ICT ja Japani; IP-verkkojen kautta kohti "ubiikkia" arjen tietoyhteiskuntaa

Uusia tuulia Japanin mobiilimarkkinoilla; viranomaiset tutkivat mahdollisuuksia kytkykaupan lukitsemien markkinoiden avaamiseen heikentämällä operaattoreiden asemaa suhteessa kuluttajiin ja laitevalmistajiin.

Kilpailu kiristymässä muutenkin numeron siirrettävyyden ja uusien tulokkaiden yhteisvaikutuksesta. Suurena haasteena uusien liiketoimintamallien löytäminen IP-aikakauden lähestyessä. Voiko operaattori muuttua kuluttajaluottolaitokseksi? Kännykkätelevision ohella kännykkälompakko ja -luottokortti muodostumassa seuraaviksi hittipalveluiksi.

Japanin tietoyhteiskuntastrategia tähtää järjestelmään, joka mahdollistaa verkottumisen milloin, kenen kanssa ja missä tahansa. Mobiiliteknologian, laajakaistan ja digitelevision yhdistymiskehitys luo toteutumiselle teknologisia edellytyksiä samoin kuin etätunnistimien kehittyminen. Potentiaalia lisää myös Japanin korkea T&K-intensiivisyys. Saavutetaanko tavoitteet jää nähtäväksi, mutta suunta vaikuttaa kuitenkin selvälle.

Tekijänoikeuskysymykset hidastaneet televisio-ohjelmalähetysten siirtymistä laajakaistavälitykseen. Osaratkaisuksi esitetty järjestelmää, jossa ohjelmien lähetys IP-verkkojen kautta sallitaan samoin tekijänoikeusvelvoittein kuin televisiossakin, mikäli lähetys tapahtuu tv-lähetyksen kanssa yhtäaikaisesti.

Kuluttajahyötynäkökulma esiin mobiilimarkkinoilla

Japanin sisäasiain- ja viestintäministeriö (Ministry of Internal Affairs and Communications; MIC) otti viime vuonna pitkään odotetun askeleen myöntämällä ensimmäistä kertaa 12 vuoteen kolme uutta teleoperaattori-toimilupaa. Luvat myönnettiin Softbankille, eAccessille ja IPMobilelle, joista kukin tähtää kolmannen sukupolven (3G) matkapuhelinmarkkinoille. Tähän asti Japanin 3G-markkinoita ovat hallinneet ainoina toimijoina NTT Docomo, KDDI ja Vodafone.

Kevään kuluessa tilanne muuttui kuitenkin oleellisesti Vodafonen vetäydyttyä Japanin markkinoilta ja myytyä toimintonsa Softbankille, joka ostopäätöksensä seurauksena luopui sille myönnetystä toimiluvasta. Vodafone oli vielä edellisenä vuonna vakuuttanut sitoutumistaan Japaniin, mutta tulosten laahattua jatkuvasti kilpailijoita jäljessä päätös luopua pelistä oli lopulta odotettu. Suuren globaaliyrityksen vetäytyminen herätti spekulaatiota ulkomaisia toimijoita mahdollisesti syrjivästä säädösympäristöstä, mutta Vodafonen tapauksessa heikon menestyksen taustalla olivat pääasiassa sen strategiset virheet.

Kilpailu Japanin 3G-markkinoilla tulee kiristymään

Softbankin ja muiden uusien tulokkaiden myötä kilpailu Japanin 3G-markkinoilla tulee kiristymään heijastuen mobiiliyhteyksien hintojen laskuna. Kehitystä vahvistaa osaltaan syksyllä käynnistyvä numeronsiirrettävyys joskin sen vaikutukset jäänevät vähäisemmiksi kuin Suomessa johtuen siitä, että vaikka numero säilyykin operaattorin vaihtuessa sähköpostiosoite muuttuu. Toisena ehkäisevänä tekijänä on operaattorien varautuminen tilanteeseen luomalla sopimuspaketteja ja palveluja, jotka kannustavat uskollisuuteen (kännykkä luottokorttina -palvelu jne.) ja kolmantena numeronsiirtotaksa, joka yhdistettynä uuteen liittymämaksuun yltänee noin 5000 jeniin (reilut 30 euroa). Hinta ei sinänsä ole erityisen korkea, mutta vähentänee kuitenkin halua kiivastahtiseen vaihtoon.

