Indonesian talouden suuntaviivat ja talousarvio vuodelle 2007

Vuoden 2007 budjettiehdotuksen päätavoite on vähentää köyhyyttä työllisyyttä parantamalla ja maaseudun infrastruktuuria kehittämällä. Talousarvioon sisältyvän BKT:n kasvutavoite ensi vuodelle on 6,3 prosenttia, inflaation odotetaan pysyvän 6,5 prosentissa ja budjettivajeen 0,9 prosentissa bruttokansantuotteesta. Suurin yksittäinen uhka valtion taloudelle ovat öljypohjaisista polttoaineista maksettavat tukiaiset, jotka ovat edelleen terveydenhuoltoon ja koulutukseen käytettäviä varoja huomattavasti suuremmat. Tukiaisia saatetaan karsia seuraavan kerran aikaisintaan vuonna 2008, mutta vuoden 2009 vaalien vuoksi tämäkin saattaa olla epätodennäköistä.

Budjettitavoitteiden toteutumisen ehdoksi asetetaan yleisesti hallituksen toimien tehokkuus investointien houkuttelemiseksi maahan. Kansainvälinen kilpailu ulkomaisista investoinneista pyritään kääntämään voitoksi uudistamalla investointi-, vero-, ja tullilakeja, perustamalla erityistalousalueita ja lisäämällä maan infrastruktuurimenoja.

Indonesian presidentti Susilo Bambang Yudhoyono esitteli 16. elokuuta hallituksen budjettiehdotuksen vuodelle 2007. "State of the Nation" -puheessaan presidentti lupasi uusia työpaikkoja ja toimia köyhyyden vähentämiseksi talouskasvua kiihdyttämällä. Vuoden 2007 kasvutavoite on 6,3 prosenttia, joka ylittää kuluvan vuoden 5,9 prosentin tavoitteen. Budjettiesityksen loppusumma 746,5 biljoonaa rupiaa ( noin 80 miljardia euroa) on 16 prosenttia edellisvuotta suurempi.

Hallituksen tavoitteena köyhyyden vähentäminen

Virallisten arvioiden mukaan työttömyysprosentti on 10,4 (yli 20 miljoonaa työtöntä) ja köyhiä 16 on prosenttia väestöstä. Hallituksen pitkäaikaisena tavoitteena on köyhyyden vähentäminen. Asetettuihin tavoitteisiin pyritään investointiympäristöä parantamalla ja tukemalla kotimaista kysyntää julkisella kulutuksella. Maaseudun tilannetta parannetaan allokoimalla enemmän varoja paikallishallinnolle. Desentralisaation osalta budjettiin on varattu 13,8 prosentin korotus paikallishallintojen varoihin.

Talouskasvu on välttämätöntä työttömyyden alenemiselle. Arvioiden mukaan tämänvuotinen 5,9 prosentin kasvutavoite ei ole tarpeeksi korkea vähentämään työttömyyttä. Maailmanpankin maajohtaja Andrew Steer pitää hallituksen tavoitteita realistisina, ehtona toteutumiselle kuitenkin investointiympäristön parantaminen. Nykyisellään investointiympäristössä ei katsota tapahtuneen merkittävää muutosta parempaan.

Budjettivajeen tulisi pysyä hallinnassa ja valtion velka-asteen pienentyä 36,9 prosenttiin, vaikka budjettivaje tulee olemaan 0,9 prosenttia bruttokansantuotteesta. Budjettivaje katetaan valtion obligaatioilla eikä valtionyhtiöitä tulla ainakaan merkittävästi yksityistämään. Maata alkuvuodesta vaivannut taantuma pyritään kääntämään nousuksi löysentämällä finanssipolitiikkaa ja lisäämällä julkista kulutusta. Alkuvuoden positiiviset kasvulukemat ovat pääosin Indonesian viennille tärkeiden raaka-aineiden (palmuöljy, kumi, hiili, metallit) hinnannousun ansiota.

