Iranin raiteilta mahdollisuuksia suomalaisyrityksille
Kaspianmeren länsipuolelle suunniteltu pohjoisesta etelään kulkeva ratahanke Moskovasta Bakun kautta Iraniin nytkähti askeleen verran eteenpäin, kun Azerbaidzhan ja Iran käynnistivät rautatiesillan rakennushankkeen maiden välisellä rajajoella Astarassa 20.4.2016.
Astaran silta on osa pohjoisesta etelään kulkevaa liikenneväylää (International North-South Transport Corridor, INSTC), jolla tulee olemaan merkitystä kaupankäynnille Iranin ja sen pohjoisten naapurien välillä.
Uusi rata yhdistää Suomenlahden Persianlahteen. Nykyisen 40 vuorokautta kestävän merimatkan sijaan tavaratoimitukset rautateitse lyhentävät toimitusajan 14 vuorokauteen. Arvioiden mukaan rahtitoimitusten matka Suomesta Intiaan lyhenee 2000 km.
Uudet liikenneyhteydet idästä länteen muuttavat maantiedettä ja markkinoita
Idän uusi silkkitie kulkee ratakiskoja pitkin Kiinasta Kazakstanin, Iranin ja Turkin kautta Balkanille ja sieltä edelleen Keski-Eurooppaan. Uuden radan myötä junamatka Kiinasta Iraniin on lyhentynyt 14 vuorokaudesta kahdeksaan. Merimatkaan verrattuna ajansäästö on 30 vuorokautta.
Kazakstan yhdistettiin uudella ratayhteydellä Turkmenistanin ja Iranin kautta Persianlahden satamiin jo viime vuoden alussa. Lastit Astanasta lähtevät nykyisin, paitsi Latvian Ventspilsiin, yhä useammin Iranin Bandar Abbasiin.
Uudet kuljetusreitit avaavat uusia yhteyksiä, lähentävät maita ja markkinoita ja maantiede muuttuu.
Rautatiehanke Helsingistä Teheraniin etenee
Kaspianmeren länsipuolelle suunniteltu pohjoisesta etelään kulkeva ratahanke Moskovasta Bakun kautta Iraniin nytkähti askeleen verran eteenpäin, kun Azerbaidzhanin talous- ja teollisuusministeri ja Iranin liikenne- ja tietoteknologiaministeri Vaezi käynnistivät rautatiesillan rakennushankkeen Iranin ja Azerbaidzhanin rajajoella Astarassa 20.4.2016. Sillan pituus on 82 m ja leveys 10 m. Sillan on määrä valmistua vuoden 2016 loppuun mennessä.
Joen ylittävä rautatiesilta on ollut yksi pullonkaula Teheranista Rashtin ja Astaran kautta Bakuun kulkevalla rataosuudella. Sen lisäksi Iranin puolelta rajaa puuttuu yhä runsaat 100 km ratakiskoja. Azerbaidzhanin puolella rautatie on lähes valmis, samoin Azerbaidzhanista Moskovaan vievä rataosuus.
Astaran silta on osa pohjoisesta etelään kulkevaa liikenneväylää (International North-South Transport Corridor, INSTC), jolla tulee olemaan merkitystä kaupankäynnille Iranin ja sen pohjoisten naapurien välillä.
Pakotevuosina ei Iranissa ole kiinnitetty kovin paljon huomiota pohjoisen ilmansuunnan tarjoamiin mahdollisuuksiin. Mutta nyt Iranissa ollaan havahtumassa todellisuuteen, että markkinoita löytyy myös pohjoisesta.
Iranissa INSTC nähdään myös siltana Intian markkinoille. Suomesta ja pohjoisesta rautateitse Iraniin kuljetettavat rahdit voidaan tulevaisuudessa lastata laivoihin Chabaharin satamassa ja kuljettaa sieltä Intiaan. Arvioiden mukaan matka Suomesta Intiaan lyhenee 2 000 kilometriä. Nykyisen 40 vuorokautta kestävän merimatkan sijaan tavaratoimitukset rautateitse lyhentävät toimitusajan 14 vuorokauteen. Radan kuljetuskapasiteetti on n. 10 miljoonaa tonnia rahtia vuodessa.
Iranin infrastruktuurihankkeet tarjoavat mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille
Iranin suunnitelmissa on kaksinkertaistaa raideverkostonsa pituus nykyisestä 10.000 kilometristä 20 000 kilometriin seuraavan vuosikymmenen aikana. Samalla rataverkko on tarkoitus sähköistää ja lisätä nopeita junayhteyksiä. Esimerkiksi junamatka Teheranista Isfahaniin lyhenee jatkossa nykyisestä viidestä tunnista puoleentoista tuntiin.
Turkin kanssa Iran neuvottelee nopean junayhteyden avaamisesta Turkkiin. Tarvetta yhteyksien tehostamiselle on, sillä Iranin ja Turkin tavoitteena on kolminkertaistaa maiden välinen kauppavaihto lähivuosina.
Rataverkoston laajentaminen on vain yksi Iranin lähivuosien jättihankkeista. Muita hankkeita ovat teiden kunnostaminen, lentokaluston uusiminen ja lentokenttien nykyaikaistaminen.
Suomalaisyrityksille Iranin mittavat infrastruktuurihankkeet avaavat uusia mahdollisuuksia. Eräät suomalaisyritykset ovatkin jo mukana hankkeissa. Edustuston arvio on, että suomalaisteknologialle ja -osaamiselle riittää lähivuosina kysyntää myös muihin kuin rautatiehankkeisiin.
Harri Kämäräinen, suurlähettiläs
Suomen suurlähetystö, Teheran