Irak – menetetyistä mahdollisuuksista jälleenrakennusbuumiin?

Irak – menetetyistä mahdollisuuksista jälleenrakennusbuumiin?

Irakin talous on yli 30 vuoden ajan kärsinyt Lähi-idän alueen epävakaasta turvallisuustilanteesta. Mutta jos maan jälleenrakennus pääsee toden teolla käyntiin, voi edessä olla maailmanlaajuisestikin historiallinen kehitysboomi. Irakin kauppaministeri Khairullah Hasan Babakr vieraili hiljakkoin Suomessa kertomassa maan liiketoimintamahdollisuuksista.

Irakin kauppaministeri Khairullah Hasan Babakr uskoo maan talouden nousuunIrakin kauppaministeri Khairullah Hasan Babakr uskoo maan talouden nousuun

Irak on viimeksi kuluneiden yli 30 vuoden aikana menettänyt monia taloudellisen kehityksen mahdollisuuksia sotien ja levottomuuksien vuoksi. Maan talouskehitys ei ole päässyt lähellekään sitä tasoa, jolla se olisi tavanomaisissa olosuhteissa voinut olla.

Vuosikymmenien tyhjiön jälkeen Irak on nyt vähitellen avautumassa kansainväliselle taloudelliselle yhteistyölle ja kaupalle. Se on luonnonvaroiltaan yksi maailman rikkaimpia maita; tunnetut öljyvarat ovat Saudi-Arabian jälkeen maailman toiseksi suurimmat. Todellisuudessa Irakin öljyvarat voivat olla tätäkin suuremmat, koska öljyn etsintä sen alueella on konfliktien vuoksi jäänyt muista vastaavista maista jälkeen.

”Irakin jälleenrakennus on jo alkanut, mutta meillä ei ole resursseja tehdä kaikkea itse. Tarvitsemme ulkomaisia investointeja ja ulkomaista osaamista”, kertoi Suomessa syyskuun lopulla vieraillut Irakin kauppaministeri Khairullah Hasan Babakr. ”Suomalaiset yritykset ovat lämpimästi tervetulleita osallistumaan maamme kehittämiseen.”

Kasvuun tarvitaan öljyä ja vakautta

Irak on arabimaiden mittakaavassa kehittyvä, varsin vapaa markkinatalous. Maan väestö on historiallisestikin ollut suhteellisen koulutettua, ahkeraa ja yrityshenkistä. Irakin talousluvuista on sen sijaan ristiriitaista ja epävarmaakin tietoa. Maan bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan vuositasolla noin kymmenen prosentin vauhtia; valtion budjetti on tasapainottunut lisääntyvän viennin myötä ja inflaatio on virallisten tilastojen mukaan pysytellyt noin viidessä prosentissa. Maan valuutta dinaari on vuoden 2009 jälkeen ollut vakaa suhteessa dollariin.

Irak on solminut viime vuosina jo yli kymmenen suurta öljysopimusta, mikä alkaa vähitellen nostaa tuotantoa nykyisestä 2,6 miljoonan barrelin päivätahdistaylöspäin aina 12 miljoonaan barreliin päivässä noin vuoteen 2020 mennessä – jos olosuhteet sen sallivat. Vuosikymmenen tai parin kuluttua Irak voisi olla jopa maailman suurin raakaöljyn tuottaja.

Tärkeä sana on ”jos”. Jos alueen poliittinen vakaus lisääntyy ja jos Irakin öljyntuotanto ja talous saadaan kasvuun, edessä voi olla maailmanlaajuisestikin historiallinen kehitys- ja jälleenrakennusbuumi. Irakin talous voisi ainakin teoriassa kasvaa peräti viisin- tai kuusinkertaiseksi nykyisestä seuraavan vuosikymmenen tai parin aikana.

Turvallisuus huolestuttaa

Kauppaministeri Babakr tapasi vierailullaan suomalaisyritysten edustajia, jotka ilmaisivat kiinnostuksensa Irakin markkinoita kohtaan, mutta totesivat maan turvallisuustilanteen olevan huolenaihe. Väkivalta ja pommi-iskut ovat edelleen Irakin arkipäivää. Mittavat turvallisuusjärjestelyt nostavat Irakin-vierailuiden hintaa.