Kuluvan vuoden aikana Indonesiassa ei ole tapahtunut yhtään merkittävämpää terrori-iskua, joilla on vaikutuksensa ulkoiseen mielikuvaan maasta sekä kansainvälisiin riskiluokituksiin. Lisäksi talous on kestänyt viimeaikojen luonnonmullistukset ja vitsaukset (mm. Yogyakartan maanjäristys, Keski-Jaavan tsunami, lintuinfluenssa).

Korruption torjumista jatketaan

Korruption torjumista jatketaan viime vuoden alussa perustetun itsenäisenä elimenä toimivan korruption vastaisen komission (KPK) johdolla. Viimeisin näyttävä korruptiouutinen on presidentti Megawati Sukarnoputrin hallituksen uskontoministerin viiden vuoden korruptiotuomion vahvistaminen korkeimmassa oikeudessa. Vuoden 2007 budjettiehdotukseen on sisällytetty myös valtionhallinnon tuntuvat palkankorotukset, joiden tavoitteena on laskea houkutusta korruptioon. Valtionvarainministeri on myös aloittanut läpensä korruptoituneen veroviraston puhdistamisen, mutta tulokset jäävät nähtäväksi. Toisaalta arkitasolla yritykset eivät ole havainneet merkittävää parantumista korruptiossa ja Indonesian hallinnon harrastamassa laittomassa rahastuksessa sekavan byrokratian varjolla.

Öljyriippuvuutta pyritään vähentämään

Indonesia on suurista luonnonvaroistaan huolimatta öljyntuoja. Öljyriippuvuutta pyritään vähentämään korvaamalla sitä muilla fossiilisilla energiamuodoilla sekä bioenergialla. Erityisesti työvoimakeskeistä biodieseltuotantoa pyritään lisäämään työllisyyden parantamiseksi ja polttoaineiden hinnannostojen köyhimpiin väestönosiin kohdistuvien vaikutusten tasapainottamiseksi. Öljyn hinnan mukaisesti käyttäytyvät polttoainetukiaiset aiheuttavat suuren uhan budjetin kestävyydelle, mutta niiden karsimista ei ole vielä ensi vuonna luvassa. Polttoainetukiaisia karsittiin kahteen otteeseen vuonna 2005, mutta tukiaisten karsimisella on suuri poliittinen kustannus ja sitä seuraava hintojen nousu rankaisee toimeentulon rajoilla sinnittelevää suurta kansanosaa. Vuoden 2009 vaalien (presidentti, parlamentti) vuoksi saattaa olla epätodennäköistä, että nykyhallitus ryhtyisi näin epäsuosittuun hankkeeseen, ellei siihen ole äärimmäisen pakottava syy.

Finanssipolitiikka

Puheessaan presidentti Yudhoyono painotti talouden tasapainon olevan perusedellytys reformien läpiviemiseksi. Fiskaalipolitiikan osalta hallitus aikoo jatkaa talouden vakauttamisstrategiaa yhteistyössä maan keskuspankin kanssa. Yhteistoiminta on ollut sujuvaa, mikä on näkynyt rupian kurssin vakautena. Presidentti lupasi valuuttakurssin vakiintuvan ensi vuonna tasolle 9300 rupiaa per Yhdysvaltain dollari.

Ensi vuonna keskuspankki tulee jatkamaan rahoitussektorin kehittämistä rahoitusinstituutioita koskevan uuden lakipaketin mukaisesti markkinoiden monipuolisuuden, joustavuuden ja ulkoisen resistanssin lisäämiseksi. Ylijäämäisen maksutaseen ja kasvavien valuuttavarantojen kanssa tämän odotetaan parantavan ulkomaisten sijoittajien luottamusta.

