Islannin teollisuusliitto kritisoi maan talouden tilaa

Islannin teollisuusliiton symposiumissa kuultiin kovaa kritiikkiä hallituksen talouspolitiikkaa kohtaan. Teollisuuden kannalta pääomakontrolli ja Islannin kruunu ovat kehityksen ja investointien esteitä ja suuri osa ulkomaankauppaa harjoittavista yrityksistä on kirjanpidossaan siirtynyt euroon tai dollariin. Tiettyä vakautta ja kohentumista taloudessa on silti tapahtunut, kasvu on noin kolme prosenttia.

Islannin teollisuusliitto SI järjesti vuosittaisen symposiuminsa 15.3.2012 otsikolla ’A Job to Do’ tarkoituksena pohtia, miten edistää Islannin taloutta ja työllisyyttä. Samalla ilmoitettiin, että liiton uudeksi puheenjohtajaksi oli valittu Svana Helen Björnsdóttir. Tilaisuuden sävy oli varsin kriittinen ja kritiikin kärki kohdistui hallitukseen ja puhujien näkemyksen mukaan sen riittämättömiin toimiin maan talouden eheyttämiseksi.

Ensimmäisen puheenvuoron käytti SI:n edellinen puheenjohtaja Helgi Magnússon, joka aloitti toteamalla pitävänsä uskomattomana sitä, että hallitus sanoo pelastaneensa Islannin talouden, kun se itse asiassa viimeisten kolmen vuoden aikana on toiminut juuri toiseen suuntaan.

Puhuja luetteli epäviisaiden toimien seurauksina muun muassa 12 000 työtöntä (7,3 prosenttia), 21 000 kadonnutta työpaikkaa, tuhansia henkilöitä on muuttanut maasta, inflaatio on 6,7 prosenttia, joka on suurin Euroopassa, ulkomaisia investointeja ei suosita, eläkerahastot ovat tappiollisia, Icesave-asia kesken ja edellinen pääministeri on pantu valtakunnanoikeuteen. Talouskasvu on kyllä 3,1prosenttia, mutta ei investointien ansiosta.

Valonpilkahduksiakin näkyy

Hallituksen talouspolitiikasta huolimatta on paradoksaalisesti joitakin aloja, jotka ovat kehittyneet kuten turismi, energiateollisuus, design, elintarviketeollisuus ja kalastusteollisuus. Taloutta on kehitettävä investointien ja tutkimuksen avulla ja fokusoitava vakaannuttamiseen.

Puhuja kiinnitti huomiota siihen, että nykyisen hallituksen aikana on tehty yli 100 muutosta verolainsäädäntöön ja tämän on loputtava. Hän totesi myös, että valuuttakysymys on ratkaistava ja Islannin kruunu ei ole ratkaisu tulevaisuudessa – teollisuus on jo siirtynyt kirjanpidossaan euroon tai dollariin. Hän vaati EU-neuvottelujen viemistä päätökseen, muutoin hirttäydytään kruunuun ja pääomakontrolliin.

Valtiovarainministeri Harðardóttirin puheenvuoro

Varsin kovasanaisen kritiikin kuulijoihin kuului myös seuraava puhuja, valtiovarainministeri Oddný G. Harðardóttir, joka totesi, että valtionvaroja oli pakko leikata ja tehdä veromuutoksia ja nyt sekä talouskasvu että työllisyysluvut näyttävät kohentumista tapahtuneen. Leikkauksia tehtiin noin 15 prosenttia viime vuosina ja valtiontalous on tarkoitus saada tasapainoon vuonna 2014.

Kilpailukykyisen talousilmapiirin luominen on hallituksen tehtävä. Energiateollisuuden restrukturointi on loppuvaiheessaan, hallitus tukee tutkimusta ja innovaatioita. Kalastuselinkeinon alalla ratkaisu ei ole lisäkalastus, vaan saaliin arvon lisääminen.

Ministeri totesi myös, että aikaisemmin samalla viikolla pääomakontrollia on kiristetty eikä Islannin kruunu voi olla tulevaisuuden ratkaisu. Suurin vientivaluutta on euro ja EU-neuvottelut on laajennettava koskemaan myös sitä. Päämääränä on valtionvelan saaminen alle 60 prosenttiin vuoteen 2016 mennessä. Samalla kun pääomakontrolli puretaan, on varottava, ettei synny kaksijakoista taloutta ja ministeri vetosi teollisuuden tukeen kansalaisten saamiseksi EU- ja eurohakemuksen taakse.

