Intian tiukkeneva sisäpoliittinen tilanne rajoittaa talouden uudistuksia
Intian hallitus on ajatuksen asteella sitoutunut liiketoimintaympäristön parannuksille. Talouden jatkoliberalisointia kuitenkin myös vastustetaan.
Vuonna 1991 käynnistyneen talouden liberalisoinnin ja voimakkaan kotimaisen kysynnän ansiosta Intian talous kasvoi viime vuosikymmenen aikana keskimäärin 8,5 prosenttia. Intian painoarvo maailmantaloudessa on kuitenkin edelleen vaatimaton palvelukauppaa lukuun ottamatta.
Tiukkeneva sisäpoliittinen tilanne rajoittaa hallituksen talouspoliittista liikkumatilaa, kun päähallituspuolue Kongressi menetti asemiaan alkuvuoden avaltioparlamenttivaaleissa.
Oletettavaa on, että istuva hallituskoalitio ei saa ainakaan kaikkia tavoittelemiaan talouspoliittisia uudistuksia läpi jäljellä olevalla kaudellaan ennen vuoden 2014 parlamenttivaaleja. Taustalla lienee myös laajemminkin Intian yhteiskunnassa ja taloudessa leviävä talouden jatkoliberalisointia jossain määrin kyseenalaistava suuntaus.
Intian liittovaltion budjettiesitys (16.3.2012) budjettivuodelle 2012-2013 vältti populistiset otteet mutta oli niukahko talouden uudistuslinjan jatkon suhteen.
Valtiovarainministerin viisi tavoitetta uudelle budjettivuodelle ovat: kotimaiseen kulutukseen pohjaavan kasvun virkistäminen; yksityisten investointien kiihdyttäminen; maatalouden, energiantuotannon ja kuljetussektorin puollonkaulojen lieventäminen; aliravitsemuksen vastainen taistelu; ja hyvän hallinnon edistäminen.
Verolaista harmaita hapsia ulkomaisille toimijoille
Budjettiesitykseen sisältyi myös ulkomaisten toimijoiden keskuudessa epävarmuutta aiheuttava verolain muutosesitys, joka toteutuessaan mahdollistaisi Intian valtiolle veron perimisen takautuvasti ulkomaisista yrityskaupoista.
Ulkomaiset toimijat ovat ilmaisseet esityksen suhteen huolensa Intian hallitukselle. Esityksen kohtalo ratkeaa 23.4 –22.5. jatkuvan parlamentin budjetti-istuntokauden toisen jakson aikana.
Intian hallitus hyväksyi 25.10.2011 uuden teollisuuspoliittisen linjauksen, jolla tähdätään teollisen liiketoimintaympäristön parantamiseen ja teollisuuden hankintaketjujen tehostamiseen sekä kannustetaan investointeihin teknologioiden ja työvoiman kehittämiseksi.
Perustavoitteena on kotimaisen teollisuuden jalostusasteen ja arvonlisäyksen nostaminen. Linjauksen myötä tavoitellaan valmistusteollisuuden BKT-osuuden nostamista tämänhetkisestä 16 prosentista 25 prosenttiin ja 100 miljoonan uuden työpaikan luomista vuoteen 2022 mennessä.
Vähittäiskauppa avattiin ulkomaisille toimijoille
Hallitus julkisti 24.11.2011 ulkomaisten toimijoiden keskuudessa jo pitkään odotetun päätöksen markettityyppisen vähittäiskaupan avaamisesta 51 prosenttiin saakka suorille ulkomaisille investoinneille (Foreign Direct Investment, FDI) tietyin reunaehdoin.
Päätös sai aikaan sisäpoliittisen myrskyn, minkä myötä hallitus käynnisti laajan konsultaatiokierroksen ja lykkäsi päätöksen toimeenpanoa helmi-maaliskuun 2012 osavaltiovaalien yli. Alkaneen budjettivuoden budjettiesitykseen sisältyi ainoastaan ”pyrkimys päästä asiassa laaja-alaiseen yhteisymmärrykseen”.
FDI yhden tuotemerkin vähittäiskaupassa (esimerkiksi Adidas, IKEA) sallittiin 100 prosenttiin saakka tammikuun 2012 puolivälissä. Intian vähittäiskauppamarkkinoiden arvioidaan olevan noin 400 miljardin euron suuruiset, josta alle kymmenen prosenttia on tällä hetkellä organisoitunutta. FDI-päätökset odottavat toteutumistaan vielä muun muassa eläke ja vakuutussektoreilla.
Seuraavan viisivuotissuunnitelman (2012 – 2017) perustavoite on nopeampi, kestävämpi ja enemmän koko väestölle höytyjä tuova kasvu. Kaudella suunnitellaan tähdättävän 9 prosentin BKT-kasvuun, minkä myös hallituksen taholta on nyttemmin todettu olevan haasteellinen tavoite.
Suuret suunnitelmat viennin suhteen
Inflaation odotetaan pysyvän tulevalla suunnittelukaudella keskimäärin 5 prosentissa, ja valtiontalouden alijäämän odotetaan tippuvan kolmeen prosenttiin. Pääministeri Singh on korostanut energiaan, veteen, ympäristöön ja terveyteen liittyviin haasteisiin vastaamista tulevalla suunnittelukaudella. Infrastruktuuri-investointeihin tullaan osoittamaan suunnittelukauden aikana jopa USD 1 biljoona (1000 miljardia), josta puolet odotetaan tulevan yksityiseltä sektorilta.
Huonossa kunnossa olevan infrastruktuurin on arvioitu merkitsevän Intian BKT:ssä jopa kahden prosenttiyksikön menetystä. Kotimarkkinoiden merkityksestä huolimatta Intian talous on lisääntyvässä määrin integroitumassa maailmantalouteen.
Ulkomaankaupan samoin kuin suorien ulkomaisten investointien kasvu jatkui voimakkaana vuoden 2011 aikana mutta on ollut kehittyneen maailman talouksien epävarmuuksien vuoksi hidastumaan päin loppuvuodesta 2011 lähtien.
Hallituksen tavoitteena on kaksinkertaistaa viennin arvo vuoteen 2014 mennessä samoin kuin Intian osuus maailmankaupassa vuoteen 2020 mennessä. Tätä silmällä pitäen Intia pyrkii monipuolistamaan vientituotteitaan ja -markkinoitaan. WTO/DDA-neuvottelujen hitaan etenemisen myötä Intia on viime vuosina panostanut enenevässä määrin erilaisten kahdenvälisten ja alueellisten vapaakauppajärjestelyjen solmimiseen paitsi muiden Aasian maiden myös Latinalaisen Amerikan, Oseanian ja Afrikan maiden kanssa.
EU:n ja Intian väliset vapaakauppaneuvottelut ovat kriittisessä vaiheessa, ja molemmat osapuolet ovat vahvistaneet pyrkimyksensä saattaa neuvottelut päätökseen mahdollisimman pikaisesti. Neuvottelujen näkymät eivät budjettiesityksen myötä ainakaan helpotu.