Oma mielenkiintonsa on japanilaisviranomaisten suunnitelmissa heikentää operaattorien dominanssia kuluttajien ja laitevalmistajien hyväksi pakottamalla ne tarjoamaan aiempaa monipuolisempia sopimusvaihtoehtoja. Kytkykaupan ansiosta kännykän vaihto on ollut Japanissa erittäin edullista, mutta vastaavasti liittymä- ja käyttömaksut ovat olleet verraten kalliita. Viranomaiset tarkastelevat paraikaa mahdollisuutta velvoittaa operaattorit tarjoamaan vaihtoehtoja, joissa kuluttaja hankkii liittymän sen todelliseen hintaan ja maksaa vastaavasti alhaisempia käyttömaksuja. MIC avasi asiaa koskevan julkisen kuulemisen heinäkuussa. Muuttuuko järjestelmä jää vielä nähtäväksi, mutta tavoitteena vaikuttaisi olevan kytkykaupan lukitseman markkinan avaaminen. Muutokselle otolliseksi tilanteen tekee se, että operaattorien voimakas asema yhdistettynä japanilaiskuluttajien erityispiirteisiin on jo mahdollistanut laajan langattomien palvelujen kaupallistumisen.

Muita kehityskulkuja

Japanin matkapuhelinmarkkinat jatkavat vakaata joskin verkkaista kasvuaan. Kännykkäliittymiä oli Japanissa vuoden 2006 heinäkuussa lähes 93 miljoonaa kappaletta (penetraatioaste 73 %) ja näistä 3G-puhelimia 59 prosenttia. 2G-liittymien osuus on taantunut jo pitkään 3G:n osuuden vastaavasti kasvaessa selvästi. Kaikista liittymistä yli 90 prosenttia on varustettu internetin selausominaisuuksilla. Kiinteiden linjojen osuus on ollut lievässä laskussa, mutta niiden korvautumista mobiiliyhteyksillä ei ole Suomen tapaan tähän mennessä tapahtunut. Voip-puhelujen käyttö sen sijaan kasvaa voimakkaasti. Käyttäjien lukumäärä on kohosi lähes 40 prosenttia vuoden 2005 maaliskuusta kuluvan vuoden maaliskuuhun saavuttaen 11,5 miljoonaan käyttäjän määrän.

Tuoreihkoista mobiilipalveluista voidaan mainita digitelevisiolähetysten ulottaminen kännyköihin (nk. wansegu-palvelu) huhtikuusta 2006 sekä kännykän käyttö lompakkona ja luottokorttina. Molemmat ovat muotoutumassa menestystuotteiksi, joita 3G:ssä ei verkosta ladattavan musiikin jälkeen ole löytynyt. Myös mobiili-internetin alueella haasteet NTT Docomon i-mode -palvelua kohtaan kasvavat muun muassa KDDI:n sovittua Googlen kanssa yhteistyömallista, joka takaa operaattorille mahdollisuuden tulovirtaan niissäkin tilanteissa, joissa kuluttajat käyttävät muita kuin opeaattorin siunaamia sivuja. Softbank tulee kantamaan kortensa kekoon hyödyntämällä Yahoo Japanin sisältöpalveluja.

Operaattorien tähtäimessä ovat myös yhä nopeammat tiedonsiirtoyhteydet. KDDI tarjoaa jo nyt 2,4 Mbps:n vauhtia verkosta liittymään ja Docomo avaa alkusyksystä 3,5G -palvelun (HSDPA-teknologia), jossa latausnopeus yltää 3,6 Mbps:iin. Tiedonsiirtonopeudet kännykästä verkkoon ovat huomattavasti hitaampia, mutta myös tässä suhteessa tilanne alkaa vähitellen muuttua. KDDI kertoi avaavansa vuoden vaihteessa palvelun, joka tarjoaa 1,8 Mbps:n nopeutta liittymästä verkkoon, mikä ylittää nykytason 14-kertaisesti. Horisontissa siintävät myös niin kutsutut Super 3G (tai Ultra 3G tai 3,9G) yli 100 Mbps:n ja 4G 1 Gbps:n tiedonsiirtonopeuksilla. Erityisesti Docomo panostaa teknologiakehitykseen uskoen kaupallistavansa Super 3G:n vuonna 2009 ja 4G:n pian sen jälkeen. Yrityksen tavoitteena on, että Super 3G:n teknologia toimisi 4G:n pohjana.

Käytännössä kehitys merkitsee matkaviestinnän siirtymistä kohti puhdasta IP-verkkoaikakautta. Pidemmällä tähtäimellä tämä asettaa operaattoreille huomattavia haasteita verkkoyhteyden pituuteen perustuvan laskutusmallin menettäessä merkitystään. Toimivan liiketoimintamallin kehittely on vielä kesken, mutta tällä hetkellä vaikuttaa, että japanilaisoperaattoreista KDDI pyrkisi hakemaan syner-giaetuja mobiili- ja optiseen kuituun perustuvan kiinteän verkkonsa yhdistelmästä kun vastaavasti pelkän mobiiliverkon varassa oleva NTT Docomo yrittää löytää uusia kännykkäkäyttöisiä ansaintamenetelmiä muun muassa kuluttajaluototuspalveluista (FeliCa/iD).

