Intian talous uuteen nousuun – keinona myös uusi ulkopolitiikka

Intian talous uuteen nousuun – keinona myös uusi ulkopolitiikka

Intian pääministeri Narendra Modi haluaa maan talouden uuteen nousuun. Kaikki muu toiminta on kalibroitu tämän tavoitteen saavuttamiseksi, myös ulkosuhteet. Kaikkiin maihin, joilla voi olla taloudellista annettavaa pidetään aktiivista yhteyttä, houkutellaan investointeja ja pyritään tekemään taloudellinen yhteistyö Intian kanssa houkuttelevaksi.

Poissa on ideologia ja nollasummapelit, tilalla pragmaattisuus ja omat edut ja tavoitteet. Maan sisällä Modi tähtää talouden nousuun useilla kärkihankkeilla. Ne kaikki edellyttävät kuitenkin mittavia niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin investointeja. Investointeja taas ei tule ellei liiketoimintaympäristö muutu ystävällisemmäksi (GST-vero koko maahan, maanhankintalain uudistus, verotuskäytäntöjen ennustettavuus, verokiistojen ratkaisu jne.).

Lakiuudistukset taas edellyttävät hyväksyntää myös Kongressipuolueen edelleen hallitsemassa parlamentin ylähuoneessa. Sitä taas ei ole näköpiirissä. Kun kaikki riippuu kaikesta ja palasien loksahduksesta paikoilleen, voivat Modin yritykset vielä valua hiekkaan.

Ulkopolitiikan periaatteellinen muutos

Motto: It 's the economy, stupid. Bill Clinton

Toki kaikki tiesivät jo vaalikampanjan aikana, että Narendra Modi (eli tuttavallisesti NaMo) on aktiivinen ja aikaansaapa, mutta kukaan tuskin osasi odottaa häneltä nähdyn kaltaista  Duracell-aktiivisuutta ulkosuhteissa. Matkustustahti on ollut tiivistä ja väliaikoina pääministeri on vastaanottanut päämiehiä Delhissä. Modin suora vaikutusvalta ulkopolitiikkaan on Intiassa ennennäkemätöntä ja suunnitelmat ja päätökset tehdään pääministerin toimistossa.

Modin ulkosuhteiden hoidossa suuri periaatteellinen uudistus on ollut siirtyminen pois sitoutumattomuusideologiaan perustuvista suhteista kohti pragmaattista etujen ajamista. Vierailukohteita ja kutsuttavia vieraita ei enää valita niiden ideologisen suuntautumisen perusteella vaan uusin kriteerein. Näiden kriteerien joukossa ovat mm. talouspotentiaali, energian saantimahdollisuus, siviiliyhteistyö ydinenergian alalla, intialaisen diasporan merkitys ja naapurisuhteet eli lyhyesti sanottuna Intian omat edut ja tarpeet sen itsensä määritteleminä.

Naapurisuhteet saivat heti Modin pääministerikauden alkukuukausina osakseen aktiivisen myönteisen suhtautumisen. Pitkien taukojen jälkeen Intian pääministeri vieraili Bhutanissa, Nepalissa ja Sri Lankalla. Raja-alueiden enklaaviongelman ratkaisu Bangladeshin kanssa saatiin vihdoin aikaan myös Modin henkilökohtaisen panoksen ansiosta.

Ensimmäistä kertaa koskaan Intian pääministeri on osoittanut, että Intian valtameren reuna-alueet (Indian Ocean Rim) kuuluvat Intian aktiivisen mielenkiinnon piiriin. Yhteydenpito Itä-Afrikan maihin ja Mauritiukseen tiivistyy. Molempien erityispiirre on tietenkin vaikutusvaltainen intialainen diaspora. Tätä aktiivisuutta korostaa myös pyrkimys laajentaa Intian merivoimien toiminta-aluetta koko Valtameren alueelle.
Suurvaltasuhteissa itsevarmuus on kohonnut, se ei enää tarkoita tasapainoilua suurvaltojen välillä. Pääministerillä on selkeät Intian omista eduista lähtevät tavoitteet pyrkiä suurvallaksi suurvaltojen joukkoon. Modi on sisäistänyt sen, että nykyaikana siihen voi päästä vain taloudellisen menestyksen kautta!

Yhdysvallat on noussut ehdottomaan eturiviin niiden maiden joukossa, joihin Modi haluaa kehittää sekä taloudellisia että poliittisia suhteita. Hän vierailee uudelleen Yhdysvalloissa syyskuussa YK-matkan yhteydessä. Tällä kertaa erityisen huomion kohteena on Länsirannikon diaspora, jossa on paljon menestyneitä IT-osaajia ja huippujohtajia (MS, Google, Adobe jne.). Useita taloudellisen alan sopimuksia maiden välillä on tehty, puolustustarvikehankinnoissa ykkössija on jo mennyt Yhdysvalloille. Tietty kilpailutilanne Yhdysvaltain suosiosta on olemassa, mutta siihen vastataan omalla aktiivisuudella. Tässä kuten kaikissa muissakin suhteissa Modin Intia pyrkii maksimoimaan suhteista saatavan taloudellisen hyödyn jokaisen maan kanssa erikseen eikä sitä mitoiteta muiden maiden mielipiteiden vuoksi.

