Hongkongin talous uuden turvallisuuslain, Kiinan ja Yhdysvaltojen yhä heikkenevien suhteiden ja koronavirustilanteen varjossa

Hongkongin talous uuden turvallisuuslain, Kiinan ja Yhdysvaltojen yhä heikkenevien suhteiden ja koronavirustilanteen varjossa

Hongkongin rahoitusmarkkinat ovat menestyneet mielenosoituksista, virustilanteesta ja turvallisuuslakipäätöksestä huolimatta tähän asti hämmästyttävän hyvin. USA:n pakotepäätökset tulevat hankaloittamaan ainakin ulkomaisten rahoitusalan yritysten toimintaan. USA:n kiinalaisten yritysten varainhankinnalla asettamat rajoitukset ovat vahvistaneet Hongkongin pörssiä ja myös HKD on vahvistunut. Hongkongin reaalitalous on lamassa ja tilanne heikkenee edelleen pandemiatilanteen ja Kiinan ja USA:n välisen kauppasodan vuoksi. Talous on supistunut 9% kuluvana vuonna ja talouden ennustetaan supistuvan 7% tänä vuonna. Työttömyys on noussut 6,2%:iin, korkeimmalle tasolle 15 vuoteen ja lisäelvytystä kaivataan kipeästi. Uhkana on Hongkongin talouden yksipuolistuminen ainostaan rahoituskeskukseksi ja suurien tuloerojen kasvu edelleen. Uusi tulevaisuuteen katsova talousvisio olisi tarpeen. Yritykset pyrkivät välttämään poliittisia kannanottoja. Muuttuvassa toimintaympäristössä navigointi aiheuttaa lisätöitä. Kiinan kauppaa tekeville yrityksille Hongkong on edelleen relevantti liiketoimintakeskus. Asema alueellisena keskuksena säilyy myös vielä, vaikka toimintaympäristön ennustettavuus on laskussa.

Hongkongin rahoitusmarkkinat ovat menestyneet mielenosoituksista, virustilanteesta ja turvallisuuslakipäätöksestä huolimatta tähän asti hämmästyttävän hyvin. USA:n pakotepäätökset tulevat hankaloittamaan ainakin ulkomaisten rahoitusalan yritysten toimintaan.  USA:n kiinalaisten yritysten varainhankinnalla asettamat rajoitukset ovat vahvistaneet Hongkongin pörssiä ja myös HKD on vahvistunut.

Hongkongin reaalitalous on lamassa ja tilanne heikkenee edelleen pandemiatilanteen ja Kiinan ja USA:n välisen kauppasodan vuoksi. Talous on supistunut 9% kuluvana vuonna ja talouden ennustetaan supistuvan 7% tänä vuonna. Työttömyys on noussut 6,2%:iin, korkeimmalle tasolle 15 vuoteen ja lisäelvytystä kaivataan kipeästi. Uhkana on Hongkongin talouden yksipuolistuminen ainostaan rahoituskeskukseksi ja suurien tuloerojen kasvu edelleen. Uusi tulevaisuuteen katsova talousvisio olisi tarpeen.

Yritykset pyrkivät välttämään poliittisia kannanottoja. Muuttuvassa toimintaympäristössä navigointi aiheuttaa lisätöitä. Kiinan kauppaa tekeville yrityksille Hongkong on edelleen relevantti liiketoimintakeskus. Asema alueellisena keskuksena säilyy myös vielä, vaikka toimintaympäristön ennustettavuus on laskussa.
 

Kiinan säätämä uusi kansallisen turvallisuuden laki Hongkongille, sen toimeenpano ja kansainväliset vastatoimet aiheuttavat huolta ja epävarmuutta Hongkongissa talouselämässä. Säilyykö Hongkong jatkossa rahoitusmarkkinoiden keskuksena ja mihin suuntaan alueen talous lähtee kehittymään turvallislain, kauppasodan ja virustilanteen varjossa?

