Islamilainen pankkitoiminta Malesiassa
Malesia on tämän hetken johtavia islamilaisen pankkitoiminnan keskuksia maailmassa. Se pitää hallussaan suurta markkinaosuutta tällä pankkisektorilla ja on pioneeri liiketoimintojen kehittämisessä muslimimaissa. Malesian osuus koko islamilaisesta pankkitoiminnasta on 65 prosenttia.
Malesian pyrkimys on olla alueen islamilaisen pankkitoiminnan keskus. Islamilaisen pankkitoiminnan suosion kasvu, niin Malesiassa kuin muuallakin maailmassa, juontuu yleisestä islamin aseman elpymisestä ja muslimien halusta noudattaa islamin oppeja kaikilla elämän osa-alueilla. Islamilaisen pankkitoiminnan odotetaan kasvavan voimakkaasti lähivuosina.
Korkojen kieltäminen islamilaisessa pankkitoiminassa vaikuttaa vahvasti pankkien lainanantoon. Esimerkiksi sen sijaan, että ostaja lainaisi rahaa hankintaa varten, pankki suorittaa oston ja myy sen edelleen voitolla alkuperäiselle ostajalle osamaksuerissä.
Islamilaisen pankkitoiminnan historiaa lyhyesti
Nykyaikaisen islamilaisen pankkitoiminnan historian voidaan katsoa alkaneen vuodesta 1980, jolloin Barclays Bank avasi konttorin Kairossa, Egyptissä. Tämä oli ensimmäinen kaupallinen pankki, joka perustettiin muslimimaahan. Heti pankin avaamisen jälkeen islamin oppineet kritisoivat pankkia koroista, eli islamin uskon kieltämästä ribasta. Aikaa kuitenkin kului 1950-luvulle asti ennen kuin ekonomistit ja islamin oppineet alkoivat varsinaisesti kehittää teoreettisia malleja islaminuskon mukaiselle korottomalle pankkitoiminnalle. 1960-luvulla Malesiassa ja Egyptissä alettiin toteuttaa islamilaisten periaatteiden mukaista rahoitusjärjestelmää. Vuonna 1962 Malesiassa perustettu Tabun Haji on tänä päivänä modernin ajan vanhin islamilainen rahoitusinstituutio. Operatiiviset mekanismit islamilaiselle pankkitoiminnalle alkoivat myös muotoutua 1960-luvulla ja 1970-luvulla islamilainen pankkitoiminta alkoi varsinaisesti kasvaa. Vuonna 1975 perustettiin Dubai Islamic Bank ja Islamic Development Bank (IsDB). Islamilaisten pankkien määrä jatkoi kasvuaan 1980-luvulla ja tällöin esimerkiksi Malesiassa otettiin islamilainen pankkitoiminta käyttöön yhdessä vallitsevan perinteisen pankkijärjestelmän rinnalle. Malesian ensimmäinen islamilainen pankki, Bank Islam Malaysia Berhad (BIMB), perustettiin vuonna 1983.
Ensimmäinen islamilaisen pankin bondi laskettiin liikkeelle vuonna 2002 Malesiassa. Vuonna 2005 perustettiin Islamic Malaysia Index, niiden malesialaisten yritysten osakkeille, jotka noudattavat toiminnassaan sharia-lakia. Lisäksi mm. Dow Jonesilla Islamic Market Index ja FTSE:llä Global Islamic Index. Islamilaiset osakerahastot ovatkin yksi voimakkaimmin kasvavista sektoreista islamilaisessa rahoitusjärjestelmässä. Tällä hetkellä maailmassa on suunnilleen 100 islamilaista osakerahastoa ja niiden varojen määrä kasvaa 12-15 prosenttia vuodessa.
Yleistä Islamilaisesta pankkitoiminnasta
Vuonna 2005 niiden islamilaisten maiden väkiluku, jotka kuuluvat Islamic Development Bankiin, oli 2,2 miljardia, eli 33,1 prosenttia maailman väkiluvusta. Muslimimaat tuottavat 70 prosenttia maailman energiatarpeesta ja vastaavat 40 prosenttia maailman raaka-aineviennistä. Näiden lukujen pohjalta voidaan nähdä selvästi, että islamilaisen rahoitusjärjestelmän kehittäminen on tärkeää ja merkittävää koko maailman talouden kannalta. Tällä hetkellä islamilaisen pankkitoiminnan alaiset varat ovat vain 1 prosenttia koko maailman varoista, mutta islamilaisten pankkien osuus kasvaa voimakkaasti, 10-15 prosentin vuosivauhtia, koko ajan. Malesian osuus vastaavasti koko islamilaisesta pankkitoiminnasta on 65 prosenttia.
