Iranin markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille 2023

Iranin talouden tarpeet vastaavat monelta osin Suomen tarjontaa ja osaamista. Maalle leimaavaa ovat kuitenkin pitkäaikainen kansainvälinen kriisiytyminen, lisääntyvät siihen kohdistetut taloudelliset sanktiot ja taantunut, kehitys- ja modernisaatiovajaa talous.

Iran on yli 80 miljoonan asukkaan alemman keskitulotason valtio, jolla on oman kansantaloutensa ohella potentiaalinen, kasvava alueellinen taloudellinen merkitys.  Iranin talouden tarpeet vastaavat monelta osin hyvin Suomen tarjontaa ja vahvoja osaamisalueita: logistiikka, digitalisoituminen, koulutuksen laatutason korottaminen, telekommunikaation kehittäminen kohti 5G-yhteiskuntaa sekä ympäristönäkökohtien parempi huomioiminen energiantuotannossa ja jätteidenkäsittelyssä. Vesihuolto on myös keskeisiä ongelma-alueita Iranissa.

Maalle leimaa antavaa ovat kuitenkin pitkäaikainen kansainvälinen kriisiytyminen, taloudelliset Iraniin kohdistuvat sanktiotoimet ja siten taantunut ja kehitysvajaa talous. Kansainvälisillä sanktioilla, niistä operatiivisesti merkittävimmän ollessa USA:n yksipuolisesti asettama kansainvälinen dollaripohjainen maksuvälinesaarto, on ollut merkittävä vaikutus Iranin negatiiviseen talouskehitykseen.

Iranin ja EU:n suhteet ovat tätä kirjoitettaessa ennätyksellisen huonot. Liiketoimintaympäristö Iranissa on ennestään vaikeutunut syysuussa 2022 alkaneen Iranin sisäisen yhteiskunnallisen kriisin myötä.

Kansainvälisten syiden ohella vaikutuksensa on ollut myös Iranin talouden sisäisten rakenteiden modernisaation puutteilla ja maan ulkomaankaupan rakenteiden vieraantumisella kansainvälisestä kehityksestä. Iran ei mm. ole WTO:n jäsen. Se on Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän FATF:n nimeämä riskimaa.  

Suomi on EU:n jäsenenä ja YK:n turvallisuusneuvoston päätösten toimeenpanoon velvoitettu osapuoli Iraniin kohdistuviin taloussanktioihin, joiden asettamisen keskeisin syy ovat Iranin ihmisoikeustilanne ja kansainvälinen epävarmuus Iranin ydinenergiaohjelman rauhanmukaisuudesta. Myös Iranin asetoimitukset Venäjälle ovat laajentaneet Iraniin kohdistuvia sanktioita. Iraniin kohdistuvien kansainvälisten taloussanktioiden voi arvioida lisääntyvän ja niiden toimeenpanosta on kasvavassa määrin transatlanttista laajaa yhteisymmärystä. 

Tätä kirjoitettaessa ovat ns. JCPOA-neuvottelut – EU:n vetämät keskustelut Wienissä Iranin, Venäjän, Kiinan ja johtavien länsimaiden välillä ydinohjelmaan liittyvistä toimista sekä talouspakotteiden purkamisesta – pysähdyksissä.  Osittainenkin myönteinen ratkaisu tässä prosessissa voisi avata uudelleen mahdollisuuksia kansainväliselle kaupalle Iranin kanssa ja siten myös sille kehitysharppaukselle, jonka Iranin talous pahasti tarvitsee. Merkittävä kysymys tuolloin tulee olemaan jatkuvuus ja läsnäolo.

Myös nykyisellään Iraniin kohdistuvat taloussanktiot ovat jättäneet toimialojen rajausten ja poikkeusmenettelyjen kautta rajoitetusti tilaa kaupalle Iranin kanssa. Tätä tilaa ovat useat Suomen kilpailijamaat käyttäneet. Sanktioiden vastainen toiminta ei ole Suomen etu.

Suomalaisilla tuotteilla ja palveluksilla on Iranissa pitkältä ajalta pohjaava hyvä maine. Useat suomalaiset tuotemerkit ovat laajasti tunnettuja ja suomalaistuotteita pidetään korkealuokkaisina. Iran on nuoren ja koulutetun väestönsä ansiosta myös potentiaalinen koulutusviennin kohde sekä työperäisen maahanmuuton lähdemaa.  

Pitkällä tähtäyksellä Iran on Suomelle houkutteleva markkina-alue.

 

Teksti: Kari Kahiluoto, Suomen suurlähettiläs, Iran