 

Yhdysvallat poisti 14.7.2020 turvallisuuslain säätämisen vuoksi Hongkongilta, sillä aiemmin olleen erityisaseman. Päätöksen suorat vaikutukset alueeseen ovat rajalliset, koska Hongkong elää palveluista ja vientikauppa on enää vähäistä (Vain 12% Kiinan viennistä kulkee Hongkongin kautta ja vain 2% Hongkongin viennistä suuntautuu Yhdysvaltoihin), mutta erityisaseman poistamisella on vaikutusta länsimaisen teknologian saatavuuteen jatkossa Hongkongissa sekä merkittävä symbolinen merkitys. Hongkongilaiset teknologia-alan yritykset ovat hankkivat 83,5% käyttämästään teknologiasta Yhdysvalloista. Yhdysvaltojen viennistä Hongkongiin puolet on ollut elektroniikkaa ja viestintäteknologia ml. kyberturvallisuustuotteita (70% Hongkongin kyberteknologian tuotteista). Hongkongin hallinnon tavoitteen on ollut kehittää Hongkongista korkean teknologiakeskittymä. Hongkongin integraatio rajan toisella puolella sijaitsevan Kiinan teknologiakeskittymän kanssa lienee etenemisvaihtoehto tältä osin.

 

Muuttuva toimintaympäristö aiheuttaa lisätöitä yritysjuristeille: Miten välttää epämääräisen turvallisuuslain sekä Kiinan ja Yhdysvaltojen toisiinsa kohdistamien uusien määräyksien (kuten pakotteet) karikot? Yhdysvallat päätti 2.7.2020 asettaa pakotteita niitä kiinalais- ja hongkongilaistahoja kohtaan. Henkilöpakotelista valmistui 7.8.2020. Yrityspakotelistaa odotetaan kuukauden kuluttua.

 

Epävarmuutta rahoitusmarkkinoilla

Hongkongin rahoitusmarkkinat ovat selvinneet viime vuoden mielenosoituksista, COVID19 –tilanteesta ja nyt turvallisuuslakipäätöksestä huolimatta tähän asti hämmästyttävän hyvin. Hongkongin asema rahoituskeskuksena heikentyi viime vuonna. Se menetti Global Financial Centerin rahoituskeskusindeksin kolmannen sijansa Tokiolle ja edelle kiilasivat myös Shanghai ja Singapore Hongkongin sijoittuessa kuudenneksi. Pääsyy tähän olivat mielenosoituksista aiheutunut epävakaus alueella. Nyt markkinoilla huolestuneisuutta herättävät turvallisuuslain ja kansainvälisten vastatoimien vaikutukset pääomien vapaaseen liikkuvuuteen ja Hongkongin asemaan rahoituskeskuksena jatkossa sekä Hongkongin dollarin US dollari sidoksen (peg) jatkuminen.

 

Kiinalaisille Hongkong on tärkeä ulkomaankaupan rahoituskeskus vaihdettavan valuutan vuoksi. Kiina ulkomaisista sijoituksista 70% tai yhteensä 96,3 mrd USD kanavoitiin vuonna 2019 Hongkongin kautta. Hongkong on myös ollut tärkeä kiinalaisille sijoittajille, jotka ovat pyrkineet diversifioimaan sijoituksiaan manner-Kiinan ulkopuolelle. Ulkomaalaisille yrityksille Hongkong on ollut paikka siirtää pääomaa Kiinasta, mutta myös paikka tehdä investointeja Kiinaan ja sijoituksia kiinalaisiin yrityksiin mm. stock connect –järjestelmän kautta. On epätodennäköistä, että Kiina haluaisi uudella lailla rajoittaa ainakaan ulkomaisten yritysten pääomien vapaata liikkuvuutta.

 

Kiinan kansalliskongressin pysyvän komitean päätös turvallisuuslain säätämisestä 28.5.2020 johti Hang Seng indeksin merkittävään laskuun, 5,7%, yhden päivän aikana, mutta indeksin tarkastelu pidemmällä aikavälillä kuluvan vuoden aikana osoittaa, että suurin pudotus indeksissä tapahtui maaliskuussa. Indeksin kehityksessä on alkukesästä 2019 lähtien ollut merkittävää volatiliteettia. Jatkossakin Hongkongiin sijoittaminen voi olla kiinnostavaa kiinalaisille sijoittajille, jotka haluavat diversifioida salkkuaan Mannerkiinassa Hongkongiin sijoittaminen mm. asuntojen hankkiminen kiinnostaa edelleen, eikä Hongkongin kiinteistömarkkinoilla ei ole nähty merkittävää pudotusta. Yhdysvaltojen kiristäessä kiinalaisyritysten listautumissääntöjä, kiinalaiset yritykset ovat siirtäneet osakeanteja Hongkongiin (mm. Netease, JD.com) ja kaupunkiin on virrannut rahaa näihin osallistumista varten. Osan yrityksistä harkitsee myös päälistautumisensa siirtämistä New Yorkista Hongkongiin ja monet uudemmat listautujat listautuvat Hongkongiin New Yorkin sijaan (esim. Xiomi). Vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana yritykset ovat keränneet 17 mrd. USD rahoitusta Hongkongin pörssin kautta. Merkittävää pääomapakoa Hongkongista ei siis ole ollut havaittavissa. Suuret hongkongilaiset sijoittajat ovat aina hajaannuttaneet sijoituksiaan, mutta nyt myös piensijoittajat pyrkivät hajauttamaan sijoituksiaan ja etsivät rahoilleen uusia kohteita. Myös suomalaiset startup –yritykset kiinnostavat hongkongilaisia sijoittajia.

