Indonesian koulutus- ja tutkimusjärjestelmä ja sen mahdollisuudet Suomelle

Indonesian koulutus- ja tutkimusjärjestelmä ja sen mahdollisuudet Suomelle

Koulutuksen kehittäminen on yksi Indonesian hallituksen prioriteeteista. Maan kasvava talous, keskiluokkaistuminen ja suuri nuori väestö edellyttävät koulutussektorin uudistuksia, jotka takaavat Indonesian kilpailukyvyn jatkossa. Keskeisessä asemassa inhimillisen pääoman nostamisessa ovat perusopetuksen, laadukkaan koulutuksen saatavuuden, opettajien koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuuden parantaminen.

Indonesia on noin 270 miljoonaisella väestöllään maailman neljänneksi väkirikkain maa. Väestöstä 42 % on alle 24-vuotiaita. Vuonna 2030 arviolta 70 % indonesialaisista kuuluu työikäisiin eli 15–64 vuotiaisiin. Pitkällä tähtäimellä talouskasvua hidastavia tekijöitä ovat koulutus- ja infrastruktuurivaje. Kasvava talous, keskiluokkaistuminen ja elinajanodotteen nousu merkitsevät aiempaa suurempia haasteita maan henkilöresurssien kehittämiselle.

Jotta Indonesia kykenisi kilpailemaan globaaleilla markkinoilla, hyötymään kansainvälisestä kaupasta ja varmistamaan talouskehityksen jatkumisen, on maan työvoiman osaamista sopeutettava uusiin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin vaatimuksiin. Joka vuosi yliopistoista valmistuu miljoona nuorta ja työmarkkinoille tulee 2 miljoonaa uutta työnhakijaa. Osaavista työntekijöistä on silti tälläkin hetkellä pulaa. Vuoteen 2030 mennessä arvioidaan tarvittavan 113 miljoonaa ammattitaitoista työntekijää.

Indonesian monimuotoinen koulutusjärjestelmä

Indonesian koulutusjärjestelmä on hyvä esimerkki Kaakkois-Aasian koulutusjärjestelmistä, joissa paine uudistusten menestyksekkääseen toteutukseen kasvaa. Indonesian yksi suurimmista koulutusjärjestelmän haasteista on laadukkaan koulutuksen saatavuuden epätasa-arvo, niin alueellisesti kaupunkien ja syrjäseutujen, kuin sosiaalisesti rikkaiden, keskituloisten ja köyhemmän väestönosan välillä. Koulutuksen kehittäminen on ollut presidentti Joko Widodon hallituksen prioriteetteja vuodesta 2014 alkaen. Tavoitteena on parantaa etenkin opettajien koulutusta ja koulutuksen tasoa laajan saaristoisen valtion alueellisia eroja kaventaen.

Hallinnollisesti koulutuksesta ja tutkimuksesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö (jonka alle myös korkeakoulutus siirrettiin vuonna 2020), tutkimus- ja teknologiaministeriö ja uskonnollisten asioiden ministeriö. Peruskoulutus on pakollinen 12-ikävuoteen asti. Peruskouluissa on 45 miljoonaa oppilasta. Yksityiskouluja on paljon. Valtion budjetista 20 % (noin 30 miljardia euroa) on kohdennettu koulutukseen, mistä 63 % kohdistuu paikallishallinnoille ja suurin osa menee palkkoihin. Näistä panostuksista huolimatta Indonesian vuoden 2018 PISA-tulokset osoittivat heikentymistä kaikilla arviointialueilla vuoden 2015 tuloksiin verrattuna. Vuoden 2018 luvut osoittavat, että indonesialaiset opiskelijat ovat kolme vuotta jäljessä OECD:n keskitasoa. Yli 50 %:lla 15-vuotiaista todetaan olevan vaikeuksia lukemisessa ja matematiikassa.

Koulutuksen laadun kehittämisessä opettajien koulutuksen uudistaminen on keskeistä. Tällä hetkellä maan 3 miljoonasta opettajasta vain 60 %:lla on kanditason koulutus, ja syrjäisimmille alueille on ylipäätään vaikea löytää opettajia. Opettajien palkkatasoa tulisi nostaa samoin kuin lisätä virallisesti pätevien opettajien määrää. Noin 80 000 opettajalta puuttuu yhä virallinen sertifikaatti, jonka edellytyksenä on vuoden opiskelu. Haasteena opetustyön laadun kannalta on myös se, että opetussuunnitelma uudistetaan kokonaisuudessaan noin joka 7. vuosi, vaikka muutoksia olisi parempi tehdä asteittain. Nykyään kaikilta opettajilta edellytetään kandidaatintutkintoa ja yliopisto-opettajilta maisterintutkintoa.