Islamilainen pankkitoiminta eroaa selkeästi perinteisestä, länsimaisesta, pankkitoiminnasta. Islamilaisen pankkitoiminnan perustuu sharia-lakiin, joka vastaavasti pohjautuu koraaniin. Koraanin mukaan Jumala on luonut seitsemän helvettiä, joista pahin on seitsemäs helvetti, hutama. Hutama on paikka ihmisille, jotka kasaavat varallisuutta välittämättä muista. Tämän vuoksi yksi islamilaisen pankkitoiminnan pääperiaatteista onkin, ettei korkoja, riba, saa periä. Toinen esimerkki islamilaisen ja perinteisen pankkitoiminnan eroavaisuuksista on voittojen ja tappioiden jakaminen, joka on islamilaisen pankkitoiminnan ydinajatuksia. Kolmas suuri ero perinteiseen pankkitoimintaan nähden on Gharar eli epävarmuutta ja spekulaatiota sisältävän pankkitoiminnan kieltäminen. Islamilaiset pankit eivät myöskään saa rahoittaa millään tavalla sharia-lain vastaista toimintaa, eli kiellettyä on olla mukana muun muassa alkoholi- ja sianlihakaupassa, pornografisessa toiminnassa ja vedonlyönnissä. Sharian mukaan "rahaa ei saa myöskään hankkia rahalla" ja sen vuoksi rahaa ei nähdä hyödykkeenä.
Islamilaiseen lakiin perustuen pankkien taloushallinto ja raportointi suoritetaan uskonnollisten neuvonantajien avulla. Lähes jokaisessa islamilaisessa pankissa on uskonnollisten neuvonantajien komitea, jonka mielipidettä kysytään muun muassa uusien rahoitusinstrumenttien hyväksymisen suhteen. Kuala Lumpurissa sijaitseva Islamilaisten finanssipalveluiden lautakunta (The Islamic Financial Services Board, IFSB) perustettiin vuonna 2002 ja toiminnan se aloitti vuoden 2003 puolella. IFSB on kansaivälinen standardeja asettava organisaatio, joka edistää ja tehostaa islamilaisten finanssipalveluiden yhdenmukaisuutta julkaisemalla globaaleja standardeja ja valvomalla koko toimialaa, joka käsittää pankkitoiminnan, pääomamarkkinat ja vakuutussektorin. Jäseniä IFSB:ssä on 110, joista 27 on säätävää ja valvovaa viranomaista. ISFB:n jäseniä ovat lisäksi Kansainvälinen valuuttarahastao (International Monetary Fund, IMF), Maailman pankki (World Bank), Bank for International Settlements (BIS, keskuspankkien omistama kansainvälinen rahoituslaitos), Islamic Development Bank ja Asian Development Bank sekä 78 markkinatoimijaa 21 maasta.
Islamilainen pankkitoiminta ei rajoitu vain islaminuskoisiin maihin, vaan viime aikoina monien muslimimaiden pankkien ohella myös suuret kansainväliset pankit (mm. Citibank, ANZ, Dresdner, Deutsche Morgan Grenfell ja ABN Amro) ovat alkaneet harjoittaa sharia-lakiin perustuvaa pankkitoimintaa ja luomaan tuotteita, jotka kattavat islamilaisten investoijien tarpeet. Näitä pankkeja on useita esimerkiksi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Euroopassa Iso-Britannialla on tavoitteena tulla maanosan islamilaisen pankkitoiminnan keskukseksi.
Malesian keskuspankin mukaan juuri ei-muslimien investoinnit ovat erittäin tärkeä kasvutekijä islamilaisessa pankkitoiminnassa ja tällä hetkellä neljännes Malesian islamilaisesta pankkitoiminnasta on muiden kuin muslimien johtamaa.
Islamilainen pankkitoiminnan kasvu on ollut erittäin nopeaa viime vuosina vuosittaisen kasvuprosentin ollessa 10-15. Islamilaisten pankkien rahavarannot olivat vuonna 2005 noin 700 miljardia dollaria ja erittäin voimakkaan kasvun vuoksi on odotettavissa, että vuonna 2010 varat olisivat kaksinkertaistuneet (1,4 biljoona) ja vuonna 2015 nelinkertaistuneet 2,8 biljoonaan Yhdysvaltain dollariin.
Islamilainen pankkitoiminnan erityispiirteitä
Korkojen kieltäminen islamilaisessa pankkitoiminassa vaikuttaa vahvasti pankkien lainanantoon. Sen sijaan, että ostaja lainaisi rahaa hankintaa varten, pankki suorittaa oston ja myy sen edelleen voitolla alkuperäiselle ostajalle osamaksuerissä. Voittoa ei voi kuitenkaan tehdä "selvästi" ja tämän vuoksi esimerkiksi mitään lisämaksuja ei saa veloittaa, vaikka maksusuoritus tulisi myöhässä. Suojellakseen itseään petokselta, pankki vaatii ankarat vakuudet. Tällainen järjestely on murabaha.
