Heikentynyt kasvu vauhdittaa talouden ja yhteiskunnan reformeja Kazakstanissa

Kazakstan jatkaa matalamman kasvun polulla sekä alhaisen öljyn maailmanmarkkinahinnan että vientinäkymien heikentymisen vuoksi. Venäjän ja Kiinan kasvun supistuminen heijastuu suoraan Kazakstaniin. Vaikeutuneista ajoista huolimatta Kazakstan ei seiso toimettomana, vaan kehittää isoin investoinnein talouttaan ja infrastruktuuriaan. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili kesäkuussa Astanassa tavaten presidentti Nursultan Nazarbajevin, joka valittiin uudelle presidenttikaudelle 26. huhtikuuta järjestetyissä vaaleissa.

10 000 KZT

Talouskasvun odotetaan hidastuvan edelleen – lääkkeenä raskas investointi infrastruktuuriin

Kazakstanin valtiovarainministeriön mukaan maan talous kasvoi edellisvuonna 4,3 prosenttia. Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston viimeisimpien ennusteiden mukaan talouskasvun odotetaan hidastuvan noin 1,3 – 2 prosenttiin vuonna 2015. Kazakstanin valtionvarainministeriön arvioiden mukaan toteutuva kasvu on sidoksissa öljyn maailmanmarkkinahinnan kehitykseen. Hiukan korkeampi hinta (55 - 60 USD) barrelia kohden tarkoittaisi yli kahden prosentin kasvua. Venäjän ja Kiinan talouden näkymät heijastuvat suoraan Kazakstaniin. Mikäli Venäjän talous osoittaa elpymisen merkkejä vuoden 2015 jälkipuoliskolla, myös Kazakstanin kasvunäkymät kirkastuvat huomattavasti. Inflaation odotetaan pysyvän viime vuoden loppupuoliskon lukemissa ja asettuvan 5 – 8 prosentin välimaastoon vuoden loppuun mennessä.

Kazakstan kärsii edelleen ongelmista, jotka kävivät ilmeisiksi vuoden 2015 alkupuoliskolla. Venäjän poliittinen tilanne, sanktiot ja Euraasian unionin tuomat muutokset asettavat ongelmia talouden monipuolistamiselle. Öljyn maailmanmarkkinahinnan alhaisuus vähentää maan vientituloja ja heikentää valtiotalouden tasapainoa. Kazakstan hyödyntää öljyrahastonsa pääomaa elvyttääkseen talouttaan ja stimuloidakseen kasvua infrastruktuuri- ja investointiohjelmien kautta. Viranomaislähteiden mukaan öljyrahaston koko mahdollistaa ohjelmien toimeenpanon ilman akuuttia uhkaa varojen ehtymisestä. Nurly Zhol -nimellä kulkevan elvytysohjelman kokonaisinvestoinnit nousevat noin 20 miljardiin dollariin seuraavan kolmen ja viiden vuoden välillä. Kaksi kolmasosaa rahoituksesta allokoidaan kansallisesta öljyrahastosta ja yksi kolmasosa kehityspankeilta.

Kazakstan pyrkii modernisoimaan omaa tuotantoaan, mutta tullirajojen poistuminen asettaa uusia haasteita kehitykselle kotimaisen tuotannon suojaamisen muodossa. Kuten aiemmin, kansallisen valuutan tengen vaihtokurssin vahvuus suhteessa ruplaan heikentää olennaisesti kotimaisten tuotteiden kilpailukykyä. Aiemmin keväällä pidettiin mahdollisena, että maan keskuspankki suorittaisi tengen devalvaation huhtikuun lopussa järjestettyjen presidentinvaalien jälkeen. Tätä ei ole kuitenkaan tapahtunut. Keskuspankki on vakuuttanut pitävänsä tengen vaihtokurssin pitkälti nykyisellä tasollaan suhteessa euroon ja dollariin vuoden loppuun asti. Markkinat odottavatkin tengen asteittaista devalvaatiota, joka tapahtuisi pidemmällä aikavälillä nopeiden ja rajujen kurssimuutosten sijasta.

Kesäkuun alussa tiedotettiin, että Kazakstanin ja Maailman kauppajärjestön väliset neuvottelut Kazakstanin WTO-jäsenyydestä on saatu päätökseen. Neuvottelut kestivät kokonaisuudessa 19 vuotta ja niitä on kuvattu yhdeksi järjestön historian vaikeimmista. Kazakstanin jäsenyys Euraasian unionissa on vaikeuttanut mm. tullitariffien tason määrittelyä. Tämän lisäksi neuvotteluihin on vaikuttanut maailmanpoliittinen ja etenkin Venäjän tilanne.

