Happy Birthday Finland!

Suomella tuli 28. tammikuuta 40 vuotta täyteen taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n jäsenenä.

OECD:n pääsihteeri Ángel Gurría teki "onnitteluvierailun"  Suomeen 19.–20. tammikuuta ja tapasi ylintä valtiojohtoa. Hän kehui muun muassa Suomen hyvää joukkuehenkeä  OECD-jäsenyyden merkitystä arvioivassa juhlaseminaarissa.

Suomen OECD-koordinaatiosta vastaava Paavo Väyrynen totesi OECD:n juhlaseminaarissa, että jäsenyys oli looginen askel Suomen kauppa- ja taloussuhteiden vahvistamisessa.

- Näin 40 vuotta jäseneksitulon jälkeen voimme syystä sanoa, että 60-luvulla esittämämme perusteet ja tavoitteet olivat sekä ajallisesti ja sisällöllisesti oikeaan osuneita että realistisia.

Pääsihteeri Ángel Gurría korosti vertaisoppimista ja tiedon vaihtoa OECD:n ydintoimintana. Suomi on oppinut OECD:ltä ja päinvastoin, molemmat puolet ovat hyötyneet Suomen neljäkymmentä vuotta jatkuneesta jäsenyydestä. Pääsihteeri listasi Suomen saavutuksia OECD:n omilla mittareilla, mutta muistutti, että myös lamakokemuksemme ja -toimintamme 1990-luvun alusta tarjoavat käyttökelpoista aineistoa nykyisen talouskriisin kanssa painiville muille jäsenmaille. Toisaalta Gurría kiinnitti huomion Suomen tämän hetkiseen taloudelliseen asemaan, joka on nyt paljon parempi kuin edelliseen lamaan mentäessä, kiitos maltillisen talouspoliittisen suunnittelun.

Gurría kiitti myös Suomen halukkuutta monenkeskisiin neuvotteluihin ja ratkaisuihin, jotka Gurrían mukaan ovat tärkeitä toimintatapoja koko OECD:lle. Lisäksi esiin nousivat Suomen sosiaalinen koheesio, vähäinen korruptio, kehitysapu ja osaaminen eri politiikkalohkojen yhteensopivuuden kasvattamisessa. Näillä aloilla tehdystä työstä ja innovaatioista voivat muut OECD:n jäsenmaat ottaa mallia, Gurría vakuutti. Tämän jälkeen hän nimeltä mainiten kiitti eräitä suomalaisia virkamiehiä näiden OECD-yhteyksissä tekemästä työstä.

Vapaakaupan merkitystä ei pidä unohtaa

Talouskriisi painaa tällä hetkellä kaikkia OECD-maita. Kriisin varjolla ei kuitenkaan saa unohtaa kehitysapua, köyhyyden poistamista, vapaakaupan edistämistä ja ilmastonmuutoksen vastaista taistelua, jotka takaavat pitkän tähtäimen menestyksen, myös taloudellisesti, Gurría muistutti puheenvuoronsa lopuksi.

Pääministeri Matti Vanhanen kiitti OECD:n tarjoamaa politiikka- ja tilastotukea, joka on ollut erittäin arvokasta. Tukea ja tietoutta tarvitaan erityisesti nyt, kun talous pitäisi saada jälleen kasvu-uralle – kestävän kehityksen periaatteista tinkimättä. Vanhanen totesi OECD:n olleen erittäin tärkeä tekijä Suomen sodanjälkeiselle kehitykselle. Jäsenyys auttoi ankkuroimaan Suomea teolliseen länteen, virkamiehemme rohkaistuivat kansainvälistymään ja OECD:n luotettava tieto- ja taitovirta rakensivat vakaata pohjaa vaikeiden päätösten tueksi.

Vanhanen luetteli aloja, joilla järjestön apu on ollut huomattava. Työllisyys- ja sosiaalipolitiikka, tiede- ja teknologiapolitiikka, alueellinen kehityspolitiikka sekä erityisesti tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja koulutukseen liittyvät politiikat ovat suuresti hyötyneet OECD:n tuesta ja vertaistiedon jaosta.

Gurría sopisi Suomen mainosmieheksi

Kommenttipuheenvuoroissaan VTT Seppo Lindblom ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen kiittelivät edellisten puhujien tavoin Suomen ja OECD:n yhteisen taipaleen aikaansaannoksia. Lindblom korosti jäsenyyden merkitystä sekä hyvinvointivaltion että Suomen kansainvälisemmän identiteetin rakennusprosesseille.

Salolainen näki, että OECD-jäsenyys oli ollut EFTAn ohella tärkeä edellytys ja esiaste Suomen EU-jäsenyydelle. Hän myös kiitti Gurríaa tämän ystävällisistä sanoista Suomea kohtaan ja nauratti seminaariyleisöä tarjomalla pääsihteerille paikkaa Suomen brändityöryhmän jäsenenä. Seminaarin juontanut ulkoministeriön osastopäällikkö Petri Tuomi-Nikula oli jo tuoreeltaan Gurrían puheen jälkeen huomauttanut humoristisesti, että tämän ylistävät luonnehdinnat maamme saavutuksista toivat mieleen eräänlaisen "paratiisin odotushuoneen".