Islamilaisen pankkitoiminnan eräs mielenkiintoinen erityispiirre on niin sanottu hawala-järjestelmä. Hawala-järjestelmässä on kyse siitä, että raha talletetaan ensimmäisessä paikassa ja tunnusluvun avulla tämä raha on välittömästi nostettavissa toisessa paikassa. Kumpaakaan tämän transaktion osapuolta ei edellytetä tunnistettavan ja kaikki tositteet hävitetään välittömästi transaktion jälkeen. Järjestelmä toimiin ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Arvioiden mukaan 25-50 prosenttia Lähi-Idän rahavirroista on tällaisia jäljittämättömiä virtoja, mikä taas useiden asiantuntijoiden mielestä edesauttaa esimerkiksi terroristiryhmien rahoitusta. Hawala-välittäjät ottavat välityspalkkiota vain yksi prosenttia transaktion kokonaissummasta, mutta tuotto muodostuu silti suureksi, sillä järjestelmän sisällä liikutellaan erittäin suuria summia rahaa muun muassa huume- ja asekaupassa. Toisen osan hawala-järjestelmän tuotoista muodostaa valuuttakurssivaihtelut. YK:n tutkimuksen mukaan hawala-järjestelmän liikevaihto olisi vuodessa noin 200 miljardia dollaria. Tämä järjestelmä on laajalti käytössä kaikissa islamilaisissa pankeissa niin Aasiassa, Lähi-Idässä, Amerikassa kuin Euroopassa ja Afrikassakin.
Toisena erityispiirteenä islamilaisten pankkien toimintaan kuuluu zakat eli almujen anto. Tätä sovelletaan kaikkiin rahoitustapahtumiin. Käytännössä zakat tarkoittaa sitä, että kaikista käsiteltävistä summista leikataan 2 prosenttia, ja tämä summa siirretään esimerkiksi islamilaiselle hyväntekeväisyysjärjestölle. Zakat-toiminta on kirjanpidon ulkopuolista toimintaa ja kaikki tositteet hävitetään heti transaktion jälkeen, joka tekee mahdottomaksi jäljittää varojen todellista määränpäätä.
Sukuk (monikko Sakk), eli islamilaiset bondit, on erittäin kasvava ala islamilaisessa pankkitoiminnassa. Sukuk'n arvo vuonna kasvaa voimakkaasti varojen suhteen mitattuna koko ajan. Aiemmin islamilaiset rahoitusmarkkinat nähtiin vain pienen marginaaliryhmän markkinoina, mutta nyt markkinat ovat kehittymässä valtavirran markkinoiksi ja kasvu kaikilla osa-alueilla on voimakasta.
Takaful on islamilainen vakuutusjärjestelmä. Perinteiset vakuutukset ovat ehdottoman kiellettyjä muslimeille, sillä ne eivät täytä sharian vaatimuksia ja sääntöjä, koska vakuutuksen ottamiseen sisältyy esimerkiksi epävarmuus (kielletty gharar), mahdollinen uhkapeli (kielletty myös islamissa) ja korko (riba). Takaful on sharian mukainen vakuutuskäsite, missä osanottajaryhmä keskinäisesti sopii takaavansa toisensa määritetyn tappion tai vahingon sattuessa kenelle tahansa ryhmän jäsenistä. Takaful ei ole uusi käsite, sillä jo 1400 vuotta sitten sitä käytettiin muslimien keskuudessa. Malesian keskuspankki (BNM) valvoo ja säätelee takaful-toimintaa Malesiassa. Takaful voidaan yleisesti jakaa islamilaiseen henkivakuutukseen ja yleiseen vakuutukseen.
Takaful-vakuutukset ovat voimakkaasti kasvava ala ja esimerkiksi HSBC on arvioinut näiden markkinoiden viisinkertaistuvan seuraavan kahdeksan vuoden aikana. Voimakkaan kasvun seurauksena monet länsimaiset pankit ovat alkaneet perustaa takaful-toimintaa muun muassa Malesiaan.
Islamilainen pankkitoiminta Malesiassa
Vuodesta 1983 asti Malesiassa on ollut käytössä "kaksoisjärjestelmä" pankkitoiminnassa: rinnakkain ovat perinteinen ja islamilainen järjestelmä. Vuonna 1983 Malesiassa annettiin laki islamilaisesta pankkitoiminnasta (Islamic Banking Act) ja perustettiin Malesian ensimmäinen islamilainen pankki, Bank Islam Malaysia Berhad (BIMB), joka oli samalla Kaakkois-Aasian ensimmäinen islamilainen pankki-instituutio. BIMB listautui Kuala Lumpurin pörssin päälistalle vuonna 1992. Vuonna 1993 Ma-lesiassa annettiin perinteisille pankeille lupa tarjota islamilaisia pankkipalvaluita islamilaisten pankkien ohella. Tällä päätöksellä haluttiin tukea islamilaisen pankkitoiminnan leviämistä markkinoilla. Vuonna 1994 Malesiaan perustettiin Islamic Interbank Money Market.