 

Hongkongin keskuspankki on joutunut myymään Hongkongin dollareita lukuisia kertoja, jotta valuutta ei vahvistuisi liikaa suhteessa Yhdysvaltojen dollariin vaan pysyisi sovitussa vaihteluvälissä. Hongkongin dollari on vuodesta 1983 asti ollut sidottu Yhdysvaltojen dollariin, mikä on tuonut vakautta markkinoille. Hongkongilla (ja Kiinalla) on merkittävä valuuttavaranto puolustamaan USD-sidettä. Yhdysvallat on uhannut kieltää tai rajoittaa dollareittensa ostoa yksipuolisesti, mikä edellyttäisi lakimuutosta Yhdysvalloissa Hongkongia koskevaan lainsäädäntöön. Tällainen päätös epävakauttaisi laajasti maailman rahoitusmarkkinoita ja vahingoittaisi myös yhdysvaltalaisintressejä Hongkongissa ja Kiinassa, joten yleisesti uskotaan, ettei Yhdysvallat koske Hongkongin dollariin. Hongkong voi toisaalta halutessaan sitoa valuuttansa muuhun valuuttaan tai koriin valuuttoja. Rahoitusalalla työskentelevät suomalaiset arvioivat, että poliittisista syistä voi olla mahdollista, että Hongkongin dollarin side US dollariin vaihdetaan koriin.

 

Tuorein huoli erityisesti Hongkongissa toimiville pankeille ovat Yhdysvaltojen 7.8 säätämät pakotteet Hongkongin päättäjiä kohtaan. Kuukauden kuluttua odotettavissa oleva yrityspakotelista on mahdollisesti hankalampi. Rahoitusalalla ei uskota, että Yhdysvaltain yrityspakotelistalla tulee olemaan Hongkongin suurimpia ja merkittävimpiä pankkeja, joiden asiakkaina on myös länsimaisia yrityksiä, vaan keskisuuria mm. alueellisia pankkeja. Mutta päänvaivaa pakotteet tulevat aiheuttamaan, koska toiminta Yhdysvalloissa vaatii niiden noudattamista ja niiden noudattaminen Hongkongissa on taas uuden turvallisuuslain mukaan laitonta.

 

Talouslama syvenee

Vuoden toisella neljänneksellä alueen talous supistui 8,9% (vs. 9,1 % ensimmäisellä kvartaalilla). Hongkongin reaalitalouden tila on synkempi kuin sen rahamarkkinoiden. Hongkongin talous on vahvasti sidoksissa Kiinan talouteen ja Kiinan ja Yhdysvaltojen välisen suhteen heikkeneminen vaikuttaa suoraan Hongkongin talouteen.  Suurin yksittäinen tekijä vuoden 2020 talouden laskusuhdanteessa on kuitenkin ollut COVID-19 –pandemia, joka saatiin Hongkongissa hetkellisesti melko hyvin hallintaan touko-kesäkuun aikana. Manner-Kiinan talouden elpymisen vuoksi taloustilanne viennin osalta osoitti tasoittumisen merkkejä toisella kvartaalilla.

 