NTT Docomon strategian kannalta merkittävää on miten sen ja samaan NTT Groupiin kuuluvan Japanin suurimman kiinteiden verkkojen operaattorin NTT:n suhteen sallitaan kehittyä. Aikanaan toisistaan erotetut yritykset pyrkivät uuteen lähentymiseen, mutta kilpailijat vastustavat ajatusta peläten tämän johtavan epäreiluun kilpailuasetelmaan markkinoilla. Vyyhtiin liittyy oleellisesti kysymys siitä minkälaisin ehdoin NTT velvoitetaan vuokraamaan laajenevaa optisen kuidun verkkoaan muille toimijoille. Vastuuministeriö MIC on asettanut komitean tutkimaan eri vaihtoehtoja.

Laajakaista

Laajakaistan suosio Japanissa jatkaa tasaista nousuaan. Vuoden 2006 maaliskuussa liittymien määrä ylitti 23 miljoonan rajan, mikä merkitsi samalla, että lähes puolet maan kotitalouksista oli laajakaistayhteyksien piirissä. Optista kuitua hyödyntävien liittymien osuus kasvoi selvästi voimakkaimmin yltäen maaliskuuhun mennessä noin 5,5 miljoonaan. Oletuksena on, että kuluvan kalenterivuoden loppuun mennessä 8 miljoonan raja ylittyy. DSL-liittymiä oli maaliskuussa lopussa reilut 14,5 miljoonaa. Niiden lukumäärä on edelleen kasvussa, mutta kasvuvauhti on laantunut varsin hitaaksi.

Optisen kuidun käyttöasteen osalta Japani on johtava maa maailmassa. Suosion taustalla ovat tiheän asutuksen ja korkean teknologisen valmiuden mahdollistama suhteellinen edullisuus sekä japanilaiskuluttajien preferenssi uusiin ja entistä tehokkaampiin laitteisiin. Oma osansa on ollut IP-puhelujen kasvavalla suosiolla, mikä on pakottanut Japanin suurimman kiinteiden linjojen operaattorin NTT:n muuntamaan verkkojaan nopeasti ip-pohjaisiksi. Myös japanilaisviranomaiset kannustavat yrityksiä optisen kuidun hyödyntämiseen edellytysten luomiseksi "kauttaaltaan verkottuneelle arjen tietoyhteiskunnalle" (ubiquitous network society).

Tiedonsiirtonopeuksien suhde hintaan on Japanissa maailman alhaisin. 100 kbps lähetys Japanissa maksoi syyskuussa 2004 keskimäärin 0,06 dollaria kun vastaava hinta esimerkiksi Koreassa ja Ruotsissa oli 0,24 dollaria, Yhdysvalloissa 1,55 dollaria ja Iso-Britanniassa 6,18 dollaria (ITU 2004). Yhteydet ovat myös erittäin nopeita. ITU:n viime syksyn tilastojen mukaan DSL -teknologiaan perustuvan laajakaistayhteyden latausnopeus ylsi Japanissa 51,2 Mbps:iin ja optisella kuidulla vauhti on vieläkin parempaa. Suomen DSL-luku oli samojen tilastojen mukaan 8,2Mbps.

Digitelevisio

Japanin hallitus on päättänyt analogisten tv-lähetysten korvaamisesta digitaalisilla (ISDB-T järjestel-mä) vuoteen 2011 mennessä. Koelähetykset aloitettiin vuonna 2003 suurimmissa asutuskeskuksissa ja suunnitelmana on kuluvan vuoden loppuun mennessä ulottaa lähetykset koko maahan. Tällä hetkellä suorat digilähetykset (pl. kaapelitelevision kautta näkyvät) tavoittavat jo noin 60 prosenttia kotitalouksista, joskaan läheskään kaikissa kodeissa ei ole vielä digi-vastaanottimia. Tilanne on kuitenkin parantumassa vastaanottimien myynnin käännyttyä taulutelevisioiden suosion ansiosta ripeään kasvuun. 10 miljoonan vastaanottimen raja on jo rikki ja kasvu jatkuu teknistä kehitystä seuraavan hintojen laskun myötä suhteellisen nopeana. Tosin kaikkien ilmeisesti yli 100 miljoonan vastaanottimen korvautumiseen menee vielä aikaa.

