Globalisaatio kolahtaa Koreankin nilkkaan
Kuva: Lawyer(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) , ccby 2.0.(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Korean valtiovarainministeriön tuore kilpailukilpailukykyraportti kertoo talouden menestyksestä vuoden 2008 jälkeisessä myllerryksessä. Se kertoo myös yhteiskunnallisen koheesion ja sosiaalisen pääoman heikkouksista, jotka huolestuttavat päättäjiä ”supervaalivuoden” alkaessa. Parlamenttivaalit pidetään 11.4. ja presidentinvaalit 19.12.2012.
Kasvutuloksia pidetään hyvinä, mutta sosiaalisessa integraatiossa ja ympäristönsuojelussa Korea jää muun muossa Japanin ja Suomen jälkeen. Raportin mukaan Etelä-Korea on sosiaalisessa integraatiossa huolestuttavasti jäljessä kooltaan vertailukelpoisia talouksia kuten Australia ja Hollanti.
Talvella 2008 aloittaneen presidentti Leen tavoitteet olivat korkealla. Hän lupasi maalle vaalikauden aikana paikan maailman talouskymmenikön joukossa, seitsemän prosentin vuosikasvun ja 40000 dollarin kansantuotteen per capita.
Monissa asioissa kävi toisin. Tuli finanssikriisi, inflaatio, vapaakauppasopimukset takkuilivat ja Euroopan ostovoima hiipui. Varakkaimmalle kannattajapiirille annettu lupaus tuloveron keventämisestä kuivui tämän vuoden budjetin ”Buffett-veroon”.
Tuloerot ovat kasvaneet, keskiluokka on kutistunut ja tulevaisuuden kyseenalaistajien määrä kasvaa. Tänään talouden keskeisiä murheita ovat kasvun hyytyminen, inflaation peikko sekä kansainvälinen epävakaus. Yli kuuden prosentin kasvu 2010 tippui viime vuonna 3,6 prosenttiin eli Leen vaalilupausten puolimatkaan. Kuluvan vuoden arviot lupaavat samaa tasoa. Poliittista keskustelua kuumentavat neljän prosentin inflaatio ja tammikuun kauppataseen putoaminen punaiselle ensi kertaa sitten vuoden 2008 alkukuukausien.
”Han-joen ihme”, Etelä-Korean talousihme, joka nosti maan muutamassa vuosikymmenessä ”ryysyistä rikkauteen”, on maailman taloushistoriassa harvinainen ilmiö. Se luotiin kovalla työllä, tiukalla diktatorisella yhteiskuntamallilla ja julkisella ohjauksella, ulkoisella taloudellisella ja poliittisella tuella sekä oman markkinan suojelulla.
Nyt tilanne on toinen – globalisaatio on Koreankin haaste. Tuotannon siirtyminen ulos, riippuvuus Kiinan markkinoista ja sopeutumisongelmat aiheuttavat huolta. Sisäpoliittiset rakenteet muuttuvat, perheiden isot satsaukset koulutukseen eivät aina takaa odotettua paikkaa työmarkkinoilla ja ennakoimattomien muutosten mahdollisuudet lisääntyvät.