainen erikoistapaus, jolla ei ole suoranaista vaikutusta talouspolitiikan yleiseen mitoitukseen. Britannian hallituksen valitsemien vertailulukujen valinta auttaa joka tapauksessa esittämään julkisen talouden tilan hieman Maastrichtin sopimusta edullisemmassa valossa.

Britannian hallitus on ottanut tavakseen budjetoida menoja ja tuloja moneksi vuodeksi eteenpäin. Tämän seurauksena monet ilmoitetuista verojen tai tukiaisten korotuksista eivät koske alkavan vuoden budjettia, vaan tulevat voimaan vasta vuoden parin kuluttua. Poliittinen hyöty varsinkin tukien korotuksista ja verojen alennuksista voidaan saada jo niiden julkistamisen yhteydessä. Samoja lupauksia veronalennuksista tai tukiaisten korotuksista voidaan lisäksi käyttää hyväksi tulevien budjettien esittelyjen yhteydessä niin kauan kuin nämä tulevat voimaan. Toisaalta myös hallituksen valitsemassa finanssipoliittisessa raamissa valtion talous nähdään jatkumona. Budjetin tehtävänä on tavallaan turvata, että pyörien liike säilyy kaiken aikaa tasaisena.

Alkoholiveroa nostettiin 9 prosenttia

Tämän vuoden budjetille oli tunnusomaista, että siinä ei juurikaan esitelty välittömästi vaikuttavia toimia jo tiedossa olevien lisäksi. Pääministeri Gordon Brown lupasi edellisen budjetin yhteydessä viime vuonna uusia tuloveroasteikkoja siirtymällä kaksiportaiseen tuloveroasteikkoon ja alentamalla yleisimmässä tuloveroluokassa veroa 2 %:illa. Tämä uudistus tuli voimaan huhtikuussa alkaneella budjettikaudella.

Uudistuksen on ollut määrä olla lähes tuloneutraalin. Voimaan astui myös uusi pääomatuloverolaki. Ainut merkittävämpi välittömästi vaikuttava uusi veronkorotus on alkoholiveron korottaminen 9 prosentilla. Aikomuksena on korottaa alkoholiveroa seuraavan kolmen vuoden aikana 2 prosenttia yli inflaatiovauhdin. Samalla aiemmin päätettyä polttoaineveron korotusta päätettiin lykätä lokakuulle raakaöljyn voimakkaan hinnan nousun takia.

Tämä perustunee osaltaan myös odotuksiin, että inflaatio kiihtyisi kevään aikana, mutta edessä olevan talouskasvun hidastumisen uskottaan hillitsevän inflaatiota jo syksyllä. Menneinä vuosina hallitus on ollut hyvin konservatiivinen polttoaineiden verojen korotuksen osalta sen sisäpoliittisen arkaluontoisuuden takia. Niinpä polttonesteiden suhteellinen verorasitus on Britanniassa laskenut tällä vuosikymmenellä moniin muihin EU-maihin verrattuna, joiden hintataso on lähentynyt Britannian hintatasoa. Myös alkoholin verotus on keventynyt suhteellisesti kuluneella vuosikymmenellä.

Budjetissa luvattiin korottaa lisäksi lapsilisiä ja lapsivähennyksiä, mutta vasta vuonna 2009. Autojen ympäristöystävällisyyttä vahvemmin tukevaan veropolitiikkaankin siirrytään vasta vuonna 2010, jolloin ostovuoden autoveroa korotetaan päästöjen perusteella porrastetusti. Suurimpienkin autojen osalta korotuksen tosin jäävät noin 700 euron tasolle. Samalla autot, joiden päästöt ovat alle 130g/km, vapautetaan verosta kokonaan (excise duty). Lisäksi hallitus aikoo muuttaa työsuhdeautojen poistojärjestelmää. Yli 160 g/km:n päästöisten työsuhdeautojen poisto-oikeutta pienennetään nykyisestä 25 %:ista 10 %:iin. Britanniassa on ollut samantapainen työsuhdeautopolitiikka kuin Suomessa, joten tällä toimenpiteellä uskottaan olevan huomattavaa merkitystä. Tämäkin uudistuksen on määrä tulla voimaan vasta vuosikymmen lopussa ja se koskee lähinnä tulevaa autokantaa.

