Ilman energiaa köyhyys ei vähene
“Kestävä kehitys ja köyhyyden vähentäminen vaativat energiaa. Vuosituhattavoitteita ei saavuteta, ellei kehitysmaiden energiapalvelujen määrää ja laatua paranneta selvästi”, sanoi kehityspolitiikasta vastaava alivaltiosihteeri Ritva Koukku-Ronde viime viikolla Laosissa.
Ritva Koukku-Ronden mukaan energia pyörittää taloutta sekä vaikuttaa elinkeinoihin, veden saantiin, maatalouden tuottavuuteen, terveyteen, koulutukseen ja naisten asemaan.
Koukku-Ronde puhui Mekongin alueen energia- ja ympäristökumppanuusohjelman, EEPin, ensimmäisessä alueellisessa foorumissa, joka järjestettiin Vientianessa, Laosissa 26.–27. lokakuuta.
Ympäristö- ja energiakumppanuusohjelma EEP on Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksen tuomisina vuonna 2002 syntynyt konsepti, jota on toteutettu menestyksekkäästi Keski-Amerikan maissa. Vuonna 2009 käynnistynyt ohjelma pohjaa Keski-Amerikan vastaavasta ohjelmasta saatuihin hyviin kokemuksiin.
Ohjelma kehittää energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian teknologiaa sekä levittää näitä hyödyntäviä parhaita käytäntöjä. Onnistuneen kumppanuuden idea siirrettiin myöhemmin Mekongin alueelle sekä eteläiseen ja itäiseen Afrikkaan.
Suomi on edelläkävijä
”Suomi on edelläkävijä uusiutuvan energian hyödyntämisessä, ja voimme tarjota paljon erityisosaamista tältä alalta”, Koukku-Ronde sanoi. Suomalaiset energia- ja ympäristöalan yritykset, tutkimuslaitokset ja kansalaisjärjestöt voivat hakea ohjelmasta rahoitusta yhteistyöhankkeisiin näiden maiden kanssa.
Suomi tukee Mekongin EEP-ohjelmaa 4,9 miljoonalla eurolla vuosina 2009–2012. Muita kumppanuusohjelman maita ovat Kambodža, Thaimaa ja Vietnam.
“Kaikki globaalit kriisit, ilmastonmuutos, ruokakriisi ja talouskriisi liittyvät energiaan. Kriisit ovat myös nostaneet kestävän kehityksen agendan entistä tärkeämmäksi. Kestävä köyhyyden vähentäminen onnistuu vain kokonaisvaltaisella lähestymistavalla, jossa otetaan huomioon taloudellinen, luonnontaloudellinen ja yhteiskunnallinen kestävyys”, Koukku-Ronde painotti.
Globaalin kumppanuuden malliohjelma
“EEP-ohjelma on loistava esimerkki toimivasta globaalista kumppanuudesta yksityissektorin, kansalaisjärjestöjen ja tutkimuslaitosten välillä. Kumppanuus on onnistunut hyvin siksi, että eri puolilla maailmaa toteuttavat ohjelmat pyritään räätälöimään tarkasti paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi", Koukku-Ronde sanoi.
"Ilmastonmuutoksen ja energian välillä on vahva yhteys. Ilmastonmuutos on uhka, mutta se on myös luonut tarpeen kehittää uudenlaisia kestävän energian ratkaisuja ja parantaa energiatehokkuutta. Suomi suuntaa kehitysyhteistyötään maihin ja alueille, joilla se voi tarjota parhaiten omaa erityisosaamistaan. Suomi tukee vahvasti innovatiivisia kumppanuuksia yhteisten kehitystavoitteiden saavuttamiseksi.”
Bioenergia ja -polttoaineet voivat tuoda uusia elinkeinoja alueen maaseutuväestölle ja edistää näin köyhyyden vähenemistä. Biopolttoaineen tuotanto ei kuitenkaan saa kilpailla ruuantuotannon kanssa samasta maasta, työvoimasta tai vesivaroista.
Laos ja Kambodža kuuluvat maailman köyhimpiin maihin. Laos on kehittynyt viime vuosina nopeasti ja maan talous on kasvanut noin seitsemän prosentin vuosivauhdilla.
“Äskettain Global Center for Development julkaisi listan maista, jotka ovat edenneet ripeimmin kohti YK:n vuosituhattavoitteita. Tässä vertailussa Mekongin alueen maat menestyivät hienosti: Vietnam oli kolmas, Laos neljas ja Kambodža viides,” Koukku-Ronde kiitteli.
EEP-ohjelmasta rahoitetaan ruohonjuuritason hankkeita. Niiden avulla halutaan parantaa syrjäseutujen ihmisten elinoloja, vähentää köyhyyttä ja lieventää ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
Laosissa ei ole kattavaa sähkönjakelun kantaverkkoa, ja suurin osa ihmisistä on naapurimaiden sähkönjakelun varassa. Suomi on myös tukenut tänä vuonna valmistuvan Laosin uusiutuvan energian strategian laatimista. Strategiassa painotetaan biopolttoaineiden lisäämistä. Suomen kahdenvälinen kehitysapu Laosille on kaikkiaan noin 5,1 miljoonaa euroa tänä vuonna.
Thongmangin kylässä Vientianen esikaupunkialueella viljellään jatrophaa biopolttoaineen tuotantoa varten.
“Kylässamme jatropha on luonut uusia tulonsaantimahdollisuuksia”, kertoo kylänvanhin Bounxing Sovavatdy.
Laosin hallituksen tavoitteena on korvata merkittävä osa öljyn käytöstä jatrophasta saatavalla polttoaineella vuoteen 2020 mennessä.
Outi Einola-Head, Vientiane
Alivaltiosihteeri Koukku-Ronden puhe EEP-foorumissa Laosissa (avautuu uuteen ikkunaan)