Grönlanti tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisyrityksille

Jos Grönlanti vielä joitain vuosia sitten oli lähinnä äärielämyksiä etsivien luontoseikkailijoiden kohdelistalla, on tilanne tänään toinen. Grönlanti puhuttaa ja kiinnostaa poliitikkoja ja liikemiehiä Vancouverista Vladivostokiin. Kiinnostus arktisia alueita kohtaan on voimakkaassa kasvussa myös muualla kuin pohjoisessa. 

Ilulissat on Grönlannin kolmanneksi suurin taajama. Kuva: Harri Kämäräinen
Ilulissat on Grönlannin kolmanneksi suurin taajama. Kuva: Harri Kämäräinen

Grönlannin jopa 250.000 vuotta vanhat jäätiköt ovat yksi ilmastonmuutoksen indikaattoreista. Mitä tänään tapahtuu napapiirin jäävuorilla, tuntuu huomenna Päiväntasaajalla.

Grönlannin strateginen asema pohjoisessa avautuvien uusien meriväylien varrella kiinnostaa paitsi Pohjoismaita ja Eurooppaa, myös Kiinaa, Venäjää, Japania, Kanadaa ja Yhdysvaltoja. Grönlannin rikkaat mineraaliesiintymät kiinnostavat kansainvälisiä kaivosyhtiöitä. Lisäksi Grönlannissa on lähes ehtymättömät vesivarat, joiden kaupallista hyödyntämistä selvitellään.

Grönlanti on kytkeytymässä aiempaa tiiviimmin kansainväliseen kauppaan. Lento- ja merenkulkuyhteydet saaren satamista muualle maailmaan paranevat, mikä on lisännyt kaupallista mielenkiintoa saarta kohtaan. Yhä useammat arktisten merten katkarapu- ja kalasaaliit päätyvät Euroopan ja Aasian huippuravintoloiden pöytiin.

Yhdysvallat avasi kesäkuussa 2021 pääkonsulaatin Grönlannin pääkaupunkiin Nuukiin, jonne myös Islanti on avannut pääkonsulaatin. EU valmistelee parhaillaan edustuston avaamista Nuukiin. Grönlanti on puolestaan avannut edustustot Pekingiin, Washingtoniin, Brysseliin (EU), Reykjavikiin ja Kööpenhaminaan.

Grönlannissa monia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille

Kansainvälisten kaivosalan yhtiöiden mielenkiinto Grönlantiin on herännyt. Saarella on mittavat mineraali- ja jalokiviesiintymät, mm: kultaa, rubiinia, safiiria, sinkkiä, lyijyä, titaania, nikkeliä, anortosiittia, zirkonumia, niobiumia, hafniumia, tantaalia ja ilmeniittiä. Monia näistä mineraaleista tarvitaan mm. akkujen valmistukseen. Uraanin louhinta on Grönlannissa kielletty. Myös suomalaisten kaivosalan toimijoiden kannattaa kartoittaa Grönlannin mineraaliesiintymien tilanne.

Kaivostoiminnan ohella Grönlannissa on käynnissä useita merkittäviä infrastruktuurihankkeita. Mm. pääkaupungin Nuukin ja länsirannikon Ilulissatin uusia asuinalueita suunnitellaan. Koska maaperä on kallioista ja vuoristoista, on rakennuksille soveltuvaa tasaista maaperää niukalti. Siksi kysymykseen voisivat tulla esim. kelluvat ratkaisut ja esim. Allas Sea Poolin –tyyppisille ratkaisuille löytyisi varmasti kysyntää. 

Niin ikään suomalaisia saunoja kannattaisi markkinoida Grönlantiin. Ottaen huomioon Grönlannin ilmasto ja kasvavat matkailijavirrat, olisi saunojen suosio taattu. 

Vaikka Grönlanti on puuton saari, rakennetaan asuintaloja ja julkisia rakennuksiakin mielellään puusta – yhtenä esimerkkinä vaikkapa pari vuotta sitten Ilulissatiin avattu Icefjord Center(Linkki toiselle web-sivustolle.). Suomalainen puurakentaminen kiinnostaa. 