Tekijänoikeuskysymykset haasteena televisiotoiminnan ja tietoliikenneverkkojen konvergoituessa

Laajakaistayhteyksien nopea leviäminen on mahdollistanut elokuvien ja televisio-ohjelmien välityksen tietoverkkojen kautta (IP-lähetykset) Japanissa jo pitkään. Muun muassa analogiset tv-lähetykset ulotettiin matkapuhelimiin vuonna 2004 ja digilähetykset kännyköihin alkoivat kuluvan vuoden huhtikuussa. Kehitystä on kuitenkin hidastanut tekijänoikeuslaki, joka kohtelee perinteistä televisiolähetystoimintaa (broadcasting) ja televiestintätoimintaa (communications) eri tavoin pakottaen laajakaistaverkkojen kautta maksullisia televisio-ohjelmia tarjoavat yritykset (nk. IP-multicast) hankkimaan kultakin tekijänoikeuskorvauksiin oikeutetulta taholta luvan ohjelman välittämiseen etukäteen.

Japanin hallitus asetti työryhmän pohtimaan ratkaisuvaihtoehtoja ongelmaan vuonna 2005. Työ on vielä kesken, mutta osaratkaisuksi on esitetty järjestelmää, jossa laajakaistapalvelujen tarjoajat rinnastetaan tietyin ehdoin kaapelitelevisioyhtiöihin, mikä oikeuttaa ne välittämään televisiossa samanaikaisesti lähetettävää ohjelmaa verkkonsa kautta vastaavin tekijänoikeuksia koskevin määräyksin kuin televisioyhtiöt. Asiaa koskeva lakiesitys tehtäneen syksyllä. Se koskee kuitenkin vain samanaikaisesti lähetettävää materiaalia jättäen muun muassa oma- ja tilaustuontantoa koskevat kysymykset edelleen auki.

Uusi tietoyhteiskunta-strategia ("New strategy for Reform by IT")

Japani lanseerasi kuluvan vuoden alkupuolella uuden kansallisen tietoyhteiskuntastrategian jatkamaan siitä mihin vuonna 2001 alkanut e-Japan strategia jatko-osineen päätyi. Strategian tavoitteeksi on asetettu Japanin johtoasema tietoteknologiaa soveltavana yhteiskuntana, jossa kuka tahansa paikasta ja ajasta riippumatta hyötyy teknologian suomista mahdollisuuksista ja palveluista. Ajatuksena on, että tietoteknologian avulla kyetään lievittämään laajoja yhteiskunnallisia ongelmia sekä takaamaan Japanin talouden elinvoima ja kilpailukyky.

Strategia koostuu kolmesta pilarista, joita ovat

1.IT:n hyödyntäminen yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi, jossa tavoitteet kohdistuvat erityisesti terveydenhuoltojärjestelmään, energia ja raaka-ainetehokkuuteen, yhteiskunnalliseen ja liikenneturvallisuuteen, e- ja yrityshallintoon sekä elämänlaatuun, etätyöskentelyyn ja -opiskeluun

2. tietoteknologiainfrastruktuurin kehittäminen, jossa keskitytään sovellusten käyttäjäystävällisyyteen, infrastruktuurin rakentamiseen, verkkoturvallisuuteen, -lukutaitoon ja -käyttäytymiseen, inhimillisten resurssien kehittämiseen IT-alalle sekä T&K-toiminnan edistämiseen

3. kansainvälinen ulottovuus, joka tähtää Japanin kilpailukyvyn kohottamiseen ja yhteistyöhön erityisesti Aasian maiden kanssa.

Strategian linjat vastaavat pitkälti MICin vuonna 2005 lanseeraamaa U-Japan suunnitelmaa, joka tähtää arjen tietoyhteiskunnan (ubiquitous network society) luomiseen. U-Japanin tavoitteiksi asetettiin huippunopeiden tai nopeiden internet-yhteyksien saattaminen vuoteen 2010 mennessä kaikkien kansalaisten ulottuville ja, että 4/5 kansalaisista näkee tuolloin tietoteknologian merkittävänä välineenä yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa ja tuntee olonsa kotoisaksi ja turvalliseksi verkottuneessa ympäristössään.

Saavutetaanko U-Japanin ja viime kädessä uuden tietoyhteiskuntastrategian tavoitteet aikataulussa jää nähtäväksi. Mm. teknologia ja infrastruktuuri vaativat kehittämistä, mutta toisaalta mobiiliteknologian-, laajakaistan ja digitelevision konvergenssi yhdistettynä RFID-tunnistimien yhä laajempaan käyttö luo siihen edellytyksiä samoin kuin Japanin korkea T&K-intensiivisyys. Tutkimukseen ja kehitykseen on Japanissa investoitu viime vuosina jatkuvasti yli 3 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä ottaen huomioon, että kyseessä on maailman toiseksi suurin kansantalous on huomattava summa rahaa. Kaikki ei ohjaudu tietoyhteiskuntakehitykseen, mutta selvää on, että ICT-kehitys yleensä ja tavoite arjen tietoyhteiskunnasta näyttelevät varsin keskeistä roolia Japanin tulevaisuuden visioissa.

Suomen suurlähetystö, Tokio