Islamaiset rahoitusinstituutiot tarjoavat Malesiassa yli 40 tuotetta asiakkailleen perinteisistä pankkipalveluista (mm. talletukset) koulutuksen rahoittamiseen ja käyttöpääoma rahoitukseen. Tämän het-ken tavoitteena on perustaa erityinen riskipääoman rahasto (Muslim Venture Capital Fund) World Islamic Economic Forumin (WIEF) jäsenmaiden kesken. Tämä hanke, kuten muutkin uudet innovaatiot pääoman saannin helpottamiseksi yrityksille, ovat tärkeitä islamilaisen pankkitoiminnan kehityksen kannalta.
Malesian islamilainen pankkitoiminta perustuu Islamic Banking Scheme:en (IBS) (myös Islamic Window), jonka mukaan myös perinteiset pankit saavat tarjota asiakkailleen islamilaisia pankkituotteita perinteisten ohella. Yhdessä BIMB:n ohella toinen Malesian johtavista täysin islamilaisista pankeista on Bank Muamalat Malaysia Berhad (BMMB).
Islamilainen pankki- ja rahoitusjärjestelmä edistää talouden kasvua ja kehitystä
Islamilainen pankki- ja rahoitusjärjestelmä on erittäin tärkeä osa Malesian rahoitusjärjestelmää edistäen Malesian talouden kasvua ja kehitystä. Vuodesta 2000 Malesian islamilainen pankkijärjestelmä on kasvanut keskimäärin 18 prosenttia vuodessa varojen suhteen mitattuna. Malesian hallituksen pyrkimyksenä on, että vuoteen 2010 mennessä islamilaisella pankkitoiminnalla on 20 prosentin markkinaosuus rahoituksessa ja talletuksissa. Vuonna 2005 nämä osuudet olivat 12 prosentin luokkaa kummankin osalta.
Malesian keskuspankki, Bank Negara, vastaa sharia-lain noudattamisesta kaikessa pankkitoiminnassa. Malesian islamilaista rahoitusjärjestelmää voidaan pitää erityisen menestyksekkäänä juuri sen vuoksi, että maassa on vain tämä yksi keskuspankin alaisuudessa toimiva sharia-komitea, mikä takaa pankkitoiminnan yhtenäisyyden. Tämän komitean perustamisen seurauksena islamilaisen pankkitoiminnan asema Malesiassa vahvistuikin selkeästi. Muiden maiden toivotaan seuraavan Malesian esimerkkiä vain yhden sharia-komitean olemassa olon suhteen, sillä islamilaisen lain tulkinnan ollessa yleisestikin monimuotoista on se sitä myös rahoituksen osalta eri pankkien välillä.
Malesian uusin islamilainen pankki, Asian Finance Bank (AFB), avattiin tämän vuoden alussa. Sen perustaminen tukee hyvin Malesian pyrkimystä tulla alueen islamilaisen pankkitoiminnan keskuspaikaksi. Malesian pääministeri on tänä vuonna löysännyt pankkisektorilla politiikkaa, joka vaati aiemmin malajien omistavan liiketoimista vähintään 30 prosenttia. Verohelpotuksia tarjotaan myös ulkomaalaisille pankeille, jotka perustavat islamilaista rahoitustoimintaa maahan. Nykyään myös 100 prosentin ulkomaisen pääomanmääräinen omistus islamilaisissa rahoitusinstituutioissa on mahdollista. Pääministeri Badawi on sanonut, että "toteuttaaksemme tavoitteemme islamilaisen rahoitusjärjestelmän kehityksen suhteen, on välttämätöntä, että ylitämme maantieteelliset, rodulliset, kulttuurilliset ja uskonnolliset rajat".
Tulevaisuuden tavoitteena Malesia pyrkii hyödyntämään Lähi-idän mittavia investoimattomia varoja ja on tämän vuoksi ollut valmis antamaan Lähi-idän pankkien perustaa toimintaa maahan. Malesian merkitystä islamilaisen pankkitoiminnan keskuksena kuvaa hyvin se, että vuonna 2004 Malesia myönsi 75 prosenttia koko maailamassa myönnetyistä islamilaisista lainoista.
Suurin haaste Malesialle, ja samalla asiantuntijoille, on muodostaa ja kehittää sellainen islamilainen pankkijärjestelmä, joka on ennen kaikkea vakaa ja kykenevä vastaamaan nopeasti kasvaviin ja kansainvälisesti kilpailtuihin islamilaisiin rahoitusmarkkinoihin.
Suomen suurlähetystö, Kuala Lumpur