Hyviä uutisia Indonesialle

Kuva: Noora Rikalainen

Indonesian talouden tunnusluvut ovat vakuuttavia. Nousu Fitchin investointiluokkaan sekä parlamentin hyväksymä maanlunastuslaki lisäävät Indonesian houkuttelevuutta investointikohteena.

Euroopan ja Yhdysvaltojen kärsiessä taantumasta ovat Indonesian 2012 talousnäkymät edelleen myönteiset. Maailmanpankki ennustaa Indonesialle 6.2% talouskasvua vuonna 2012 ja valtionvelka on ainoastaan 25 % kansantuotteesta. Inflaatio on maltillinen 4 % ja työttömyys laskussa.

Ulkomaiset investoinnit kasvoivat 52 % vuoteen 2010 mennessä ja Jakartan pörssi oli vuonna 2011 maailman kolmanneksi tuottavin. Indonesia on myös OECD:n mukaan maailman 15. suurin talous. On myös huomionarvoista, että Indonesian aikaisempia budjetteja leimaa alikäyttö (esim. 2011 marraskuussa vain 73% valtion budjetista oli kulutettu), joten valtiolla on 2012 tarvittaessa varaa myös massiiviseen elvytykseen.

Parantunut luottoluokitus innostaa investointeja

Luokituslaitos Fitch nosti Indonesian takaisin investointiluokkaan BBB-. Luokituksen korottaminen kertoo Indonesian makrotalouden ja pankkisektorin vakaudesta. Luokituksen ansiosta korkotason odotetaan edelleen pysyvän edelleen alhaisena ja Indonesian valtionvelan käyvän kaupaksi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Indonesian parantunut luokitus – joka eräiden arvioiden mukaan tuli ennakoitua aikaisemmin - on myös psykologisesti merkittävä signaali eurooppalaisten luokitusten luisuessa lähinnä alaspäin.

Indonesian parlamentti myös hyväksyi kauan valmistellun maanlunastuslain, joka sallii valtion pakko-ostot markkinahintaan mm. infrastruktuurihankkeiden käyttöön. Lain hyväksymisen odotetaan vaikuttavan myös muiden luokituslaitosten Indonesia-arvioihin ja ruokkivan näin positiivista kehityskierrettä. Luokituskorotusta ja maanlunastuslakia pidetään merkittävinä investointikannustimina, joiden odotetaan tuovan entisestään lisää sijoituksia sekä infrastruktuurihankkeisiin että tuotantoon.

Markkinoiden läheisyys sekä halpa ja suhteellisen koulutettu perustyövoima tekevät Indonesiasta kiinnostavan tuotannon sijaintipaikkana. Autoteollisuus on hyvä esimerkki kasvusektorista. Yllättävää ehkä, mutta Mercedes-Benz on koonnut autoja Indonesiassa jo 1970-luvulta lähtien ja tuotepalettia ollaan edelleen laajentamassa vaativampaan suuntaan. Myös BMW:llä, Suzukilla, Toyotalla ja Nissanilla on tuotantoa maassa. Viennin lisäksi autonvalmistajien kiinnostusta ruokkivat kasvavat kotimarkkinat: 2011 Indonesiassa myytiin 500 000 uutta autoa ja 800 000 skootteria.

Toinen merkittävä valmistavan teollisuuden sektori on tekstiili- ja jalkineteollisuus, jonka isot valmistajat ovat siirtäneet tuotantoa Indonesiaan. Maailmanpankin mukaan valmistavan teollisuuden tuotannon kasvu 2011 kolmannella neljänneksellä oli huikeat seitsemän prosenttia. Kasvu nojaa ennen kaikkea kotimaiseen kysyntään.

Infrastruktuuri edelleen akilleen kantapää

Riittämätön tie- ja rautatieverkko, vanhentunut kalusto (satamat ja lentokentät) sekä epäluotettava energiansaanti muodostavat niin haastavat tuotanto- ja jakeluolosuhteet, että indonesialaisen valmistavan teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä voidaan pitää suoranaisena ihmeenä.

Indonesia ja erityisesti sen pääkaupunki natisee liitoksissaan liikennemäärien kasvaessa. Kasvava ja vaurastuva väestö merkitsee, että tierakentamiseen ja kaupunkisuunnitteluun kohdistuu valtavia paineita.

Indonesian talous lepää edelleen yllättävän vahvasti raaka-aineviennin varassa. Öljyn, kaasun, kivihiilen, kumin, palmuöljyn ja rautamalmin vienti muodostavat 57% kokonaisviennistä. Kiina ja Intia ovat suurimmat asiakkaat. Kiinan ja Intian tuotannon hidastuminen ja tämän heijastuminen raaka-aineiden kysyntään ja hintaan on vakava uhkatekijä Indonesian talouskehitykselle.