Kunnianhimoisia hankkeita ja visioita tulevaisuudesta

Presidentti Nursultan Nazarbajev esitti toukokuun alussa tavoitteen, jossa Astana pyrkii nousemaan Keski-Aasian taloudelliseksi keskukseksi. Mallia ja oppia haetaan Dubaista ja Lontoosta, joiden esimerkin innoittamana kaupunkiin halutaan luoda sijoittajia suosiva erityislainsäädäntö. Veroja koskeva lainsäädäntö halutaan muokata joustavaksi ja kansainvälisien standardien mukaiseksi. Ajatuksena on, että kansainväliset sijoittajat ja liikemiehet voisivat asioida paikallishallinnon ja hallituksen kanssa englannin kielellä. Tämän lisäksi Astanaan perustetaan oma erillinen tuomioistuin sopimus- ja markkinalakien toteutumisen valvomiseksi. Vuoden 2017 maailmannäyttelyä varten rakennettavalla infrastruktuurilla on suunnitelmassa keskeinen sija, jotka tarjoavat yrityksille moderneja toimitiloja.

Kazakstan pyrkii nousemaan Keski-Aasian tärkeimmäksi kauttakulkumaaksi Kiinan ja Euroopan unionin välisessä kaupassa. Kazakstan on lähtenyt innokkaasti mukaan Kiinan aloittamaan ”Uusi Silkkitie” – hankkeeseen, jonka raameissa on tarkoitus rakentaa kuljetusyhteyksiä sekä rauta- että maanteitse Länsi-Kiinan ja Länsi-Euroopan välille. Kazakstan, joka haluaa monipuolistaa talouttaan, näkee Kiinan suunnitelmissa mahdollisuuden kehittää Kazakstanista niin rahtiliikenteen kauttakulkumaan kuin logistiikkakeskuksen. Kiinan ja Kazakstanin rajalle on hiljattain noussut erityistalousalue Khorgos, joka pitää sisällään sekä vapaakauppa-alueen että logistiikkakeskuksia Kiinan ja Euroopan väliselle rahtiliikenteelle.

Projekti on oleellinen myös Suomen kannalta, sillä viimeisimmissä vedoksissa "Uuden Silkkitien" päätepiste olisi Pietari. Toimiessaan Khorgos ei ole pelkästään suomalaisen logistiikka-alan kannalta kiinnostava, vaan siitä voisivat hyötyä myös esim. Kiinan kanssa kauppaa käyvät yritykset sekä yritykset, jotka valmistuttavat tuotteitaan Kiinassa ja joiden markkinat ovat Euroopassa. Kiinasta Eurooppaan kuljetusaika saattaa supistua jopa 30 vuorokautta verrattuna merirahtiin.

Toukokuun loppupuolella julkistettiin "Sadan konkreettisen askeleen ohjelma", jonka tarkoituksena on tukea Kazakstanin pyrkimystä nousta maailman kolmenkymmenen kehittyneimmän maan joukkoon vuoteen 2050 mennessä. Presidentti Nazarbajevin mukaan ohjelma koostuu hallinnon tehokkuuden, vastuunalaisuuden, yhteiskunnallisen laillisuusperiaatteen, talouden monipuolistamisen ja kansallisen identiteetin kehittämisestä. Työ alkoi välittömästi kansallisen modernisaatiokomitean perustamisella, jonka on määrä huolehtia tavoitteiden toimeenpanosta.

Hallinnon tehokuutta aiotaan parantaa luomalla rekrytoinnille meritokraattiset periaatteet. Virkamiesten palkat muuttuvat ohjelman myötä suorituspohjaisiksi ja hyvin tavanomaista korruptiota vastaan pyritään taistelemaan laajentamalla lainsäädännöllisin uudistuksin. Ohjelman on myös määrä muokata valtion virkaehtoja, joka mahdollistaisi ulkomaisten asiantuntijoiden palkkaamisen valtion tehtäviin. Kazakstanin asemaa oikeusvaltiona pyritään vahvistamaan eri oikeusasteisiin kohdistuvien reformien kautta, joilla on erityisen suuri merkitys Kazakstanin liiketoimintaympäristön houkuttelevuuden parantamisessa.

Kazakstanin hallinto pyrkii vahvistamaan aktiivisesti englannin kielen asemaa maassa. Suunnitelmissa on, että kielen opetus alkaisi jo ensimmäisellä luokalla ja lukion viimeisillä vuosikursseilla kaikki opetus tapahtuisi englanniksi. Toteutuessaan tällä olisi huomattava vaikutus Kazakstanin asemaan kansainvälisessä kaupassa, etenkin suhteessa naapureihinsa.