Indonesian opetusministerinä vuonna 2019 aloitti vuonna 1984 syntynyt Nadiem Nakarim, joka on taustaltaan kymmenen miljardin dollarin arvoisen Go-Jekin, paikallisen monialaisen online-palveluntarjoajan perustaja. Makarim on laittanut vauhtia koulutusjärjestelmäremontteihin ja on nostanut jalustalle valtakunnallisten kokeiden karsimisen ja opettajien omistajuuden lisäämisen työstään. Makarim haluaa kehittää opettajankoulutusta niin perusopetuksessa kuin ammatillisessa koulutuksessa sekä rakentaa elinikäistä oppimisen iloa luova järjestelmä ja toivoo kansainvälistä yhteistyötä. Myös koulutuksen digitalisaatioon odotetaan uusia aloitteita. Teknologian Makarim näkee kuitenkin työkaluna opetuksen henkilökohtaistamisessa ja eriyttämisessä, eikä taustastaan huolimatta usko teknologian syrjäyttävän perinteistä opetusta.

Ammattikoulutuksen kehittämisen keskiössä työelämävastaavuus

Indonesian itsenäistymisestä lähtien koulutusjärjestelmää on kehitetty akateemisuus edellä, mutta ammatilliseen kolutukseen kiinnitetään lisääntyvästi huomiota. Opiskelijoita halutaan kouluttaa aloille, joilla on todellista työvoiman tarvetta. Indonesiassa on 14 000 ammattikoulua, joissa on 5 miljoonaa oppilasta. Lisäksi maassa noin 40 julkista ja 200 yksityistä ammattikorkeakoulua, minkä lisäksi joissakin yliopistoissa on ammatillisia linjoja. Ammattikorkeakoulutus valmistaa ns. diploma-tutkintoon, joka on yliopistojen kandidaatintutkintoa kapeampi.

Ammattikouluihin ja ammattikorkeakouluihin tarvitaan panostusta, sillä toistaiseksi koulutuksessa on liian vähän käytännön sovellutusta ja yritysyhteistyötä. Opetusministeriössä valmistellaan 3–5 vuoden aikajänteellä uutta mallia, joka lisäisi harjoittelun määrää 50 %:in opinnoista ja opettajien täydennyskoulutusta. Yrityssektori ja teollisuus on tarkoitus ottaa mukaan uusia koulutusohjelmia suunniteltaessa. Kansainvälisen työjärjestö ILO:n mukaan työpaikkojen odotetaan lisääntyvän erityisesti maatalouden, kaupan, kuljetuksen ja rakentamisen aloilla.

Tuhansien korkeakoulujen maa, lisääntyvät TKI-panostukset

Indonesiassa toimii noin 4 500 korkeakoulua (joista yli 4000 yksityisiä), joissa opiskelee noin 6,7 miljoonaa nuorta, mikä vastaa noin 30 % ikäryhmästä. Ministeriön tavoitteena on nostaa korkeakoulun käyneiden määrä 40 %:in. Yliopistot ovat jaettavissa kolmeen kategoriaan; julkiset, yksityiset ja islamilaiset, joista osa on julkisia ja osa yksityisiä.

Maan korkeakoulut poikkeavat opetuksen tasoltaan toisistaan suuresti. Universitas Indonesia ja Bandung Institute of Technology nousevat esille kansainvälisissä vertailuissa. Vuodesta 2020 alkaen hallitus tukee parhaita yliopistoja erityisrahoituksella, minkä tarkoituksena on kehittää kärkiyliopistojen opetuksen ja tutkimuksen laatua ennen kaikkea kansainvälisen yhteistyön lisäämisellä. Indonesian yliopistot pitävät kansainvälistä yhteistyötä esim. tuplatutkintojen ja tohtoriopintojen muodossa hyödyllisenä akateemisen laadun kehittämiselle.

Yritykset Indonesiassa arvostavat ulkomaisia tutkintoja ja katsovat niiden tuovan kilpailuetua. Ulkomailla opiskelee vuosittain noin 70 000 indonesialaista, joista 90 % kattaa opintonsa omin varoin ja 10 % saa niihin erilaisia tukia. Tärkeimmät kohdemaat ovat Australia, USA ja Malesia. Indonesiassa on ulkomaisiin opintoihin saatavilla useita apurahoja, joista tunnetuin on Indonesia Endowment Fund for Education (LPDP), joka myöntää vuodessa noin 4 000 apurahaa (kattavat lukukausimaksut ja elinkustannukset). Apurahoja annetaan kansainvälisissä vertailuissa (QS, THE, ShanghaiRanking) hyvin sijoittuneisiin yliopistoihin. Suomeen stipendejä on myönnetty opintoihin Aalto-yliopistossa, Helsingin yliopistossa, Oulun yliopistossa ja Tampereen yliopistossa.