Kasvutavoitteet ohittavat aluksi ympäristötavoitteet

Budjettiin liittyvässä ympäristöpoliittisessa paketissa tavoite on selkeästi ensi vuosikymmenen puolella. Hallitus pidättyy kansalaisia rasittavilta ympäristöperusteisten verojen välittömiltä korotuksilta. Lisäksi vuosikymmen lopussa voimaan tulevat veronkorotukset ovat hyvin maltillisia ja silloinkin tavoitteena on valtion talouden vajeen kattaminen. Britanniassa ympäristöverolinja on tullut viimeaikoina aiempaa varovaisemmaksi, kun muun muassa konservatiivit huomasivat, että heidän ympäristöön liittyvien verojen ja maksujen korotusesityksensä eivät saaneet vastakaikua äänestäjiltä. Tämä verolinja kuvastaa sitä, että Britannian hallituksen kunnianhimoiset ilmastopoliittiset tavoitteet ovat kaukotavoitteita. Tänä vuonna on määrä säätää ilmastonmuutoslaki, joka asettaa päästöjen vähentämisen tavoitteeksi sitovasti 60 % vuoteen 2050. Lain täytäntöönpanoa tuetaan viisivuotiskausiksi säädetyin hiilibudjetein. Britannian on toistaiseksi luottanut ilmastopolitiikassaan pääasiassa markkinavetoisiin mekanismeihin, mikä on korostanut päästökaupan merkitystä.

Britannian ympäristö- ja ilmastopolitiikka ei tulekaan olemaan tämän vuosikymmen lopulla verovetoista, Budjetissa kerrataan hallituksen ilmastopoliittiset toimet. Niitä ovat muun muassa:

  • Vuoden 2009 menoarvion yhteyteen liitetään hiilibudjetti.
  • Autoveron korotus ensimmäisenä käyttövuonna päästöjen mukaisesti 2010 lukien.
  • Polttoaineverojen nostaminen säännöllisesti 1.lokakuuta lähtien aluksi 2 pencellä ja sen jälkeen hieman tätä pienimillä summilla.
  • Päästökauppajärjestelmän III vaiheessa kaikki sähköyhtiöiden päästöoikeudet siirtyvät päästökaupan piiriin, mutta yhtiöille ei aseteta tätä ennen windfall-voittoveroja.
  • Kotitalouksien päästöjen vähentämispalvelun perustaminen.
  • Työsuhdeautojen poisto-oikeuden porrastus päästöjen mukaan vuosikymmen lopulta lähtien.
  • Biopolttoaineiden 20 pencen veroedun poistaminen biopolttoaineiden velvoitesertifikaattijärjestelmään siirtymisen myötä, mikä siirtää lisäkustannukset kuluttajien maksettaviksi ja nostaa polttoaineiden hintaa vuonna 2010 n. 1,5 pencellä.
  • Siirtyminen lentomatkustajaverosta konekohtaiseen veroon 1.11.2009. Tätä veroa on määrä nostaa vuoden 2010 lopussa 10 %:illa.

Media piti budjetin kasvuodotuksia optimistisina

Hallituksen tämän vuoden budjettia on kuvattu lehdistön arvioissa tylsäksi. Useimmat pitävät hallituksen kasvuodotuksia ylioptimistisina. Suhdannekuvaan toisaalta sopii, että valtiovarainministeriön kasvuodotukset ovat kallellaan optimistiseen suuntaan. Tulot hallitus on kuitenkin arvioinut konservatiivisesti kasvuhaarukkansa alarajan mukaan, mikä vastaa helmikuun keskimääräisiä kasvuodotuksia. Samalla myönnetään, että valitsevassa taloudellisessa tilanteessa rahapolitiikkaa tukeva finanssipoliittinen linja on perusteltu.

Financial Timesin arvostettu ekonomisti Martin Wolf arvioi tulo- ja menoarvion" olla tekemättä mitään" budjetiksi, koska vuoden 2010–2011 veronkorotusten nettovaikutus on vain 0,1 % bruttokansantuotteesta. Tämä vahvistaa Wolfin mukaan sen, että hallituksella ei todellisuudessa ollut finanssipoliittista liikkumavaraa. Vaikka Britannia kohtaakin talouskasvun hidastumisen melko vahvasta taloudellisesta asemasta, laski Wolf, että budjetti merkitsee valtion velanoton kasvattamista lähes 700 punnalla asukasta kohti seuraava kolmen vuoden aikana. Wolf pelkää tämän voivan johtaa siihen, että jos talouskasvu tulisi olemaan odotettua hitaampaa, hallitus tulisi lähes varmasti rikkomaan itselleen asettamansa finanssipoliittisen raamin.

