Iranin media: G15-kokous kertoi Iranin vahvuudesta
Neljästoista G15-huippukokous järjestettiin Teheranissa Iranin puheenjohtajuuskautena toukokuussa 2010. Puheenjohtujuus siirtyi Teheranin kokouksessa Sri Lankalle. Asialistalla oli useita teemoja kehitysmaiden yhteistyön lisäämisestä ilmastonmuutokseen. Iranilaislehdistön mukaan G15-kokous osoitti Iranin vahvan alueellisen ja kansainvälisen aseman talous-, politiikka- ja kauppasektoreilla. G15:n tarkoitus on lisätä 18 jäsenmaan hyvinvointia, lujittaa yhteistyötä sekä poistaa jäsenmaiden välisiä esteitä.
Neljästoista Pohjois- ja Etelä-Amerikan, Aasian ja Afrikan maiden G15-huippukokous järjestettiin Teheranissa Iranin puheenjohtajuuskaudella toukokuussa 2010. Kokous toi yhteen G15-jäsenmaiden johtajia sekä muita poliittisia toimijoita, mutta se jäi kuitenkin Brasilian presidentti Luiz Inacio Da Silvan valtiovierailun sekä Brasilian, Turkin ja Iranin välillä käytyjen uraaninvaihtoneuvottelujen varjoon. G15-kokouksessa keskusteltiin G15- ja kehitysmaiden yhteistyön lisäämisestä, finanssikriisistä, Yhdysvaltojen energiapolitiikasta, turvallisuus- ja ympäristökysymyksistä, työttömyydestä, vesi- ja ruokapulasta, ilmastonmuutoksesta sekä G15-maiden tuontiraaka-aineiden hinnanlaskusta.
Iranilaislehdistön mukaan G15-kokous osoitti Iranin vahvan alueellisen ja kansainvälisen aseman talous-, politiikka- ja kauppasektoreilla. G15-kokouksen suuren osallistujamäärän katsottiin kertovan Iranin kasvavasta kansainvälisestä roolista. Perjantairukouksen pitäjä Hojjatoleslam Kazem Sediqi ylisti perjantairukouksessaan G15-maiden ja Iranin ylivoimaisuutta. Iranin parlamenttiedustaja Gholamreza Karamin totesi kokouksen osoittaneen Yhdysvaltojen epäonnistuneen Iranin eristämisessä.
Iranin parlamenttiedustaja Hossein Ebrahimin mukaan Yhdysvallat, Israel ja niiden liittolaiset ovat turhautuneita Iranin kasvavaan kansainväliseen rooliin. Kokouksessa päätettiin lisätä G15-maiden yhteistyötä investointi-, kauppa-, energia-, informaatioteknologia-, koulutus-, terveys- ja ympäristösektoreilla. Informaatioteknologiaa hyödynnetään tulevissa lukutaidottomuuden ja köyhyyden vähentämiskampanjoissa. Jäsenmaiden lisääntyvällä yhteistyöllä vastataan kansainvälisiin taloushaasteisiin ja luodaan uusia rahoitusrakenteita. Iranin presidentti Mahmoud Ahmadinejad ehdotti kokouksessa kahden pysyvän G15-komitean muodostamista. Erityiskomiteoiden tarkoitus olisi helpottaa G15-maiden poliittista ja taloudellista päätöksentekoa teollisuus-, maanviljely-, pankki-, energia- ja teknologiasektoreilla
Päätöspuheessaan presidentti Ahmadinejad vaati jäsenmaiden aktiivista yhteistyötä ”nykyisten kriisien voittamiseksi”. Ahmadinejadin mukaan liberalistinen kapitalismi on osoittanut heikkoutensa ja menettänyt merkityksensä, sillä se ei ole pystynyt ratkaisemaan kansainvälistä talouskriisiä. Kapitalismin myötä köyhyys ja ravinnonpuute ovat levinneet kehitysmaihin. Iranin ulkoministeri Manouchehr Mottakin
mukaan talouskriisi on lisännyt kehitysmaiden työttömyyttä, vähentänyt ulkomaankauppaa sekä hidastanut kehitysmaiden taloussosiaalista kehitystä.
Presidentti Ahmadinejadin mukaan YK:n turvallisuusneuvosto on menettänyt tehokkuutensa ja uskottavuutensa. Se jatkaa työskentelyä kylmän sodan jälkeisessä kahtiajakoisessa maailmassa. Ahmadinejadin mukaan G15-mailla tulee täten olemaan tärkeä rooli tulevaisuudessa inhimillisyyden, kestävän rauhan ja turvallisuuden luomisessa niin alueellisesti kuin kansainvälisesti. Iranin kauppakamarin puheenjohtaja Mohammad Nahavandian mukaan G15-maiden yhteisen kauppakamarin perustaminen lisäisi jäsenmaiden välistä kauppaa. Kauppamahdollisuuksia on tekstiili-, ruoka-, huonekalu-, maatalous-, tietotekniikka- ja elektroniikkateollisuuksissa.
G15 perustettiin vuonna 1989 Belgradissa sitoutumattomien maiden (Non-Aligned Movement) NAMkokouksessa. G15:n tarkoitus on lisätä jäsenmaiden hyvinvointia, lujittaa jo olemassa olevaa yhteistyötä sekä poistaa jäsenmaiden välisiä esteitä. G15 maita on tällä hetkellä 18; Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa. Jäsenmaat ovat Algeria, Argentiina, Brasilia, Chile, Egypti, Intia, Indonesia, Iran, Jamaika, Kenia, Malesia, Peru, Meksiko, Nigeria, Senegal, Sri Lanka, Venezuela ja Zimbabwe. Puheenjohtajuus siirtyi Sri Lankalle Teheranin kokouksen myötä.
G15-maat kattavat kuusi prosenttia maapallon pinta-alasta, 34 % maapallon väestöstä, 28 % kansainvälisistä öljymarkkinoista, 18 % kaasumarkkinoista, 29 % maapallon luonnonvaroista sekä 17 % maailman bruttokansantuotteesta. Suurin osa NAM-maista vastustaa Iraniin kohdistuvia taloudellis-poliittisia pakotteita.
Kuva: Hamed Saber, flickr.com(Linkki toiselle web-sivustolle.), ccby2.0(Linkki toiselle web-sivustolle.)