Islanti imee transitmatkustajia

Islantiin suuntaa tänä vuonna 650 000 turistia, joka on kaksi kertaa maan väestön määrä. Icelandair kuljettaa vuosittain yli 2 miljoonaa lentomatkustajaa 35 kohteeseen ja ensi vuonna avataan kolme uutta reittiä Anchorageen, Pietariin ja Zürichiin. Kysymys kuuluu: tuleeko uudesta suorasta lennosta Pietariin kilpailija Helsingille transitmatkustajien osalta?

fghgj Matkailu on yksi Islannin tärkeimmistä elinkeinoista ja houkuttelee turisteja varsinkin erikoisella luonnollaan. Maan haasteena on turismin kehittäminen ympärivuotiseksi toiminnaksi, jossa otetaan huomioon myös ympäristön ja luonnonsuojelun vaatimukset. Kuva: Flickr.

Lentomatkustajien määrä kasvussa

Icelandair avaa ensi kesänä suoran lennon Alaskaan, jolloin suorin reitti Euroopan metropoleista vaikkapa Havaijille kulkee Reykjavikin ja Anchoragen kautta. Maan suurimman työnantajan, Icelandair Groupin viime kuussa järjestämässä seminaarissa puhuneen presidentti Ólafur Ragnar Grímssonin optimistinen arvio oli, että Islannissa käy ennen pitkää kaksi miljoonaa turistia vuodessa, mihin on jo nyt alettava valmistautua.

Turistien määrä on maassa tänä vuonna noin 650 000, mutta Icelandair kuljettaa vuosittain arviolta 2,7 miljoonaa lentomatkustajaa. Kasvu on 14 % ja yhtiöllä on nyt 35 kohdetta, joista 25 Euroopassa (tärkeimpänä Heathrow ja Kööpenhamina) ja 10 Amerikassa (Boston ja New York tärkeimmät). Ensi vuonna lentojen määrä tulee olemaan lähes 7600 lentoa.

Läpikulkumatkaajat yhä suurempi asiakasryhmä

650 000 Islantiin suuntaavaa matkailijaa vuodessa on kaksi kertaa maan väestömäärä ja kahden miljoonan matkustajan määrä ylitetään lentokuljetuksissa. Icelandair tarjoaa transitmatkustajille myös edullista kolmen päivän stop over-mahdollisuutta. Lisäksi maassa kävi tämän kesän aikana aikaisempaa suurempi määrä isoja risteilyaluksia.

Myös suomalaistenmatkailijoiden määräIslannissa osoittaa nousevaa trendiä. Islannin tilastokeskuksen mukaan heitä kävi vuonna 2010 Islannissa noin 11 000 ja viime vuonna jo noin 12 000. Johtaja Björgólfur Jóhanssonin mukaan Icelandairin Helsingin lentojen määrä on kasvanut tasaisesti ollen nyt noin 200 lentoa vuodessa.

Satunnainen matkailijakin huomaa transitmatkustajien määrän esimerkiksi Helsingin-lennoilla, joilla on aina toisaalta Amerikkaan, toisaalta Venäjälle ja Aasiaan päin suuntaavia matkailijoita. Nähtäväksi jääkin, mitä ensi vuonna avattava suora reittilinja Pietariin merkitsee esimerkiksi Helsingin kautta kulkevien (venäläisten) transitmatkailijoiden määrän kannalta.

Turismisektori avainasemassa

Matkailu on Islannissa todella eräs tämän hetken peruselinkeinoista, yksi kolmesta kalastuksenn ja alumiiniteollisuuden ohella. Matkailun merkitys kasvaa voimakkaasti koko ajan, eikä sitä ei ole syytä väheksyä. Presidentti Grímssonin esittämä lähitulevaisuuden arvio 2 miljoonasta turistista on ehkä ylimitoitettu ja olisi vaikea toteuttaa edes parhaana sesonkina, sillä hotellikapasiteetti oli tiettävästi täyteen buukattu jo kuluneen kesän aikanakin.

Islannin matkailu on saanut viime vuosina paljon huomiota sekä pankkikriisin että Eyjafjallajökullin purkauksen johdosta. Uusien trendien ymmärtäminen onkin alalla olennaista. Islannissa näitä voivat edustaa esimerkiksi clean energy (geotermiset energialaitokset, kasvihuoneet tutustumiskohteina), erämaa-alueet (’Landscape is interesting because it doesn’t have name.’), kulttuuritapahtumat (kuten kohta alkava Iceland Airwaves) ja ruoka (joka on norjalaisen tutkimuksen mukaan tärkeimpiä kriteereitä konferenssipaikan valinnassa).

Edessä haasteita

Icelandairin pääjohtaja Jóhanssontotesi viime kuussa järjestetyssä seminaarissa, että Pohjoismaista turismi on Islannille kansantaloudellisesti kaikista tärkein. Haasteena on tehdä turismista ympärivuotista, kehittää elämyksiä ja samalla ottaa huomioon ympäristön ja luonnonsuojelun vaatimukset.

Icelandair Hotelsien johtaja Magnea Hjálmarsdóttir mainitsi seminaarissa yhtiöllä olleen hotellitoimintaa kohta jo 50 vuotta ja hotelleita olevan nyt kahdeksan. Hotelleissa yöpyy tänä vuonna yhteensä noin 660 000 henkilöä. Vaikka turismi muodostaa 20 % maan valuuttatuloista, oli puhuja kuitenkin sitä mieltä, että infrastruktuuri ei ole seurannut kaikilta osin ajan vaatimuksia, sillä ilmassa on edelleen ’Moss growing – please don’t disturb’-asennetta.

Esimerkiksi sesonkiin liittyvän turismin piirteitä ei oteta riittävästi huomioon, myydään ’talven ihmemaata’, vaikkei sitäkään ole koko ajan. Tarjotun palvelun ja turistin odotuksien pitäisi kohdata paremmin ja lisäksi netissä on liian vähän tietoa vierailla kielillä.