Tavaroiden vienti Hongkongin kautta väheni huomattavasti vähemmän kuin palvelujen vienti, joka taas supistui entisestään vuoden ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna. Pääsyynä oli matkailun supistuminen vuoden ensimmäisellä puoliskolla 90% tiukoista maahantulorajoituksista johtuen. Myös yksityinen kulutus laski 14.5 % edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna (vs. 10.6 % ensimmäisellä kvartaalilla). Vähittäiskauppa laski vuoden ensimmäisellä puoliskolla 33,3% (laskua on nyt ollut 17 kuukautta) ja sen ennustetaan laskevan 34%-41% kuluvana vuonna.  Hotelli- ja ravintola-alaan niin matkailun loppuminen kuin COVID-rajoitteet vaikuttavat myös negatiivisesti. Ravintola alan tuottavuus laski 26% vuoden toisella neljänneksellä, ensimmäisen neljänneksen 31,3% laskun jälkeen. Virustilanteen vuoksi matkailijoita tuskin päästetään kaupunkiin kuluvan vuoden aikana. Tämä vaikuttaa suoraan reaalitalouden kehitykseen ja työllisyyteen. Työttömyysprosentti Hongkongissa on noussut 6,2%, korkeimmalle tasolle 15 vuoteen yhdeksän kuukauden yhtäjaksoisen nousun seurauksena. Pahiten työttömyys koettelee matkailuun liittyviä aloja olleen näillä 10,7% ja 60% alan yrityksistä suunnittelee toimintojensa supistamista. Kotimaan kiinteän pääoman bruttomuodostuksella mitatut kokonaisinvestoinnit supistuivat 20,6 % viime vuoteen nähden (vs. 15,8 % ensimmäisellä vuosineljänneksellä).

 

Taloustilanteen odotetaan entisestään heikkenevän vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä ja talouskehitys jatkunee heikkona koko loppuvuoden. Talouden ennustetaankin supistuvan 7% vuonna 2020.

 

Hongkong on tukenut alueen taloutta elvytyspaketeilla. Nämä ovat kuitenkin tähän mennessä kalvenneet muiden kehittyneiden talouksien paketeille. Alueen valtionvarainministeri Paul Chan kommentoi 3.8.2020, ettei tukipaketteja voida myöntää loputtomiin ja on vuokranantajiin, jotta nämä antaisivat yrityksille vuokrahelpotuksia. Natixtis Asia-Pacific alueen pääekonomistin Alicia Garcia-Herreron mukaan linja on väärä. Pk-yritykset, joita on 98% Hongkongin yrityksistä työllistävät 45% hongkongilaisista, tarvitsevat kipeästi palkkatukea. Tämän lisäksi paikallista kuluttamista pitäisi edesauttaa. Vaarana on Hongkongin talouden yksipuolistuminen ainoastaan rahoituskeskukseksi konkurssi ja työttömyysaallon uhatessa sekä kasvavat tuloerot.

 

Ulkomaiset yritykset varautuvat muuttuneeseen toimintaympäristöön ja yrittävät välttää poliittiseksi tulkittavia kannanottoja ja toimia

Hongkongissa toimii 9040 ulkomaista yritystä (1799 kiinalaista, 1411 japanilaista, 1344 amerikkalaista). 1541 näistä on yritysten alueellisia päämajaa ja 2490 toiminta on muuten alueellista (2019). Vuonna 2019 ulkomaisten yritysten määrä kaupungissa lisääntyi 9,9%. Tuleeko Hongkong olemaan jatkossa myös yritysten suosima alueellinen toimipaikkaa, riippuu Kiinan markkinoiden merkityksestä yritykselle, uuden turvallisuuslain toimeenpanosta ja siitä kuinka pahoin Hongkong jää ”idän ja lännen” välisen kauppasodan ja sen seurausten puristuksiin.

 

Tähän asti monille Hongkongissa oleville yrityksille Hongkong on ollut ainutlaatuinen aasialaisen metropoli ja kansainvälinen rahoituskeskus: oikeusvaltio, jolla on ollut itsenäinen oikeusjärjestelmä, lehdistön-, ilmaisun- ja kokoontumisenvapaus, yritysten perustaminen ja yritystoiminta on ollut yksinkertaista, ja ennakoitavaa ja yritys- ja henkilöverotus on alhainen, vaikka toimintakustannukset (erityisesti vuokrat ja palkat) ovat melko korkeat. Logistiikkaa alueelle ja alueelta on ollut sujuvaa ja henkilöstön rekrytointi globaalisti on ollut melko yksinkertaista. Hongkongin edut suhteessa muihin kiinalaisiin kaupunkeihin ovat kuitenkin vähenemässä, kun integraatio manner-Kiinan kanssa lisääntyy. Hongkongista lienee tulossa enemmän vapaasatama kuin kansainvälinen kaupunki, jolla on oma järjestelmänsä.