Indonesiassa oma skootteri symboloi askelta ulos köyhyydestä. Skootterin omistajaksi pääsee mitättömällä käsirahalla. Hallitus tekee osansa subventoimalla polttoaineen hintoja. Indonesian valtion budjetista arvioidaan n. 10% (tai 2.1% BKT:sta) kuluvan polttoaine- ja energiatukiaisiin. Tukiaiset vääristävät kilpailukykyä ja hidastavat siirtymistä ympäristöystävällisempää energiankulutukseen, mutta mm. Malesian esimerkki osoittaa, että poliittinen hinta tilanteen korjaamiseksi saattaa olla korkea. Seurauksena oleva yhteiskunnallinen liikehdintä voisi olla arvaamatonta, eikä tällaista kaivata ainakaan ennen 2014 vaaleja.

Indonesian suurimpia heikkouksia on alhainen koulutustaso. Maasta puuttuu päteviä insinöörejä, lääkäreitä ja taloustieteilijöitä. Väitöskirjojen lukumäärä on väestöpohjaan nähden hyvin alhainen ja liian suuri joukko jatko-opiskelijoista keskittyy kansantaloudellisesti toisarvoisiin aiheisiin (mm. uskontotieteet). Tämä heijastuu myös patenttihakemusten alhaiseen määrään. Indonesialla on todella runsaasti matkaa innovaatioyhteiskuntaan.

Huolimatta hallituksen toimenpiteistä, on korruptio edelleen vakava ongelma. Lahjonnan kulttuuri on juurtunut niin syvälle, että sen kitkeminen vie aikaa. Lisäksi oikeuslaitos on heikko. Yksityisen sektorin sisällä tilanne kuitenkin vaikuttaa hieman paremmalta. Indonesian talouden avautuessa muuttuu myös yrityskulttuuri länsimaisemmaksi. Pahimmat korruptiotapaukset liittyvät viranomaisiin ja tuottoisiin kaivos-, metsä- ja maankäyttölupakysymyksiin sekä julkisiin hankintoihin.

Mielivaltaa ylikansallisia yrityksiä kohtaan

Indonesiassa on viimeisen vuoden aikana ollut näkyvästi esillä Blackberryn (Research in Motion, RIM) kohtalo. Markkina-asemaansa 2011 Indonesiassa huimasti kasvattanut (vuosimyynti n. 4 miljoonaa yksikköä vs. Nokian 40 miljoonaa; RIM:lla on 42% Indonesian älypuhelinmarkkinoista) RIM on joutunut Indonesian hallituksen hampaisiin. Kuten Intiassa ja Arabiemiraateissa, on Indonesiassakin hallitus kiinnostunut monitoroimaan Blackberryn viestiliikennettä, joka kulkee maan ulkopuolisen serverin kautta. Islamilaispuoluetta edustava viestintä- ja informaatioministeri Tifatul Sembiring on lisännyt RIM:iin painetta vaatimuksilla pornon levittämisen tukkimiseksi sekä paikallisen huolto- ja palveluverkoston laajentamiseksi.

Hallituksen jatkuva RIM:n kurmoottaminen on ikävä muistutus siitä, kuinka mielivaltaisen toiminnan kohteeksi suuretkin yritykset Indonesiassa saattavat joutua.

RIM on tosin saanut paljon sympatiaakin Indonesian kansainvälisestä maineesta huolissaan olevat keskuskauppakamari ja yrittäjien etujärjestö ovat nousseet puolustamaan RIM:ia.

Myös brittiläinen kaivosyrittäjä Churchill Mining (CM) on vaikuksissa Indonesian viranomaisten kanssa. viemässä Indonesian hallitusta kansainväliseen välitystuomioistuimeen. CM investoi 2008 MUSD 40 kivihiiliesiintymän kartoittamiseen Indonesian Itä- Kalimantanilla (Borneo). Esiintymän osoittauduttua maailman seitsemänneksi suurimmaksi (2.73 miljardia tonnia) ja tuotto-odotusten noustua miljardeihin, alkoivat vaikeudet. Paikallisviranomaiset kumosivat CM:n toimiluvan kun paikallinen kaivosyritys väitti hallitsevansa saman alueen kaivosoikeuksia. Paikallisviranomaisten mielivaltaisuus, sekavat maanomistussuhteet, karttojen epätäsmällisyys ja oikeuslaitoksen tehottomuus muodostavat suuren riskin investoijille.

Churchill Miningin tilanteesta lisää Wall Street Journalin artikkelissa:
U.K. Miner Challenges Indonesia (Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)