Ministeri pyrki hälventämään esitettyjä huolia toteamalla, ettei väkivalta ole kohdistunut ulkomaalaisiin. ”Turvallisuustilanne on parantunut, liikkuminen maassa on helpottunut. Ulkomaisia yrityksiä toimii Irakissa jo erittäin paljon”, kommentoi ministeri Babakr.

Suomalainen osaaminen tunnetaan

Irakin hallituksen on rakennettava maanlaajuisesti tuhansia poliisiasemia, kouluja ja klinikoita, lentokenttiä, siltoja, patoja, maanteitä ja satamia. Sähköverkko on uudistettava ja maan armeija, ilmavoimat ja laivasto on aseistettava ja koulutettava uudestaan. Suunnitelmissa olevien rautateiden myötä kaupankäyntiväylät Persianlahdelta Turkin ja Syyriankin kautta Eurooppaan tulisivat turvallisemmiksi, nopeammiksi ja halvemmiksi kuin meritiet Suezin kanavan tai Afrikan sarven kautta.

Ministerin ja suomalaisyritysten välisessä keskustelussa muistutettiin, että suomalaisilla on Irakissa koko joukko erinomaisia referenssejä vuosikymmenten takaa. Pelkästään niiden varaan ei voi rakentaa uutta liiketoimintaa, mutta vanhat menestystarinat on hyvä pitää mielessä niin esiteltäessä suomalaista osaamista Irakissa kuin tehtäessä Irakin markkinoita tutuksi Suomen päässä.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen vieraili Irakissa yritysvaltuuskunnan kanssa huhtikuussa 2011. Tuon vierailun yhteydessä potentiaalisina yhteistyöalueina nousivat esiin muun muassa satamat, koulutus ja cleantech-klusteri. Suomella olisi tarjota Irakissa tarvittavaa osaamista myös energiantuotannossa, rakentamisessa ja logistiikassa, vesisektorilla sekä ympäristöteknologian ja terveysteknologian aloilla. Suomalaista osaamista ja tietotaitoa arvostetaan.

Suuret kehityshaasteet

Irakin taloudellinen tulevaisuus voi siis pitää sisällään suuria mahdollisuuksia. Mahdollisuudet kuitenkin voidaan menettää, jos Lähi-itään ei saada lisää vakautta. Joidenkin arvioiden mukaan konfliktien aiheuttamat taloudelliset menetykset viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana olisivat Lähi-idässä jopa 12 triljoonaa dollaria, inhimillisistä menetyksistä puhumattakaan. Muun muassa Irakissa elintaso on laskenut 25 vuodessa kolmanneksen, joidenkin arvioiden mukaan jopa yli 40 prosenttia.

Myös laajalle levinnyt korruptio on Irakissa ongelma; maailmanlaajuisissa vertailuissa Irak on listan häntäpäässä. Öljyteollisuutta kuitenkin pidetään varsin läpinäkyvänä. Irak on lisäksi hyvin byrokraattinen maa.

Vuonna 2010 arvioitiin, että Irakin 32-miljoonaisesta väestöstä seitsemän miljoonaa luokiteltiin köyhiksi. Työttömien määrä Irakissa on vaihdellut kolmasosasta kahteen kolmasosaan väestöstä. Vuonna 2010 38 prosenttia irakilaisista kävi töissä, naisista vain 11 prosenttia. Virallinen työttömyysluku on nykyisin kuitenkin enää noin 15 prosenttia. Kuluttajahintainflaatio on takavuosina ollut jopa 50 prosentin hujakoilla. Maan väestölle on edelleen tarjolla sähköä vain muutamana tuntina vuorokaudessa, jätevesiverkostossa on alle 40 prosenttia kodeista. Kaksi kolmasosaa irakilaisista ei ole kunnollisen vesijärjestelmän ulottuvissa. Lasten aliravitsemus on edelleen suuri ongelma.