 

Economist Intelligence Unitin Janet Paun mukaan Kiinan kauppaa tekeville yrityksille Hongkong on edelleen relevantti liiketoimintakeskus Hongkongin ja Kiinan markkinoille. Muitakin vaihtoehtoja, joilla on mm. samoja verotuksellisia etuja, on, esimerkiksi Shenzhen. Hongkongin asema alueellisena keskuksena säilyy myös vielä, vaikkakin toimintaympäristön ennustettavuus on laskussa. Alueellisten ja globaalien markkinoiden osalta pohdittavaksi nousee kysymys Kiinan markkinoiden merkityksestä yritykselle. Hongkong on tähän asti ollut myös eräänlainen turvasatama Kiinassa, mutta tämä rooli on heikkenemässä. Tästä syystä sekä Moody’s että Fitch laskivat Hongkongin luottoluokitusta Aa2:sta Aa3:een ja AA:sta AA-seen.

 

Amerikkalaisista yrityksistä 76% on heinäkuisen AmChamin jäsenkyselyn mukaan erittäin huolestuneita uuden turvallisuuslain ja Yhdysvaltojen ja Kiinan yhä heikkenevien suhteiden vuoksi toimintamahdollisuuksista Hongkongissa, mikä 68% enemmän kuin kesäkuussa. Esimerkiksi toukokuun lopussa Uber ilmoitti siirtävänsä alueellisen päämajansa Singaporesta Hongkongiin. Elokuun alussa yhtiö ilmoitti pysäyttävänsä päätöksen toimeenpanon, koska Hongkongin säädösympäristössä ei ole tapahtunut toivottavaa kehitystä. (Uberin toiminta on Hongkongissa tällä hetkellä laitonta). Japanilaisista yrityksistä 80% oli erittäin huolestuneita tai huolestuneita ja harkitsevat toimintansa jatkumista Hongkongissa. Eurooppalaisten yritysten edustajat toimivat sektoreilla, joihin turvallisuuslaki vaikuttaa ehkä vähemmän. Vakaus on tärkeä liiketoiminnalle eli mikäli uusi laki tuo alueelle vakautta, se nähdään hyvänä asiana.

 

Epävarmuutta turvallisuuslain jälkeisessä Hongkongissa aiheuttaa uuden turvallisuuslain epäselvyys ja sen toimeenpano. Yritykset pyrkivät turvaamaan toimintansa niin, etteivät ne riko lakia, mutta tämä on haastavaa. Yrityksiä huolettavat myös lännen vastatoimet turvallisuuslain johdosta ja Kiinan reaktio niihin kuten myös tietoturvallisuus ja tiedonkulun vapaus. Monet valmistautuvat siirtämään tiettyjä toimintoja Hongkongin ulkopuolelle. Ulkomaisista yrityksistä erityisesti teknologia-alan yrityksiä ja pankkeja Hongkongin asema tulevaisuudessa huolestuttaa. Teknologiayritykset ovat huolissaan käyttäjätietojen ja pankit asiakastietojen vuotamisesta. Eteläkorealainen teknologiajätti Naver ilmoitti turvallisuuslain voimaantulon jälkeen siirtävänsä datakeskuksensa Singaporeen.

 

Kiina ml. Hongkong pyrkii vakuuttamaan kansainvälisille yrityksille, ettei turvallisuuslaki tule heikentämään niiden toiminta edellytyksiä Hongkongissa. Osa ulkomaisesta yrityksestä näkee kuitenkin Hongkongin taloudellisen elinvoimaisuuden olevan laskussa.

 

Talous mannerkiinalaistumassa, uusi visio tarpeen

Kiinan merkitys Hongkongin taloudelle on lisääntynyt jo pidemmän aikaa. Tämä näkyy myös siinä, että kiinalaisten yritysten määrä kaupungissa on ylittänyt muiden maiden yritysten määrän. Kiinan tavoitteena on integroida Hongkong ns. Greater Bay –alueeseen. Yhdysvaltojen ja Kiinan talouksien eriytyminen, uusi turvallisuuslaki ja sen seuraukset nopeuttanevat tätä kehitystä. Hongkongista näyttää Economist Intelligent Unitin mukaan tulevan Kiinan talouden palvelukeskus (rahoitus- ja muut asiantuntijapalvelut). Mikäli Hongkong haluaa välttää taloutensa yksipuolistumisen, se tarvitsee uuden tulevaisuuden vision, joka sitoo kaupungin pessimistisesti tulevaisuuteen suhtautuneita nuoria sen kehittämiseen myös tulevaisuudessa.

 

Teksti:

Johanna Karanko, pääkonsuli, Hongkong.