Islannin valuutan kohtalo

Professori Jón Daníelsson (London School of Economics) puhui alkuun euron tämänhetkisestä ongelmasta. Jos ongelma pystytään ratkaisemaan, eurolla on hyvä tulevaisuus. Daníelsson

näki Islannille neljä vaihtoehtoa: Pääomakontrollia jatketaan määräämättömän ajan, kumotaan pääomakontrolli ja pidetään Islannin kruunu, otetaan yksipuolisesti käyttöön jokin muu valuutta; tai liitytään EU:hun ja otetaan käyttöön euro. Mitä EU-vaihtoehtoon tulee, hän haluaisi ensin nähdä sopimuksen ja joka tapauksessa euroon siirtyminen veisi vielä 5 – 10 vuotta. Paras ratkaisu nyt olisi nopea kontrollista luopuminen, jonka sisältämien riskien vuoksi tulee olla korjaustoimenpiteet mietittyinä.

Toimitusjohtaja Rannveig Rist (Alcan Iceland) korosti hänkin noin kolmen prosentin kasvun positiivista merkitystä, mutta samalla yhteiskunnallisen luottamuksen puutteen negatiivisuutta. On lakattava katsomasta yksinomaan teknisiä ja taloudellisia seikkoja ja palattava liiketoiminnassa etiikkaan – koko talousromahdus johtui oman edun tavoittelusta, arroganssista, opportunismista ja valtataistelusta.

Toimitusjohtaja Sigsteinn P. Grétarsson (Marel) puhui hi-tech –teollisuudesta ja totesi sen arvon lisääntyvän innovaatioiden ja markkinaorientoituneisuuden avulla. Marel suuntaa markkinansa puoliksi kehittyneiden ja uusien markkinoiden kesken ja sen suurin kasvu on tällä hetkellä BRIC -maissa.

Pääomakontrolli estää monia yrityksiä kehittymästä, esimerkiksi kalastusteollisuus ei ole uusinut omaa laitteistoaan lainkaan samalla tahdilla kuin mitä se myy samoja laitteita esimerkiksi Norjaan ja Yhdysvaltoihin. Puhuja kiinnitti huomiota myös siihen, että verotusjärjestelmän jatkuva muuttaminen pitää investoijat loitolla, tekniikan alan opiskelijoita on liian vähän ja maastamuutto on ollut tulevaisuuden kannalta haitaksi.

Suomen suurlähetystön kommentteja

Kaupan ja teollisuuden näkemykset siitä, miten pääomakontrolli tulee purkaa ja taloutta kehittää, tuntuvat eroavan voimakkaasti siitä, miten hallitus toimii. Tätä kuvaa myös viime aikoina mediassa debatoitu ’vaihtoehto’ siirtyä Kanadan dollariin. Kysymys oli Kanadan täkäläissuurlähettiläälle esitetystä kysymyksestä, heitosta, puhelinhaastattelussa, johon tämä oli vastannut kenties sen enempiä ajattelematta myöntävästi. Media tarttui tähän työtapaturmaan ja paisutteli sen näyttämään ikään kuin asiasta olisi käyty todellisia keskusteluja.

Tietty stabiliteetti taloudessa on saavutettu ja edellä mainitut tietyt alat kehittyvät, mutta puute on investoinneista. Osa kotitalouksista on ylivelkaantunut ja inflaatio on 6,7 prosenttia. Kansalaiset ovat kuitenkin maaliskuussa saamassa 3,5 prosentin palkankorotuksen, joka on jatkoa hallituksen, työnantaja- ja ammattiliittojen väliseen kaksivuotiseen sopimukseen ja joka nosti palkkoja jo viime kesäkuussa 4,25 prosenttia. Hallituksen on tarkoitus maksaa myöhemmin tässä kuussa 116 miljardia Islannin kruunua Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja Pohjoismaiden antamasta luotosta eli noin 20 prosenttia kyseisistä lainoista.

Huomiota voi kiinnittää niin ikään siihen kehitykseen, joka on tapahtunut maan itäosissa. Työttömyys on siellä vain 3 – 4 prosenttia ja tulotaso on noussut, erityisesti kalastuselinkeinon parissa.  Tämä on merkinnyt alueen kuntien verotulojen nousua ja koko maan viennistä 30 prosenttia tapahtuu itäosasta.

Hallitus on antamassa tiettävästi lähipäivinä maan parlamentille Althingille esityksen finanssilainsäädännön seuraavasta vaiheesta.