T&K-rahoituksen osuus maan BKT:sta on vain noin 0,3 %. Tutkimuksen ja teknologian ministeri ‎Bambang Brodjonegoro haluaa nostaa maan TKI-rahoitusta ja lisätä myös yritysten panostuksia tutkimus- ja kehitystyöhön. Vuoteen 2045 asti määritellyt tutkimusprioriteettialat ovat ruoka, energia, terveys sekä lääketiede, liikenne, tekniikka, puolustus, meriala ja yhteiskunta, taide, kulttuuri sekä koulutus. Myös monitieteelliset alat ja etenkin ilmastonmuutos ovat tärkeitä. Digitaalisuuteen ja start up -toimintaan kohdistetaan myös paljon odotuksia.

Keinona vastata maan tutkimus- ja kehitystoiminnan hajanaisuuteen luotiin vuoden 2019 lopussa tutkimus- ja teknologiaministeriön alle kansallinen tutkimus- ja teknologiavirasto BRIN. Sen tehtävänä on eri tutkimuslaitosten koordinaatio ja tutkimus, kehitys ja innovaatiotoiminta. Tavoitteena on vähentää päällekkäisyyksiä, mutta haasteena on yhä T&K-toiminnan vähäinen rahoitus, jota yritetään paikata muun muassa yritysyhteistyöllä, erityisesti tutkimustulosten kaupallistamiseksi. Haasteena ovat myös innovaatioita tukevien ekosysteemien vähäisyys, alhainen ymmärrys tutkimuksen merkityksestä ja tutkijoiden vähäinen määrä.

Suomen ja Indonesian yhteistyö: potentiaali koulutus- ja tutkimussektoreilla

Suomen saavuttamat hyvät akateemiset tulokset ja koulutusalan sekä erityisesti opettajankoulutuksen osaaminen tunnetaan Indonesiassa laajalti. Suomella on maine koulutuksen edelläkävijänä, ja Suomi nähdäänkin strategisena kumppanina koulutussektorilla.

Suomen ja Indonesian välisen koulutusalan yhteistyön pohjana ovat vuonna 2015 allekirjoitetut kaksi yhteisymmärryspöytäkirjaa (Memorandum of Understanding, MoU). Suomessa on vieraillut useita indonesialaisia ryhmiä tutustumassa Suomen koulutussektoriin.

Perusopetuksen kehittämisessä Indonesiaa kiinnostavia yhteistyösektoreita ovat opettajankoulutus ja opetuksen arviointi. Helmikuussa 2019 Indonesia lähetti opettajia 3–4 viikoksi 12 maahan tutustumaan opettajakoulutuslaitoksiin. Suomellakin olisi tässä annettavaa. Myös varhaiskasvatuksessa on potentiaalia yhteistyölle.

Suomalaista ammatillisen koulutuksen tunnettuutta olisi tärkeä edistää Indonesiassa, sillä sektorille odotetaan lisäpanostuksia. Myös stipendirahasto LPDP on havainnut ammatillisten opintojen tukemisen tarpeen ja onkin ilmaissut pyrkimyksensä ja kiinnostuksensa ulottaa rahoitusta myös ammatilliselle puolelle. Yksi mielenkiintoinen sektori olisi ammatillisten opettajien kansainväliset opintojaksot. Suunnitteilla on järjestää suomalaisille ammatillisen koulutuksen toimijoille tarkoitettu roadshow Indonesiassa osana laajempaa Kaakkois-Aasian kiertuetta.

Korkeakoulutuksessa erityisen kiinnostavaa olisi yhteistyön lisääminen opettajankoulutuksen ohella esimerkiksi metsä- ja vesialan koulutuksen, terveyden sekä biotieteiden ja ICT:n aloilla. Teknologiayhteistyöllä voitaisiin pyrkiä kuromaan umpeen myös suurta kuilua lukioiden ja yliopistojen välillä. Alakohtaisen koulutusyhteistyön lisäksi yrittäjyys- ja innovaatiotoiminnan kehittämisen merkitys korkeakoulutuksessa nousee.

Suomen korkeakoulut toivovat lisää ulkomaalaisia opiskelijoita, ja Indonesia väkirikkaana maana on kiinnostava kohde Suomelle opiskelijarekrytoinnin näkökulmasta. Vuonna 2017 tutkintoa suomalaisissa korkeakouluissa suoritti 104 indonesialaista opiskelijaa. Koulutusmessujen ohella sosiaalisella medialla on tärkeä rooli indonesialaisten opiskelijoiden tavoittamisessa.

Indonesia on kasvava markkina kansainväliselle opiskelijarekrytoinnille, mutta opetusministeri Makarimin haaveena on, että maailman parhaat yliopistot avaisivat maahan kampuksia ja tutkimuslaitoksia. Porkkanaksi hän on tarjonnut maailman parantamisen; Indonesia on ministerin mukaan kultakaivos tulevaisuuden haasteisiin kytkeytyvälle tutkimukselle. Kaikki tulevaisuuden haasteet ovat läsnä Indonesiassa, kuten kaupungistuminen, ympäristöhaasteet ja metsien tulevaisuus.

 

Katso myös Business Opportunity Indonesian koulutusmarkkinoista.