Huumetalous on yksi Afganistanin isoimmista ongelmista

Afganistanin huumetuotanto pitää yllä laitonta talousjärjestelmää, jonka kielteiset vaikutukset ulottuvat monille yhteiskunnan alueille. Nykyinen kehityskulku edistää konfliktin jatkumista ja ylläpitää epävakautta Afganistanissa ja sen lähialueilla. Kansainvälinen yhteisö tekee tiivistä yhteistyötä Afganistanin kanssa huumetalouden ongelmien ratkaisemiseksi.

Mitä tapahtuu sotilasoperaation päätyttyä?

Sotilasoperaatio International Security Assistance Force (ISAF) päättyi vuoden 2014 lopussa ja Afganistanin omat turvallisuusjoukot ottivat kokonaisvastuun maan turvallisuudesta.

Reilun 12 000 sotilaan kansainvälinen Resolute Support -sotilasoperaatio jäi yhä maahan, mutta sen rooli on huomattavasti pienempi kuin edeltäjänsä ja painottuu etupäässä afgaanijoukkojen neuvonantoon ja koulutukseen.

Hallituksen joukkojen ja kapinallisten välisessä voimatasapainossa ulkomaisten joukkojen merkittävä väheneminen on jo aiheuttanut huomattavia muutoksia. ISAFilla oli käytössään resursseja, joilla se pystyi vaikuttamaan huumetalouden toimijoihin esimerkiksi valvomalla salakuljetusreittejä ja laittomien laboratorioiden toimintaa.

Turvallisuustilanne vaikuttaa myös oopiumin tuotantoon

Maakuntien turvallisuustilanteessa ISAFin poistumisen jälkeen voidaan nähdä kolme vaihtoehtoista kehityskulkua.

Alueet voivat siirtyä suunnitelmien mukaisesti afganistanilaisten turvallisuusjoukkojen hallintaan ja vaikutuspiiriin. Toinen vaihtoehto on, että paikallinen voimamies ottaa suurempaa roolia ja ryhtyy täyttämään valtatyhjiötä yhteistyössä turvallisuusjoukkojen kanssa. Laillisen hallituksen kannalta huonoin skenaario on, että kapinalliset ottavat alueet osittain tai kokonaan haltuunsa.

Kaikissa edellä mainituissa vaihtoehdoissa voi luonnollisesti olla aste-eroja ja variaatioita. Turvallisuustilannetta kontrolloiva joukko on joka tapauksessa avainasemassa myös huumetalouteen liittyvien tuottojen, rahavirtojen ja valta-asetelmien suhteen.

Huumetalous on monella tavoin kytköksissä turvallisuustilanteeseen. Ei ole sattumaa, että oopiumtuotanto on laajaa niillä alueilla, joissa hallituksen joukkojen valvonta on heikkoa ja kapinallistoiminta aktiivista. Kyseiset eteläiset ja läntiset maakunnat ovat myös monilla inhimillisen kehityksen mittareilla mitattuna jäljessä muista alueista.

ISAF-joukkojen poistumisen myötä kansainvälinen sotilaallinen läsnäolo näissä provinsseissa on vähentynyt ja jäljelle jääneen afganistanilaisen joukon sotilaallinen suorituskyky joutuu kapinallisten testiin.

Kansainvälisellä yhteistyöllä laitonta taloutta vastaan

Afganistanin viranomaiset ja kansainvälinen yhteisö ovat vaativassa tilanteessa. Vastapuolella on hallussaan tuote, jonka kysyntä on suurta, hinta kova ja asiakkaat uskollisia.

Tämä on synnyttänyt kansainvälisesti toimivan liiketoimintamallin, jonka tuotoilla vahvistetaan laitonta taloutta ja kapinallisryhmien toimintaa.

On vaikea arvioida, missä määrin huumausainetalouden motiivina on rikollisen hyödyn tavoittelu ja miltä osin kyseessä on poliittisesti motivoitunut kapinallistoiminta. Joka tapauksessa negatiivisen kierteen katkaisemiseksi Afganistanissa tarvitaan poliittista johtajuutta, toiminnan terävöittämistä, hyvin kohdennettuja resursseja ja laillisen talouden nousua.