Kuluvan vuoden 8 prosentin inflaatiotavoite tullaan todennäköisimmin pitämään ja ensi vuoden 6,5 prosentin tavoite on myös realistinen. Vuoden 2005 kaltaista polttoaineiden hinnan nostoa ei vuonna 2007 tulla toteuttamaan, joka osaltaan selittää aikaisempia vuosia tiukemman inflaatiotavoitteen. Vuoden 2005 polttoaineiden hinnannoston ja rupian heikentymisen seurauksena inflaatio kiihtyi, mutta saatiin hallintaan vuoden 2006 alkupuolella, minkä seurauksena maan keskuspankki on alkanut laskea ohjauskorkoaan vuoden alun 12,75 prosentista. Tällä hetkellä ohjauskorko on 11,25 prosenttia ja vuoden lopun tavoitearvo on 10 prosenttia ja ensi vuodelle hallitus povaa 8,5 prsosentin tasoa. Kehitys on vastatuulessa yleisen kiristyvän kansainvälisen rahapolitiikan kanssa.

Investointiympäristö

Hallitus on huolissaan investointien valumisesta muihin Kaakkois-Aasian maihin. Investointiympäristöreformien tarkoituksena on parantaa kilpailuasemia Kaakkois-Aasian maihin nähden ennen FDI-buumin hiipumista. Toimista huolimatta investointien kasvunopeus on kuluvana vuonna kuitenkin jopa pienentynyt edellisvuoteen verrattuna. Lainsäädännön osalta reformit ovat vielä alussa ja tuloksia odotetaan vasta ensi vuoden puolella. Tuleva vuosi on näytön paikka presidentti Yudhoyonon kabinetille sen tehokkuudessa uudistusten läpiviemiseksi.

Erityistalousaleet

Koko maata koskevien reformien rinnalle hallitus on nostanut Kiinan mallin mukaisien erityistalousalueiden perustamisen. Uusia alueita tullaan perustamaan eri puolille Indonesiaa yhteensä 7 kappaletta ja Batamin erityistalousaluetta Singaporen läheisyydessä tullaan kehittämään. Näin Indonesia pyrkii osoittamaan sitoutumisensa investointireformien läpiviemiseen ja osoittamaan kykynsä toteuttaa tarvittavat uudistukset. Kilpailu ulkomaisista investoinneista on keskittynyt Kaakkois-Aasian maihin perustettujen erityistalousalueiden välille.

Talousreformit eivät ole vaikuttaneet myönteisesti maan kehitykseen

Tähän mennessä toteutettujen talousreformien vaikutukset maan tilanteeseen ovat olleet heikot. Maan ongelmana on hallinnon jähmeys, jonka seurauksena korkean tason reformit jumittuvat puolitiehen byrokratian ja hallinnon sisäisen valtataistelun keskelle. Ensi vuonna tullaan näkemään pystyykö helmikuussa 2006 julkistettu investointilakipaketti parantamaan maan liiketoimintavarmuutta ja kiihdyttämään investointeja.

Infrastruktuuri

Viime vuosina lamassa olleita julkisia hankkeita tullaan lisäämään maan infrastruktuurin kehittämiseksi. Julkisella kulutuksella pyritään myös tukemaan kotimaista kysyntää taloudellisen kasvun kiihdyttämiseksi. Kotimainen rahoitus ei yksistään riitä suunniteltujen hankkeiden toteuttamiseksi ja hallitus toivoo kansainvälistä rahoitusta tukemaan kehitystä. Vuodelle 2007 infrastruktuurin kehittämiseen varatut varat ovat ainoastaan 4,9 prosentin edellisvuotta suuremmat, joka osaltaan heijastaa hallituksen strategiaa kehittää infrastruktuuria yksityisen rahoituksen voimin. Infrastruktuurihankkeiden kohteina ovat voimalaitokset, maantiet, lentokentät, rautatiet, satamat ja telekommunikaatio.

Erityisesti energiasektori ja panostus biopolttoaineisiin ovat olleet hallituksen viimeaikainen painopistealue ja tällä alalla Indonesia tulee tarvitsemaan ulkomaista osaamista. Tätä osaamista haetaan esimerkiksi Kiinasta (hiilivoimalat), mutta myös eurooppalaisella korkealaatuisella ja ympäristöystävällisellä teknologialla on potentiaalia.

Suomen suurlähetystö, Jakarta