Harkova haluaa suomalaiskontakteja

Jo Neuvostoliiton hajoaminen oli Harkovalle haaste, joten Itä-Ukrainan suurella yliopistokaupungilla riittää osaamista kriiseistä selviämiseen. Lisää rakenneuudistuksia tarvitaan. Kaupungissa ei vielä yhteistyö oppilaitosten ja liike-elämän välillä toimi. Suomalaismalli kiinnostaa, kirjoittaa kaupungissa vieraillut Suomen Ukrainan-suurlähettiläs Christer Michelsson.

Sijainti Venäjän rajalla voisi myös edistää yhteisiä projekteja. Tällainen voisi liittyä esimerkiksi muotiin. Seppälä avasi vastikään Harkovassa Ukrainan ensimmäisen myymälänsä.

Tein 10.–12. maaliskuuta ensivierailun Harkovaan, itäukrainalaiseen miljoonakaupunkiin, joka neuvostoaikana keskittyi lähinnä sotateollisuuteen. Harkova kuuluu historiallisesti itäiseen Sloboda Ukraina -osaan, joka perinteisteisesti jo ennen lokakuun vallankumousta on ollut enemmän integroitunut Venäjään kuin (Dnjeprin) niin sanottu vasen ja oikea ranta.

Itä-Ukrainan nykytodellisuutta kuvaa myös se, että vaikka kaupungin asukkaista vuonna 2001 yli 70 prosenttia ilmoitti olevansa ukrainalaista alkuperää ja 25 prosenttia venäjänkielistä, on suurin osa väestöstä kuitenkin äidinkieleltään venäjänkielistä (luvut vuonna 1989, ennen Neuvostoliiton hajoamista olivat vastaavasti 50 prosenttia ukrainalaisia, 45 prosenttia venäläisiä). Sen lisäksi, että Harkovassa on suuren teollisuuskaupungin perinteet, on kaupunki Ukrainan toiseksi suurin yliopistokaupunki, ja siksi sillä on potentiaalisesti merkitystä viennin ja kansainvälistymisen edistämisen (VKE) näkökulmasta.

Tapasin matkan aikana Harkovan oblastin kuvernöörin, Harkovan kaupungin apulaiskaupunginjohtajan ja kauppakamarin johtajan sekä kaupunkirakentamista tekevien eri kulttuurilaitosten ja yliopistojen johtoa.

Apulaiskaupunginjohtaja Oleksandr Kryvtsovin (syntynyt 1950) mukaan Harkova oli Neuvostoliiton kolmanneksi tärkein kaupunki koneenrakennuksessa ja sotateollisuuden keskuksena (tankit, traktorit, ydinteknologia). Neuvostoliiton hajoaminen merkitsi siksi kaupungille vakavaa kriisiä, joten "kokemusta kriiseistä selviämisestä on". Ukrainan metalliteollisuutta ravisteleva kriisi ei Kryvtsovin mukaan myöskään tunnu Harkovassa, toisin kuin Donetskissa, koska Harkova ei ole riippuvainen alasta. Keskeiset teollisuudenalat ovat turbiinit, autot, kemianteollisuus ja myös helikopterinosia valmistetaan. Kaupungin teollisuus on sen sijaan riippuvainen Venäjästä ja sinne suuntautuvasta viennistä, joten Venäjää koskettavan talouskriisin vaikutukset tuntuvat heti myös Harkovassa.

Harkovan oblastin nuori kuvernööri, armenialaistaustainen liikemies Arsen Avakov (syntynyt 1964) sanoi olevansa valmis yhteistyöhön Suomen kanssa, mistä osoituksena myös keskusteluun osallistuneen de-egaation suuruus - paikalla oli useita aluehallinnon johtohenkilöitä. Kuvernöörin mukaan, jos hyvä ohjelma järjestyy, harkovalainen delegaatio lennähtää pariksi päiväksi Suomeen yksityiskoneella tutkimaan investointi- ja yhteistyömahdollisuuksia. Hän kertoi tyytyväisenä, että kolmessa vuodessa investoinnit oblastiin ovat nelinkertaistuneet. Suomen kanssa halutaan bisneskontakteja ja tieteellistä yhteistyötä.

Jo nyt Suomen kanssa yhteistyötä tekevät Harkovan tekninen korkeakoulu, jolla on yhteistyösuhde AMK Savonian kanssa, sekä lentokonetekninen instituutti, jolla on yhteistyötä Tampereen teknisen yliopiston kanssa. Myös Harkovan radioteknologian instituutilla on suomalainen yhteistyöpartneri. Oblastiviranomaisten mukaan myös kaupungin suurimman yliopiston, Karasinin yliopiston kanssa voisi suomalaistaho tehdä yhteistyötä. EU-alueyhteistyö ("Slobodjanshina-euroregio") kiinnostaisi Harkovan oblastia, samoin rajat ylittävä yhteistyö. Lupasin toimittaa materiaalia Suomen sekä rajavartioinnista että rajaseutuyhteistyöstä.

Kaupungin tieteellisessä kirjastossa, jossa luovutin kokoelman suomalaisia, ukrainaksi käännettyjä kirjoja, on merkittävä kokoelma vanhoja kirjoja, inkunaabeleiden lisäksi myös Neuvosto-Karjalassa painettuja, suomenkielisiä suomalaisia 1800-luvun klassikkoja.

Tapasin lisäksi European Business Associationin EBAn jäsenistöä. Yritysten edustajat olivat kiinnostuneita muun muassa Suomen kokemuksista teknologiapuistoihin, energiansäästöteknologiaan ja ympäristöosaamiseen liittyen. Lisäksi viisumikysymykset kiinnostivat. Yritykset pitivät Ukrainan ongelmina muun muassa epästabiilisuutta, korruptiota ja lainsäädännön sekavuutta.

Lisäksi pidin luennon Suomen EU-politiikasta Harkovan valtionyliopistossa nuorille, hyvin englannin kieltä taitaville opiskelijoille.

Ensikäynnin yleisarvioksi jäi, että suomalaisen tutkimus- ja kehitysyhteistyömallin toisintamisen tai soveltamisen kautta voitaisiin saada aikaan avaus isoon kaupunkiin, jossa osaamispotentiaalia.  Edustusto suunnittelee arkkitehtuurinäyttelyn viemistä Harkovaan, jossa on hyviä kohteita.

Alueen sijainti Venäjän rajalla voisi myös olla mahdollisuus löytää yhteisiä projekteja muun muassa jakamalla kokemuksiamme. Maataloudella on myös mahdollisuutensa. Harkovan ystävyyskaupunki Suomessa on Jyväskylä.

Suomalainen muoti on jo nähnyt mahdollisuutensa. Stockmann-konserniin kuuluva Seppälä avasi vastikään ensimmäisen liikkeensä Ukrainassa Harkovassa sijaitsevaan ostoskeskukseen. Konsepti myydä koko perheelle samasta kaupasta on liikkeen vetäjän mukaan herättänyt asiakkaiden mielenkiinnon.

Christer Michelsson

Kirjoittaja on Suomen Ukrainan-suurlähettiläs.