Indonesian koulutusalan mahdollisuudet

Indonesian koulutusjärjestelmä on maailman neljänneksi suurin (Kiinan, Intian ja Yhdysvaltojen jälkeen) yli 60 miljoonalla opiskelijalla ja lähes 4 miljoonalla opettajalla.

Maan koulutustarpeet ovat muuttuneet huomattavasti viime vuosina johtuen maan taloudellisesta ja sosiaalisesta kehityksestä. Merkittävien koulutusuudistusreformien myötä (nimeltään Merdeka Belajar) vuodesta 2019 lähtien Indonesia on asettanut tavoitteeksi kehittää maan osaamista laadukkaan koulutuksen avulla.

Indonesia on edistynyt ala- ja yläkoulutason koulutuksen tason nostamisessa, mutta maassa on edelleen merkittäviä koulutusvajeita. Uudistusten keskiössä ovat perusopetus, opettajankoulutus, varhaiskasvatus, ja opetuksen digitalisaation kehittäminen. Indonesian korkeakoulutussektorilla keskeistä on koulutuksen työelämävastaavuuden kehittäminen ja opintojen kansainvälistäminen, ja maan tuhannet yliopistot ovat kiinnostuneita lisäämään yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Kasvava osuus keskiluokan perheistä on myös valmis maksamaan laadukkaasta opetuksesta kouluissa ja korkeakouluissa, ja jopa 40 % indonesian kouluista on yksityiskouluja.

Indonesian koulutusjärjestelmän haasteita ovat koulutuksen saatavuus, laatu ja tehokkuus sekä resurssien riittämättömyys eri osissa Indonesiaa. Indonesian koulutusjärjestelmän haasteena on mahdollistaa koulutus kaikille eri taustoista tuleville oppilaille, kuten syrjäisillä alueilla asuville, tytöille, eri tuloluokkien lapsille ja vammaisille lapsille. Järjestelmän tehostamiseen tähdätään kehittämällä oppilaiden arviointimenetelmiä, opettajien osaamista ja eri alueiden ja koulujen laadun arviointia.

Suomen ja Indonesian koulutusyhteistyön mahdollisuudet

Indonesiassa on mahdollista tehdä koulutusyhteistyötä eri tavoin, joko julkisten, uskonnollisten tai yksityisten koulujen kanssa. Suomella on maine koulutuksen edelläkävijänä, ja Suomi nähdäänkin potentiaalisena strategisena kumppanina koulutussektorilla, opettajankoulutuksen ja koulutusteknologian mallimaana. Indonesialaisia kiinnostavat useat suomalaiset edutech-yritykset, joiden menestys paikallisilla markkinoilla riippuu oikeiden paikalliskumppaneiden löytämisestä Indonesian laajoilla markkinoilla.

Indonesiassa on mahdollisuuksia fyysisen ja digitalisen infrastruktuurin kehittämiseen.  Indonesiassa tarvitaan erityisesti mobiilaitteille sopivia materiaaleja ja digitaalisia sovelluksia, jotka pystyisivät huomioimaan oppijoiden erityistarpeita ja tukemaan opettajia opetuksen eriyttämisessä. Digitaaliset ratkaisut ja sovellusratkaisut, joita olisi mahdollista käyttää internetyhteyden laadusta riippumatta voisivat tarjota ratkaisuja erityisesti syrjäseutujen koulujen oppimateriaalipulaan.

Kiinnostusta olisi lisätä tutkimus- ja koulutusyhteistyötä esimerkiksi metsä- ja vesialan koulutuksen, terveyden sekä biotieteiden ja ICT:n aloilla. Alakohtaisen koulutusyhteistyön lisäksi ammattikoulutuksen ja korkeakoulutuksen työelämävastaavuuden ja yrittäjyys- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen olisi tärkeää.

Koulutusyhteistyömahdollisuuksia Indonesiassa:

Digitaaliset ratkaisut

• Digitaaliset oppimisympäristöt, oppimateriaalit, oppimisen seuranta ja opetuksen arviointisovellukset, hallinnointijärjestelmät, tukipalvelut

Opettajankoulutuksen kehittäminen:

• Harjoittelujen tai työssäoppimisjaksojen suorittaminen Suomessa
• Erilliset opintokokonaisuudet ja täydennyskurssit opettajille ja koulutusjohtajille
• Opettajien osaamistarpeet Indonesiassa:
  • Arviointi, käyttäytymisen ja sosioemotionaalisten taitojen tukeminen, tuen tarpeiden tunnistaminen ja tuen järjestäminen, opetuksen eriyttäminen, hyvinvoinnin edistäminen

Perusopetuksen kehittäminen:

• Opetussuunnitelman, oppimateriaalien ja digitaalisten työkalujen kehittäminen
• Osaamisen ja työkalujen tarjoaminen kouluissa tehtävän arvioinnin toteuttamiseksi (vs. stadarditestit ja kansalliset kokeet)

Korkeakouluyhteistyö:

• Yritysten ja korkeakoulujen välinen yhteistyö
• Harjoittelujaksot Suomessa tai Indonesiassa suomalaisessa yrityksissä
• Transnational education-, top up- tai Pathway-opintokokonaisuudet
• Double Degree -ohjelmat
• Project-Based Learning –opintokokonaisuudet
• Kurssikokonaisuuksien suorittaminen, kesäopinnot ja projektioppimisjaksot
• Opiskelijavaihto-opintojen suorittaminen tai virtuaalinen opiskelijavaihto
• Yhteistutkinnot, erilliskampuksen tai tutkimuslaitosten rakentaminen

 

Teksti: Aliisa Laiti, edustuston EDUFI-harjoittelija, Suomen suurlähetystö, Jakarta