Suomi on tukenut monin eri keinoin Afganistanin poliisihallintoa, rajavalvontaa, syyttäjälaitosta, puolustushallintoa ja sisäasiainministeriötä pyrkiessään juurruttamaan oikeusvaltioperiaatteita turvallisuusviranomaisten toimintaan. Lisäksi kansalaisyhteiskunnan toimijoille myönnetty tuki on joko suoraan tai välillisesti liittynyt huumeidenvastaiseen työhön.

Esimerkkinä mainittakoon suurlähetystön paikallisesti myöntämä rahoitus huumeiden käytön sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien vähentämiseksi.

Kansainvälisistä toimijoista Suomi on tukenut erityisesti YK:n huumeiden ja rikosten torjunnasta vastaavaa järjestöä (UNODC), jolle kanavoitiin vuonna 2014 yhteensä 2,2 miljoonaa euroa rahoitusta.

Tuen avulla on mm. vahvistettu viranomaisten kykyä tuottaa ajantasaista tutkimustietoa huumetilanteesta, kehitetty poliisin operationaalista toimintaa ja tehostettu rajavalvontaa. Vaikka oopiumin tuotanto keskittyy Afganistaniin, sen jatkojalostus, salakuljetus ja kaupankäynti koskettavat useita Aasian maita.

Tavoitteena on ollut mm. koordinoida viranomaistoimintaa valtion rajojen ylitse, kehittää rikostutkinnan menetelmiä ja estää rahanpesua kansainvälisen tietojenvaihdon avulla.

Mitä poliitikoilta odotetaan?

Poliittista päättäväisyyttä osoittaisi uuden hallituksen nimittäminen nykyisten väliaikaisministereiden tilalle. Tämänhetkinen tilanne on omiaan lisäämään poliittista epävarmuutta ja ruokkimaan huonoa turvallisuustilannetta. Uudet ministerit ja muut ylemmät johtajat voivat tuoda politiikan huipulle ryhtiä ja palauttaa uskottavuuden hallinnon toimintakykyyn.

Afganistanin huumeiden vastaista kamppailua johtavilta poliitikoilta ja virkamiehiltä voidaan myös edellyttää enemmän sitoutuneisuutta konkreettisten tavoitteiden saavuttamiseksi juhlapuheiden sijaan.

Viranomaisten uskottavuudessa parannettavaa

Sisäisestä turvallisuudesta vastaavien organisaatioiden on osoitettava kansalaisille, että niiden toiminta on uskottavaa ja että huumetuotannon rattaisiin voidaan iskeä kiiloja. Esimerkiksi huumeidenvastaisen ministeriön toiminnassa on usean eri lähteen mukaan tehostamisen varaa.

Tämä tarkoittaa korkean tason toimijoiden kiinniottoja, oikeudenkäyntejä, lisääntyneitä takavarikoita ja onnistuneita viranomaisten yhteisoperaatioita.

Kansainvälisen yhteisön on puolestaan huolehdittava Afganistanin hallinnon riittävästä tukemisesta ja avunannon pitkän aikavälin suunnitelmallisuudesta.

Tavoitteena laillinen talouskasvu

Huolestuttavista talousennusteista huolimatta Afganistanin vaihtoehtoisissa maatalouden elinkeinomuodoissa on paljon kasvupotentiaalia, jota voidaan tukea ja ohjata, jotta laillisen talouskasvun piiriin saadaan yhä enemmän ihmisiä ja yrityksiä. Kasvaneiden verotulojen avulla valtio voi tuottaa kansalaisille ja yhteisöille vastapalveluna turvallisuutta, koulutusta, terveydenhoitoa ja parempaa infrastruktuuria.

Sama innovatiivisuus, yritteliäisyys ja ongelmanratkaisukyky, joka tällä hetkellä suuntautuu unikkopeltojen viljelyyn, kastelujärjestelmien kehittämiseen ja oopiumtuotannon organisointiin pitää kanavoida laillisiin elinkeinoihin.

Topi Törrönen
Kirjoittaja työskentelee kehityspolitiikan erityisasiaintuntijana Suomen suurlähetystössä Kabulissa.

Lisätietoja

• United Nations Office on Drugs and Crime (UNODC): Afghanistan Opium Survey 2014. Cultivation and Production. Julkaistu marraskuussa 2014.
• Islamic Republic of Afghanistan Ministry of Counter Narcotic: The Afghanistan Drug Report 2013. Julkaistu joulukuussa 2014.

Muualla verkossa:http://www.unodc.org/afghanistan(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)