Intian talous COVID-19 -kriisissä
Intian talous oli laskusuunnassa jo ennen koronaa ja terveydenhuollon kapasiteettipula ilmeinen. Siten maa joutuu ottamaan epidemian vastaan heikoin edellytyksin kansalaisten ja elinkeinoelämän tukemiseen. Intian hallitus on ryhtynyt raskaisiin liikkumisen ja elinkeinotoiminnan rajoittamistoimiin, joka on epidemian hallittavuuden kannalta tarpeellista, mutta aiheuttaa samalla maan taloudelle, elinkeinoelämälle ja työvoimalle suuren ja arviolta pitkäaikaisen iskun. Erityisesti heikoimmassa asemassa olevien tilanteen helpottamiseksi hallitus julkisti suunnitelman USD 22 mrd. tukipaketiksi, jolla ei kuitenkaan suoranaisesti tueta yrityksiä. Koska riittävää kapasiteettia talouden tukemiseksi tai aikanaan elvytykseksi ei juuri ole, tulee Intian toipuminen olemaan hitaampaa kuin kehittyneempien ja dynaamisempien markkinoiden.
Intian jo ennen kriisin alkua lähes neljä prosenttia alijäämäinen julkinen talous ottaa korona-kriisin vastaan ilman riittävää kykyä vaikeuksiin joutuneiden yritysten tai työntekijöiden tukemiseen. Ennestään alhaisiin kasvulukemiin hiipunutta taloutta oli tarkoitus tällä viikolla parlamentissa hyväksytyssä liittovaltion budjetissa tukea erityisesti valtionyhtiöitä yksityistämällä ja ulkomaisia investointeja houkuttelemalla. Ennen korona-kriisiä liittovaltiolla oli myös vaikeuksia maksaa valtionosuuksiaan osavaltioille ja valtionyhtiöt olivat velkaantuneet toimittajilleen. Samoin monien valtionyhtiöiden henkilökunnan palkanmaksu on laahannut jäljessä jo pitkään. Verotuotot ovat olleet riittämättömiä ja siksi edellä mainitulla yksityistämishankkeella oli tarkoitus maksaa sekä osavaltioiden, että yritysten saatavat ja samalla toteuttaa kauan kaivattua terveydenhuoltojärjestelmän uudistamista ja kapasiteetin lisäämistä erityisesti osavaltioissa. Siten korona-kriisi iskee Intiaan maan ollessa ennestään heikossa taloustilanteessa ja lamaannuttaa samalla juuri ne tärkeimmät valtion tälle vuodelle suunnittelemat kasvua ja rakenteellisia uudistuksia tukevat toimet.
Aiempien lyhytkestoisten liikkumisrajoitusten jälkeen, pääministeri Narendra Modin 24. maaliskuuta julistama kolme viikkoa (14. huhtikuuta saakka) kestävä koko maan sulku kaikelta paitsi kriittiseltä liikkumiselta, julkiselta palvelulta tai elinkeinotoiminnalta tulee olemaan suuri isku Intian taloudelle. Pari päivää myöhemmin, 26. maaliskuuta valtiovarainministeri Nirmala Sitharaman julkisti noin USD 22 miljardin tukipaketin kansalaisten ja terveydenhuoltosektorin tukemiseksi. Suurin osa Intian tukipaketista kohdistuu välittömään hätä- ja ruoka-apuun, eikä varsinaiseen elinkeinoelämän tukemiseen.
Kuten muuallakin maailmassa, myös Intiassa teollinen tuotanto, rakentaminen, logistiikka ja palvelusektori kokivat äkkipysähdyksen maaliskuun puolivälissä erilaisten liikkumisrajoitusten alettua tulla vaiheittain voimaan. Tosin intialainen kokoonpanoteollisuus on ollut vaikeuksissa jo helmikuusta lähtien komponentti- ja raaka-ainepulan vuoksi, jotka pääosin tulevat maahan Kiinasta. Tämä on koskenut myös intialaista lääkevalmistusta, jonka päätoimiala on rinnakkaislääkkeiden valmistus kiinalaisista raaka-aineista. Tämäkin kriittinen toimiala on suurelta osin pysähdyksissä, ja sillä on vaikutuksia myös Suomeen ja muualle Eurooppaan.
Intian kansainvälisen palvelukaupan syömähammas, eli ulkoistetut IT-palvelut, on toistaiseksi selvinnyt kriisistä pienimmin toimintahäiriöin, vaikka myös kyseisten yritysten pörssikurssit ovat laskeneet muiden mukana, mutta kuitenkin maltillisemmin. Tämä johtuu jo ennestään pitkälti verkostoituneesta ja digitalisoidusta toimintatavasta ja hajautetusta läsnäolosta ympäri maailmaa. IT-palvelusektori tulee todennäköisesti myös olemaan koronakriisistä pienimmin vaurioin selviävä toimiala, joka voi jopa saada tilanteesta uutta kasvua.
Intian suurin työllistäjä – maatalous – kärsii kolmen viikon sulusta muiden alojen tavoin. Kevään sadonkorjuu ajoittuu juuri tälle ajalle ja samalla keskeisiä viljelyosavaltioita kohdanneet poikkeukselliset sateet ja myrskyt ovat lakoonnuttaneet korjuuvalmiin sadon. Työvoimaa ei liikkumisrajoitusten vuoksi saada pelloille ja tilanne on huolestuttava koko vuoden satoa ajatellen. Jo kerätty vihannessato uhkaa lisäksi mädäntyä varastoihin ja kuorma-autojen kontteihin, sillä tieliikenne on seisahtunut.
Maan vientiteollisuuden arvioidaan kärsineen suuret tappiot jo ennen kriisin saapumista Intiaan globaalien häiriöiden vuoksi. Nyttemmin kriisin pahetessa Intiassa, lisättynä hallituksen määräämällä usean viikon tuotantosululla, on ulkomaankauppa käytännössä pysähtynyt: rahti ei kulje laivoilla eikä lentokoneilla.
Intian pankkisektori on ollut vaikeuksissa jo vuosia ja kansainvälisen määritelmän mukaisesti Intian voidaan katsoa olleen jo pankkikriisissä (mm. roskaluottojen määrä yli 12%, pankkien omavaraisuus ja luotonantokyky puutteellinen). Juuri ennen korona-kriisiä, maan viidenneksi suurin yksityispankki Yes Bank ajautui selvitystilaan ja lopulta valtionpankki State Bank of Indian (SBI) enemmistöomistukseen. Vaikka koronakriisin aikana keskuspankki Reserve Bank of India (RBI) on pyrkinyt ylläpitämään rahamarkkinoiden tasapainoa ja tukemaan luotonantokykyä toimivaltuuksiensa puitteissa (mm. 0,75% ohjauskoron laskulla), ei se ole riittävää pankkisektorilla, jolla ei ole mahdollisuutta lainoittaa. Keskuspankin mahdollisuudet setelirahoitukseen ovat myös rajalliset, johtuen ennestään korkeasta inflaatiosta ja valuutta rupian painumisesta ennätysalas muutoinkin. Muun maailman tavoin maan molemmat pörssit Bombay Stock Exchange (BSE, indeksi Sensex) ja National Stock Exchange (NSE, indeksi Nifty) ovat romahtaneet ennätysalas. Päiväkohtainen vaihtelu on suurta ja kaupankäyntiä on jouduttu ajoittain rajoittamaan. Samoin ulkomaiset institutionaaliset arvopaperi- ja rahastosijoittajat ovat vetäneet sijoituksiaan maasta pois ennätysmäärin.