Pitkä tie jäseneksi

Yhdysvaltojen Länsi-Eurooppaan suuntaamaa jälleenrakennusapua eli niin kutsuttua Marshallin ohjelmaa vuodesta 1948 hallinnoinut OEEC muuttui nykyiseksi OECD:ksi (Organisation for Economic Cooperation and Development) vuonna 1961. Järjestön alkuperäinen Euroopan jälleenrakennustehtävä oli toteutettu. OECD otti tehtäväkseen yleisen taloudellisen ja talouspoliittisen selvitystyön, ja se alkoi ottaa jäsenikseen myös Euroopan ulkopuolisia maita.

Valmistelut Suomen liittymiseksi OECD:n jäseneksi alkoivat 1966, jolloin jäsenyyttä perusteltiin käytännön syillä. Kyseessä oli myös Suomen läntiseen integraatiopolitiikkaan liittyvä avaus, jolla Suomi varovaisesti tiivisti osallistumistaan läntisten markkinatalousmaiden taloudelliseen yhteistyöhön. Suomi oli jo ollut OEEC/OECD:ssä eri alojen komiteoissa tarkkailijana vuodesta 1957.

Järjestön piiristä esitettiin toivomuksia, että jo pelkästään käytännön työn helpottamiseksi Suomi liittyisi OECD:n varsinaiseksi jäseneksi. Samalla Suomi myös osallistuisi järjestön hallintoon ja kantaisi osansa sen kustannuksista. Suomessa monet kauppa- ja integraatiopolitiikan asiantuntijat pitivät hyödyllisenä jäsenyydestä lännessä aiheutuvia imagohyötyjä ja Suomen identifioitumista samaan ryhmään muiden markkinatalousmaiden kanssa.

Laitavasemmisto vastusti OECD:tä voimakkaasti

Neuvottelut Suomen liittymiseksi käytiin vuoden 1968 aikana ja eduskunta päätti liittymisestä 16. joulukuuta 1968. Jäsenyydellä oli huomattavan enemmistön tuki takanaan, vaikka vasemmistopuolue SKDL sitä tiukasti vastustikin. Jäsenyys astui virallisesti voimaan 28. tammikuuta 1969, jolloin Suomen Pariisin suurlähettiläs R. R. Seppälä kävi tallettamassa liittymisasiakirjan Ranskan ulkoministeriöön. OECD:n neuvosto totesi 4. helmikuuta 1969 Suomen tulleen järjestön jäseneksi.

OECD on tänä päivänä kehittyneiden markkinatalousmaiden yhteistyöjärjestö, johon kuulu 30 jäsenmaata. Yleisiksi toimintatavoitteiksi on määritelty kestävän taloudellisen kasvun ja työllisyyden edistäminen sekä hyvinvoinnin lisääminen. Toimintakenttä on varsin monipuolinen. Se kattaa jäsenmaidensa lähes kaikki talous- ja yhteiskuntapolitiikan lohkot.

OECD:llä on vahva asema hyvien käytäntöjen ja tuloksellisten politiikkojen suosittajana. Sen puoleen käännytään ennen kaikkea oman kansallisen kilpailu- ja selviytymiskyvyn kehittämiseksi. Järjestön rooli asiantuntijaorganisaationa tukee jäsenmaiden päätöksentekoa eri aloilla. Niillä aloilla, missä kansallisten politiikkojen yhteensovittamisen tarve on ilmeinen, OECD tarjoaa suosituksia ja politiikkoja ohjaavia suuntaviivoja.

Tavoitteena suurempi "bkt-kate" maailmasta

Järjestöä on pidetty Suomen kannalta monella tapaa hyödyllisenä. Asiantuntijaresurssien ja järjestöstä saatavien tietojen hankkiminen muualta olisi erittäin vaikeaa. OECD-työ ja siellä käytävä keskustelu luovat pohjaa kansalliselle päätöksenteon valmistelulle ja antavat ulkopuolisen asiantuntija-arvion siitä, millä tavoin vallitsevaa politiikkaa tai rakenteita eri sektoreilla tulisi muuttaa. EU-jäsenyyden aikana järjestö tarjoaa Suomelle EU:n ulkopuolisen vertailunäkökulman.

OECD:n ministerikokouksessa 2007 päätettiin järjestön laajennusprosessin käynnnistämisestä viiden jäsenkandidaatin kanssa (Chile, Israel, Slovenia, Venäjä ja Viro) ja kanssakäymisen tiivistämisestä viiden keskeisen partnerimaan kanssa (Kiina, Intia, Brasilia, Etelä-Afrikka ja Indonesia). Kandidaattimaiden politiikkojen ja lainsäädännön tarkastelu ja jäsenyysehtojen selvittäminen käynnistyi viime vuonna. Tiivistetyn kanssakäymisen tarkoituksena on kytkeä merkittävimmät voimakkaasti kehittyvät taloudet nykyistä tiiviimmin osaksi OECD:n piirissä tapahtuvaa yhteistyötä ja lähentää näitä järjestön säädöstöön. Nykyisten jäsenmaiden yhteenlaskettu bruttokansantuote vastaa noin 60 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta.

Harri Kilpi ja Jari Sinkari, kauppapoliittinen tiedotus