Herättääkö Suomen tuki Sambian nukkuvan jättiläisen?

Sambian arvioidusta 42 miljoonasta viljelyyn soveltuvasta hehtaarista vain alle 2 miljoonaa hehtaaria on säännöllisessä viljelyssä. Ilmasto ja maaperä luovat Sambian maataloudelle monipuolisia mahdollisuuksia, mutta viljely on usein tehotonta ja viljeltävästä maa-alasta saadaan satoa vain murto-osa sen potentiaalista.

Kuivuutta monia muita viljelykasveja paremmin kestävän maniokin eli kassavan viljely on yleistynyt Sambiassa voimakkaasti 1990-luvun alun jälkeen, mutta maissi on edelleen maan tärkein viljelykasvi. Maatalouden haasteista ja sen tehostamisen tarpeista huolimatta Sambia on edelleen vapaa geenimuunnelluista viljelykasveista. Kuva: Matti Väänänen

Laskentatavasta riippuen 6080 prosenttia Sambian noin 15 miljoonasta asukkaasta saa elantonsa maataloudesta, ja maassa on 1,5 miljoonaa maatilaa. Lähes kolme neljästä maanviljelijästä viljelee kuitenkin vain alle kahden hehtaarin maapalstaa ja yli 10 hehtaarin tiloja on vain muutamia tuhansia.

Sambian maataloutta kuuleekin usein sen potentiaalin vuoksi kuvailtavan nukkuvaksi jättiläiseksi.

Välineitä ja osaamista

Suomi tukee Sambiassa maataloustuotannon tehostamista ja monipuolistamista. Yksi kehitysyhteistyövaroista tuetuista keinoista tämän tavoitteen saavuttamiseksi on instituutioiden välisen yhteistyön instrumentti (IKI).

Suomen Luonnonvarakeskuksen (LUKE) ja Sambian maatalouden tutkimusinstituutin (Zambia Agriculture Research Institute, ZARI) välinen IKI-yhteistyö alkoi vuonna 2011. Yhteistyön puitteissa Sambiaan on perustettu aseptisen työskentelyn standardit kattava kasvien solukkoviljelylaboratorio puhtaiden täysin tautivapaiden viljelykasvien lähtöaineistojen tuottamiseksi.

LUKE on myös kouluttanut ZARIn tutkijoita sekä Sambiassa että Suomessa LUKEn Jokioisten laboratoriossa. Juuri valmistuneessa laboratoriossa on jo käynnissä perunan, bataatin ja kassavan solukkolisäykset. Laboratoriota voidaan käyttää myös muiden kasvien ja esimerkiksi eri puulajien puhtaiden lähtöaineistojen tuotantoon.

Laboratorio ratkaisi osaltaan niinkin yksinkertaisen ongelman kuin vahvasti kalkkipitoisen veden puhdistuksen, mikä on oleellista lähtöaineistojen tuottamisessa.

Tutkija Mukanga Mweshi kehuu vuolaasti Suomen tukea ja erityisesi IKI- instrumentin toimivuutta. Konkreettinen tuki laboratorion perustamisessa täydennettynä henkilökunnan koulutuksella on ollut oikea tapa toimia ZARI:n tapaisen asiantuntijaorganisaation vahvistamiseksi. Kuva: Matti Väänänen

Mihin puhtaita lähtöaineistoja tarvitaan?

Kuten edellä jo mainittiin, niin Sambian maatalous kärsii tehottomuudesta ja tuotannon laadun epätasaisuudesta. Tämä johtuu osaltaan huonolaatuisista siemenistä ja tehottomista viljelytavoista.

Otetaan esimerkiksi maissi, joka on Sambian viljellyin maatalouskasvi. Maissin keskimääräinen sato on noin kaksi tonnia hehtaarilta ja usein pieniviljelijöiden sato jää tästäkin, alle tonniin. Samaan aikaan suurviljelijät saavat samoista lajikkeista jopa 11 tonnin satoja hehtaarilta. Perunaa puolestaan uhkaa maailmanlaajuisesti noin 160 erilaista tautia ja vioitusta.

Puhtaiden lähtöaineistojen ja siementen avulla sadon määrää ja sen laatua on mahdollista parantaa kasvattamatta huomattavasti tuotantokuluja tai lisäämättä maatalouden ympäristökuormitusta. ZARIn tuottamat lähtöaineistot menevät lopulta sekä yksityissektorin että valtion maataloustukijärjestelmän käyttöön.

Erityisesti yksityiseltä sektorilta saatujen tulojen myötä ZARI pystyy edelleen vahvistamaan laboratorion toimintoja.

ZARIn suunnitelmissa on laajentaa aineistojen tuotantoa erityisesti yksityistä sektoria kiinnostaviin lajeihin muun muassa banaaniin, bambuun ja A-vitamiinipitoiseen oranssiin maissiin. Esimerkiksi bambua voitaisiin käyttää korvaamaan puuhiiltä ja näin hillitä maan hälyttävää metsäkatoa. 

Sambian viljelijät joutuvat kuitenkin vielä odottelemaan uusia puhtaita kasviaineistoja, sillä niiden tuottaminen kestää noin vuoden verran. Osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi ZARI on vahvistamassa yhteistyötään myös paikallisten yliopistojen kanssa.

Sambian suurimmallakin on haasteita

Suomessakin koulutusta saanut tutkija Hilda Chimutingiza esittelee uuden uutukaista laboratoriota suurlähettiläs Timo Olkkoselle. Kuva: Matti Väänänen

ZARI on lähes tuhatpäisen henkilöstönsä ja maanlaajuisen läsnäolonsa myötä Sambian suurin tutkimusorganisaatio. Sen toiminnan painopistealueet vaihtelevat Sambian kolmen eri agroekologisen alueen tutkimustarpeiden mukaisesti. ZARIn tutkimustyö keskittyy erityisesti viljelykasvien laadun parantamiseen, maaperän ja vesistöjen kestävän käytön kehittämiseen, kasvilajien suojeluun ja karanteenien järjestämiseen sekä maatalousmenetelmien kehittämiseen.

LUKEn kanssa tehdystä yhteistyöstä huolimatta ZARIlla on vielä haasteita. Esimerkiksi uusi laboratorio hyötyisi suunnattomasti uudesta generaattorista ja aurinkosähköjärjestelmästä. Viime kuukausien energiapulan myötä jo nyt päivittäisiksi ja ajoittain jopa useiden vuorokauden mittaisiksi venyneet sähkökatkot haittaavat laboratorion täysimittaista hyödyntämistä.

Säännöllinen sähkön saanti onkin tämän hetkisistä huolista suurin, jotta laboratorion koko 10 000 solukkolisäyksen vuosikapasiteetti saataisiin täysin hyödynnettyä.

Ilmasto muuttuu myös Afrikassa

Ilmasto muuttuu myös Afrikassa ja ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten elämään monella tapaa. Sambiassa metsävarannot hupenevat ja myös ruuantuotannon edellytykset ovat muutoksen alla. Maatalouden osalta Sambia on kuitenkin monia naapurimaitaan paremmassa asemassa ja Sambialla on todellista potentiaalia tulla alueen ruuan tuotannon keskukseksi.

LUKEn ja ZARIn IKI-yhteistyö on osaltaan tukemassa tämän potentiaalin käyttöönottoa. Sambia tulee jatkossakin tarvitsemaan vastaavaa yhteistyötä, sillä potentiaali ei itsessään ruoki ihmisiä.

Matti Väänänen

Tutustu myös:

ilmastonmuutokset
kestävä kehitys
koulutus
maaseutu
ympäristö