Budjetti lisäsi sisäpoliittista jännitettä - erityisesti oppositiopuolueen sisällä

Tämän hetken näkymien valossa hallitus tulee käyttäneeksi tämän vuoden budjetissa kaiken liikkumavaran, minkä sen oma finanssipoliittinen puite sallii. Tämän seurauksena opposition kritiikille ei jää kovin paljoa tilaa. Erot talouspolitiikassa supistuvatkin pieniin painotuseroihin. Tämä johtuu siitä, että oppositiokin haluaa esiintyä talouspolitiikassa vastuullisesti. Tämä on tosin synnyttänyt konservatiivisen puolueen sisällä puoluejohdon ja veronalennuksia haluavan puolueen oikeiston välille jännitteitä. Puolueen apulaisvarjovaltioaarianministeri jopa ehätti lausumaan, että konservatiivit eivät tulisi alentamaan veroja mahdollisen valtaantulonsa jälkeen edes ensimmäisellä parlamenttikaudellaan, jotta valtion talouden tasapaino saadaan korjattua nykyistä paremmalle tasolle.

Valmistautuminen parin vuoden pidettäviin parlamenttivaaleihin pitää huolen siitä, että huomio kiinnittyy jatkuvuuteen: tarpeeseen varmistaa talouden rattaiden liike. Enempää ympäristö- kuin muidenkaan verojen suuria korotuksia ei ole näköpiirissä. Jos verorasitusta hienosäädetään, se tapahtuu lähes tuloneutraalilla tavalla.

Verorasituksen hienoinen nousu on ohjelmassa vasta vuonna 2010 ja silloinkin syynä on se, että ilman verojen korotuksia hallituksen nykyparametrein laskettu velkakestävyyssääntö rikkoutuisi. Tällä tarkoitetaan nettovelan noin 40 prosentin tasoa bruttokansantuotteesta.

Konservatiivisen puolueen talouspoliittisen kritiikin kärki on pääministeri Brownin henkilössä. Konservatiivinen puolue toivoo pystyvänsä hyödyntämään heikkenevää talouskehitystä pääministeri Brownin talouspoliittisen uskottavuuden murtamiseksi. Heikkenevät näkymät tekevät tästä opposition kannalta sikälikin houkuttelevan, että Brown ei pääse tätä kritiikkiä pakoon kymmenen vuotta kestäneen valtiovarainministerikautensa takia. Kun valtiontaloudessa ei ole enää liikkumavaraa, pääministeri saattaa joutua vielä kovan paineen alle, jos talouskehitys merkittävästi heikkenee nykyennusteista. Nettovelan 40 % taso on varsin merkittävä sisäpoliittinen kynnys. Tämän takia hallituksen intressissä on ohjata talouspoliittista keskustelua pois finanssipoliittisista raameista suuriin talouden haasteisiin vakaustavoitetta painottamalla.

UK:n raamit EMU-kriteereitä dynaamisempia

Ekonomistit ovat aika-ajoin arvostelleen Britannian hallituksen finanssipoliittisia raameja, jotka ovat olleet vähintäänkin epävirallisessa kilpailutilanteessa EMU-järjestelmän vakaus- ja kasvusopimuksen tiukempien raamien kanssa. Tulosten valossa Britannian raami vaikuttaa olevan kasvuhakuisempi, sillä talouskasvu on ollut tällä vuosikymmenellä selvästi Saksaa ja Ranskaa ripeämpää; ja työllistymistä voimakkaammin tukeva, koska Britannian työttömyysaste on selvästi Saksaa ja Ranskaa parempi.

Toisaalta malli ei tunnu antavan hallitukselle kovin voimakkaita kannustimia finanssipoliittisten puskureiden rakentamiseksi pahojen päivien varalta, vaan talouskasvun hidastuminen kohdataan täydessä vauhdissa eikä voimakkaisiin finanssipoliittisiin tukitoimiin ole varaa. Tämän vuosikymmen lopussa nähdään, miten pääministeri Brownin avustajineen kehittämä malli selviää hidastuvan kasvun haasteesta.