INTIA; VADHVANIN SATAMAHANKE MAHARASHTRASSA VOI TARJOTA MERKITTÄVIÄ MAHDOLLISUUKSIA SUOMALAISOSAAMISELLE
INTIA; VADHVANIN SATAMAHANKE MAHARASHTRASSA VOI TARJOTA MERKITTÄVIÄ MAHDOLLISUUKSIA SUOMALAISOSAAMISELLE Intian suurin konttisatama aiotaan rakentaa 140 kilometriä pohjoiseen Mumbaista. Valmistuessaan – arviolta loppuvuodesta 2029 – satamassa tulee olemaan yhdeksän terminaalia, jokainen noin 1000 metriä pitkä. Lisäksi Vadhvaniin suunnitellaan kymmentä erilaista irtotavaralaituria, mukaan lukien maakaasuterminaaleja (LNG). Koko rakennushankkeen arvo on noin 8-9 miljardia euroa. Satama kilpailee Kiinan suurimpien satamien kanssa ja sen tavoitteena on kasvattaa konttivolyymiaan vajaaseen 40 miljoonaan TEU:hun vuoteen 2050 mennessä. Uusi satama tulee palvelemaan vaurastuvan Intian kauppaa muun maailman kanssa. Satamasta tulee olemaan hyvät rautatie- ja tieyhteydet Keski- ja Pohjois-Intiaan. Tulevaisuudessa raskaiden rahtilaivojen ei tarvitse tulla niin lähelle Mumbaita. Uusi satama on kuitenkin lähempänä Mumbaita kuin länsirannikon tällä hetkellä isoin satama, Mundra. Juuri nyt, kun ensimmäisiä tarjouskilpailuja valmistellaan, on oikea aika markkinoida suomalaisosaamista sataman omistajille.
- Pääkohdat
Intia rakentaa uuden tavarasataman länsirannikolle Vadhavaniin, Mumbaista pohjoiseen. Valmistuessaan uusi satama kuuluu maailman kymmenen suurimman sataman joukkoon. Keskushallinnon JNPA-yhtiö (Jawaharlal Nehru Port Authority) on vastuussa 75 prosentista uuden hankkeen rahoituksesta ja Maharashtran osavaltio (Maharashtra Maritime Board) 25 prosentista. Satamahanke on yksityisen ja julkisten toimijan yhteisomistuksessa. Satama tulee olemaan 20 metriä syvä ja isompi kuin Mundran satama, joka on tällä hetkellä Intian suurin. JNPA arvioi rakennusvaiheen valmistuvan vuoden 2027 loppuun mennessä. Tämän jälkeen muut satamahankkeen tarjouskilpailut järjestetään. Ne koskevat esimerkiksi terminaalien operatiivisuutta. Sataman yhteyteen rakennetaan varastointivyöhykkeitä, jotka ovat vapaakauppa-alueita.
2. TARJOUSKILPAILUT
Projektin suunnittelijaksi on valittu hollantilainen yhtiö Royal Haskoning. Royal Haskoning laatii viisi tarjouskilpailua eri rakennusvaiheita varten. Nämä ovat avoinna myös ulkomaisille toimijoille, mutta tarjouspyynnöt lähetetään vain avoimen hankintaprosessin kautta ennalta identifioiduille toimijoille. Syksyn 2024 ja kevään 2025 välillä julkaistaan tarjouskilpailut lähirantojen ja avomeren ruoppaamisesta, raivaamisesta ja suojelusta, sekä aallonmurtajien ja rakennusten rakentamisesta. Rakennusvaiheen tarjouskilpailut julkistetaan erissä lähikuukausina, ja jotta suomalaisyritykset olisivat niiden piirissä, tulisi hankkeen vetäjien olla yrityksistä tietoisia. Mumbain pääkonsulaatti ja Business Finland tukevat kiinnostuneita yrityksiä ja jakavat lisätietoa tarjouskilpailuista.
3. SUOMALAISYRITYSTEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET
Vadhvanista halutaan tehdä ekologisesti mahdollisimman kestävä satama, ja sen rakennuksessa halutaan panostaa laatuun. Suomalaisilla yrityksillä voi olla mahdollisuuksia esimerkiksi vihreään siirtymään liittyvässä teknologiassa ja sataman digitalisaatiossa. Suomalaisyritykset, jotka ovat jo paikalla Intiassa ja valmistavat raskasta kalustoa, kuten satamanostureita, kontinkäsittelyratkaisuja ja -ohjelmistoja ovat myös hyvissä asemissa. Pääkonsulaatti ja Business Finland ovat luoneet yhteydet satamahankkeen eri toimijoihin ja voivat auttaa tapaamisten järjestämisessä ja tietojen hankinnassa.
Mahdollinen haaste suomalaisyrityksille on, että JNPA on tehnyt tiivistä yhteistyötä Norjan, Hollannin ja Belgian kanssa ja nämä maat yrityksineen ovat aktiivisesti seuranneet projektin etenemistä jo tovin. Monet näiden maiden yrityksistä ovat kuitenkin suuria integraattoriyrityksiä, joiden kanssa suomalaisten olisi hyvä löytää yhteistyöväyliä. Toinen haaste saattaa olla Intian hallituksen lokalisaatiopolitiikka, joka tunnetaan nimellä ”Make in India”. Politiikan tavoitteena on vähentää Intian riippuvuutta tuonnista ja keskittää tuotantoa Intiaan. Politiikka asettaa tiukkoja säädöksiä sille, kuinka suuri osuus Intiassa käytetystä laitteistosta on tuotettu Intiassa. Vaikka satama toimii ainakin osittain vapaakauppa-alueena, voi valtion omistus asettaa sille paineita noudattaa lokalisaatiopolitiikan kriteerejä. Lisäksi, satama-alue on kooltaan hyvin suuri ja se rakennetaan ekologisesti hauraalle alueelle. Intiassa on puutetta vapaasta maa-alasta. Hankkeen johdon mukaan sille on kuitenkin saatu sekä paikallisen väestön että poliittisen johdon puolto, ja sen vastustaminen on ollut vain satunnaista.
Lisätietoja: Erik af Hällström, Eva Nilsson, Mumbain pääkonsulaatti