Yllättävää kyllä Grönlannissa ei ole jäänsärkijöitä, jotka pitäisivät saaren satamat auki ympäri vuoden. Olisiko tässä saumaa suomalaiselle tarjonnalle?

Jätteiden käsittely ja kierrätys ovat Grönlannissa vielä lasten kengissä. Kotitalousjätteistä puolet päätyy avokaatopaikoille. Myös tällä alalla suomalaisosaamisesta olisi hyötyä. 

Suomalaiselle koulutusosaamiselle ja digiratkaisuille löytyisi kysyntää saarella, jossa asutukset ovat kaukana toisistaan ja koulut harvassa. Erityisesti ammatillisesta koulutuksesta on pulaa. Vastaavasti myös terveydenhuollon digiratkaisut ovat tarpeen.

Matkailuelinkeino on Grönlannissa voimakkaassa kasvussa ja viime aikoina saarella on avattu useita kansainvälisen tason hotelleja. Arktinen matkailu ja kestävä matkailu hauraan luonnon keskellä on haastavaa, minkä vuoksi kokemukset Lapin matkailusta olisivat varmasti hyödyksi grönlantilaisille matkailualan yrittäjille. 

Koska vesikäymälöitä on hankala asentaa jäiseen maahan, käyttää arviolta neljännes saaren asukkaista vanhanaikaisia kuivakäymälöitä. Sen vuoksi suomalaiset, arktisiin olosuhteisiin soveltuvat käymäläratkaisut kiinnostavat.  

Markkinamahdollisuuksia Grönlannissa on ainakin seuraavilla aloilla:

•    Matkailu
•    Kaivosteollisuus
•    Kalastus
•    Vihannesten viljely kaupunkiolosuhteissa (kasvihuoneet)
•    Makean veden osaaminen
•    Rakennusteollisuus ja puutalorakentaminen
•    Vihreä voimatalous
•    Ilmaston tutkimus ja säähavainnot
•    Maavyörymien ennakointi
•    Kiertotalous
•    Digiterveydenhuolto
•    Digiopetus

Taustatietoa Grönlannista

  • Tanskan kuningaskuntaan kuuluvat itsehallintoalueet Grönlanti ja Färsaaret nauttivat varsin pitkälle menevästä autonomiasta ja voivat käydä itsenäistä ulkomaankauppaa. Itsehallinnon ulkopuolelle kuuluvat ulko-, turvallisuus- ja valuuttapolitikka. 
  • Saaren pääelinkeino on kalastus, joka tuottaa noin 90 % valtion tuloista. Grönlannin uusin satama pääkaupungissa Nuukissa tulee helpottamaan kalatuotteiden vientiä muualle maailmaan. Royal Arctic Linen(Linkki toiselle web-sivustolle.) rahtilaivat liikennöivät säännöllisesti Grönlannista mm. Aalborgiin ja Kööpenhaminaan. 
  • Grönlannin uusi kansainvälinen lentokenttä on rakenteilla saaren länsirannikolla sijaitsevaan Ilulissatiin. Kentän odotetaan valmistuvan vuonna 2024.
  • Grönlanti ei kuulu EU:hun, mutta sillä on kalastussopimus unionin kanssa. Lisäksi EU on myöntänyt Grönlannille merentakaisen alueen erityisaseman. 

Suomen Kööpenhaminan edustusto ja Tanskan Team Finland(Linkki toiselle web-sivustolle.) neuvovat mielellään yrityksiä Grönlannin markkinoita koskevissa kysymyksissä. Lisäksi Suomella on Grönlannissa kunniapääkonsuli, jonka puoleen suomalaisyritykset voivat kääntyä. Kunniakonsuleiden yhteystiedot löytyvät Suomen Kööpenhaminan edustuston verkkosivuilta: 

 

Teksti: Harri Kämäräinen, suurlähettiläs, Suomen suurlähetystö, Kööpenhamina