Taloudelliset suhteet Kiinaan on Intialle nopeimmin kasvava taloussuhde – tosin kokonaisuus on Kiinalle hyvin edullinen. Intian halajamia investointeja Kiinasta ei vielä ole realisoitunut siinä mitassa, että ne tasapainoittaisivat kaupan epätasapainoa.  Make In India-kampanjan tavoitteena on myös nostaa Intian tavaratuotanto Kiinan tasolle ja houkutella Kiinasta siirtyvää tuotantoa Intiaan. Kiinan aktiviteetti Etelä-Kiinan merellä, mikä vaikuttaa suoraan myös intialaisten öljy-yhtiöiden toimintaan ja sitä kautta vaikeuttaa Intialle tärkeän energian saannin kasvattamista, on ongelma. Modin pyrkimyksenä on kasvattaa hyödyllistä yhteistyötä sekä Kiinan että Yhdysvaltain kanssa niin, että sillä eliminoidaan Intian Kiina- ja Yhdysvallat-suhteiden luisuminen nollasummapeliksi.

Kiinan ja Pakistanin välinen suhde on Intialle edelleen vaikea ongelma samoin kuin arviot siitä, että Kiina yrittää piirittää Intian niemimaan laivastoasemilla ja estää Intian sotilaallisen voiman projisoimisen Intian valtamerellä.

Venäjä, ja Neuvostoliitto sitä ennen, on ollut Intian suurin puolustustarvikkeiden lähde, läheinen ystävä ja monen vanhemman polven intialaisen intellektuellin, diplomaatin ja poliitikon mielestä suurvaltakiistoissa aina oikeassa. Tämä on näkynyt monissa kommenteissa Ukrainan kriisistä ja malesialaiskoneen alasampumiskeskustelussa Intiassa. Korkean tason vierailuvaihto jatkuu vaikka taloussuhteet ovatkin alamäessä.
Japani, Etelä-Korea ja Australia ovat alueellisia taloudellisia suurvaltoja, joiden taloudellisesta menestyksestä pitäisi Intiankin pystyä houkuttelemaan oma osansa omaa taloudellista ja teollista kehitystä tukemaan. Kiinnostus näissä maissa Intiaa kohtaan on jo nyt suurta, mutta sen realisoitumisen edessä on Modin ehkä suurin sisäpoliittinen haaste: investointi-ilmapiirin parantaminen ja sen edellytyksenä olevien talousuudistusten läpivieminen.

Eurooppa on Intialle maanosa, jossa on muutama mielenkiintoa herättävä kohde: Englanti, Saksa ja Ranska, joilla Modinkin katsannossa on potentiaalisesti annettavaa Intialle taloussuhteissa. Euroopan Unioni on Modille yhtä vieras kuin edeltäjilleen. Vaikka Modi ei näyttäisi kantavan kaunaa EU:n häneen kohdistuneesta boikotista 2002-2013 niin Unioni ei ole pystynyt ulosmittaamaan hyötyä asemastaan suurena kauppakumppanina ja investoijana Intiassa.

Intia ei katso, että Audi, Vodafone tai Rafale olisivat EU-tuotteita ja niiden valmistus Intiassa EU-investointi vaan ne ymmärretään kansallisina tuotteina ja investointeina. EU nähdään usein NGO:na, joka sättii Intiaa asioista, joista käydään myös maan sisäistä keskustelua kansalaisjärjestöjen ja hallituksen välillä. Eikä siihen keskusteluun enää tarvita EU-NGO:ta.

Vapaakauppaneuvotteluissa nähdään Intiassa EU ensisijaisena hyötyjänä ja toisensuuntaiset laskelmat eivät mene perille – EU:n laskelmien mukaan Intian suorat hyödyt vapaakaupasta olisivat kymmeniä kertoja EU:ta suuremmat. EU:n ja Intian viestit eivät muutenkaan kohtaa ja EU:ta pidetään arroganttina ja sensitiivisyyksiä ymmärtämättömänä toimijana. Näistä syistä johtuen vuoden 2015 aikana on EU-Intia-huippukokous peruttu kerran samoinkuin vapaakauppaneuvottelujen uudelleenkäynnistämiseksi tarkoitettu pääneuvottelijoiden tapaaminen. On helpompi toimia bilateraalisesti. Brysselin pään ongelma on, että omien virheiden tunnustaminen, niistä oppimisesta puhumattakaan, on äärimmäisen vaikeaa.

Uusia tuulia edustaa myös Modin lähentyminen Israelin suuntaan. Israelin attraktiivisuus on puolustustarvikkeissa ja IT ja muiden HiTec alojen yhteistyössä. Samanaikaisesti Intia aktivoi myös suhteitaan arabimaihin erityisesti Gulfilla. Modi kävi Emiraateissa elokuussa (edellisestä vierailusta oli kulunut jo 34 vuotta), ei tasapainottamassa Israel-politiikkaa vaan ajamassa Intian etuja: öljy- ja kaasuhankinnat, terrorismin ja ääriliikehdinnän vastainen yhteistyö  ja jälleen kerran intialaisen diasporan vaaliminen.

Pelkästään Emiraateissa työskentelee 2,6 miljoonaa intialaista (koko Gulfin alueella n. 8 miljoonaa) -  suurin osa on heikoissa oloissa olevia siirtotyöläisiä, mutta joukossa on myös runsaasti yritysjohtajia ja keskiportaan professionaaleja (ml. suomalaisissakin yrityksissä). Modin diasporaesiintymistä varten Dubaissa oli varattu 50 000 hengen krikettistadion ja tiedossa oli show jollaista ei Emiraateissa oltu varmaan ennen nähtykään.

Aapo Pölhö

Kirjoittaja on Suomen Intian-suurlähettiläs.

kauppa