Ulkomaisten investoijien asemaa parannetaan

Kazakstaniin on perustettu neuvoa-antava eri toimijoista koostuva Foreign Investors’ Council. Suomalaisetkin ovat ehtineet mukaan neuvoston luomiseen: neuvoston agrobisnestä erityisteemana käsitelleessä kokouksessa 4.-5.6. oli kutsuvieraana Suomesta puimuritehdasinvestointia Petropavlovskiin tekevän Sampo-Rosenlewin toimitusjohtaja Jali Prihti.

Kazakstaniin kohdistuvien investointien kannalta erityisen keskeisenä sektorina pidetään maataloutta, jonka modernisointi tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia sekä Kazakstanille että ulkomaisille investoijille. Tarve maatalouden tuomiselle uudelle vuosituhannelle näkyy hyvin maataloustyöntekijöiden tuottavuudessa, joka on esimerkiksi Yhdysvalloissa lähes kaksikymmenkertainen Kazakstaniin verrattuna. Huolimatta valtaisasta määrästä hedelmällistä maata, Kazakstan tuo lähes puolet tarvitsemistaan elintarvikkeista ulkomailta. Maa- ja karjatalouden reformit voivat tarjota hyviä mahdollisuuksia monille suomalaisille yrityksille. Esimerkiksi Oulun seudulta on jo käynnistetty mm. laadukkaan siemenperunan toimituksia.

Kazakstan myönsi 2014 kesällä 10 tärkeimmälle investoijamaalle osittaisen viisumivapauden (alle 30 päivää kestävät matkat), ja loppuvuonna on odotettavissa, että viisumivapauden saneiden maiden lista tulisi pitenemään OECD:n jäsenmailla. Suomen suurlähetystö Astanassa on odottanut, että viisumivapaus ulotettaisiin nyt koskemaan myös Suomen kansalaisia.

Keväällä 2015 Kazakstan perusti investoija-asiamiehen viran (Investments Ombudsman) investoijien etuja ajamaan sekä riitatilanteita selvittämään. Sadan askeleen ohjelman myötä tätä instituutiota on tarkoitus vahvistaa. Kazakstan pyrkii houkuttelemaan investointeja määrittelemilleen prioriteettialoille tarjoamalla veroetuja investoijille. Näitä aloja ovat mm. metalliteollisuus, öljynjalostus, öljynteollisuuden laitteiston ja välineistön tuotanto, petrokemianteollisuus, kemianteollisuus, maataloustuotanto ja maatalousvälineistön tuotanto, ajoneuvoteollisuus ja rakennusmateriaalien tuotanto

Kazakstanin odotetaan lisäksi uudistavan julkisen ja yksityisen sektorin välisiin sopimuksiin liittyvää lainsäädäntöään vuoden 2015 loppuun mennessä. Uuden PPP-lainsäädännön (Public-Private-Partnership) on tarkoitus avata uusia mahdollisuuksia julkisissa hankinnoissa ja syventää yritysten ja hallinnon välistä taloudellista yhteistyötä. Ajatuksena on, että Kazakstanin julkisen sektorin hankkeet tarjoaisivat houkuttelevia mahdollisuuksia myös ulkomaiselle pääomalle. Julkisen ja yksityisen sektorin välisten sopimusten toivotaan vaikuttavan eniten siellä, jossa valtion rooli on ollut perinteisesti kaikkein suurin: infrastruktuurihankkeissa, vesi- ja energiahuollossa sekä yhdyskuntatekniikassa.

Tasavallan presidentti vieraili Astanassa

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö teki työvierailun Astanaan 9.- 10.6. Matkan aikana hän tapasi presidentti Nursultan Nazarbajevin. Presidenttien keskustelun pääaiheena oli Ukrainan kriisi ja sen ratkaisupyrkimykset. Tämän lisäksi esillä oli myös laajempi kansainvälinen tilanne sekä Venäjän ja lännen välien kylmeneminen. Suomen ja Kazakstanin kahdenväliset suhteet olivat myös esillä keskusteluissa. Kazakstan investoi voimakkaasti rakentamiseen ja infrastruktuuriin, ja maiden välinen kauppa on ollut kasvussa. Suomalainen koulutus- ja innovaatio-osaaminen sekä cleantech kiinnostavat Kazakstanissa. Presidentti Niinistö tapasi Astanassa myös YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moonin ja osallistui kaupungissa järjestettyyn kansainväliseen uskontojen väliseen foorumiin.

Kuva: Tasavallan presidentin kanslia

kauppa