Ghanan markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Ghana on aktiivinen ja rakentava taloudellista ja poliittista yhteistyötä korostava kansainvälisen yhteisön jäsen. Ghanan liiketoimintaympäristö Maailmanpankin arvioiden mukaan edelleen kirkkaasti Saharan etelänpuolisen Afrikan keskiarvon yläpuolella, ja se on Doing Business indeksillä sijalla 118/190. Korkea inflaatio ja vaatimattomat verotulot sekä lisäksi koronan aiheuttamat talouden rajoitukset ovat vaikuttaneet Ghanan reaalitalouden kehityksen negatiivisesti. 2020 ennustettu n. 5% PKT kasvu kääntyikin 3% negatiiviseksi. Talouden kehityksen kuitenkin odotetaan elpyvän vuonna 2021 tuoden maan BKT:n takaisin n. 5% kasvuun.

Ghanassa kasvavaa kysyntää on ollut mm. digitalisaatiossa, joka on kasvanut viime vuosina moninkertaisesti sekä kaivannaisteollisuudessa. Suomalaisilla investointihyödykkeillä on Ghanassa hyvät mahdollisuudet menestyä mm. kiertotaloudessa, pakkaus- sekä säilöntäteknologiassa, maataloudessa ja rakennusteknologiassa. Koulutusviennillä on myös annettavaa Ghanassa.

Ghana on ollut jo vuosia aktiivinen ja rakentava taloudellista ja poliittista yhteistyötä korostava kansainvälisen yhteisön jäsen ja sekä EU:lle ja Suomelle Afrikan tärkeimpiä like-minded-kumppaneita mm. kv. monenkeskisen järjestelmän puolustajana. Uuden Afrikan vapaakauppa-alue AfCFTA:n sihteeristö on sijoittunut Accraan.  

Ghanan sijoitus Maailmanpankin Doing Business -listauksessa on kääntynyt nousuun ja se parantunut sijoitustaan kolme pykälää viime vuodesta (2020 sijalla 118/190). Ghanan liiketoimintaympäristö Maailmanpankin arvioiden mukaan edelleen kirkkaasti Saharan etelänpuolisen Afrikan keskiarvon yläpuolella.

Ghana ei ole täysin lunastanut kaikkia odotuksia Afrikan talouksien mallioppilaana. Ghana on sopinut Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa uudistusohjelmasta talouden ja hallinnon rakenteellisten heikkouksien korjaamiseksi. Näitä rakenteita korjataan edelleen ja Ghanan talous on edelleen vahvasti alijäämäinen. Korkea inflaatio ja vaatimattomat verotulot sekä lisäksi koronan aiheuttamat talouden rajoitukset ovat vaikuttaneet Ghanan reaalitalouden kehityksen negatiivisesti. 2020 ennustettu n 5% PKT kasvu kääntyikin 3% negatiiviseksi. Talouden kehityksen kuitenkin odotetaan elpyvän vuonna 2021 tuoden maan BKT:n takaisin n. 5% kasvuun.

Ghana on sitoutunut vuonna 2013 hyväksyttyyn Länsi-Afrikan talousyhteisö ECOWAS:n yhteiseen tullitariffiin (Common External Tariff, CET), jonka toimeenpano alueella on kuitenkin edelleen kysymysmerkki.  Afrikan vapaakauppasopimus AfCFTA vähentänee alueellisten kauppasopimusten merkitystä pitkällä aikavälillä. Samoin EU:n ja Länsi-Afrikan valtioiden vuodesta 2003 neuvottelemaa talouskumppanuussopimusta (Economic Partnership Agreement / EPA), jonka on allekirjoittanut jo 16 Länsi-Afrikan maasta 12 ml. Ghana.  Nigerian allekirjoitusta odotetaan edelleen. Ghana saattaa hyötyä sopimuksesta enemmän kuin alueen vähiten kehittyneet maat. 
Ghana on monen suomalaisen yrityksen mielestä helpommin lähestyttävä maa kuin esimerkiksi Nigeria, osaltaan sen huomattavasti paremman maineen takia. Tullin tilastojen mukaan Suomen vienti Ghanaan oli vuonna 2019 52 miljoonaa euroa ja tuonti Ghanasta Suomeen 1 378 000 euroa. 

Ghanassa kasvavaa kysyntää on ollut mm. digitalisaatiossa, joka on kasvanut viime vuosina moninkertaisesti sekä kaivannaisteollisuudessa. Suomalaisilla investointihyödykkeillä on Ghanassa hyvät mahdollisuudet menestyä mm. kiertotaloudessa, pakkaus- sekä säilöntäteknologiassa, maataloudessa ja rakennusteknologiassa. Koulutusviennillä on myös annettavaa Ghanassa.  Jotkut pk-yritykset ovat perustaneet Ghanaan tytäryhtiön. Kuitenkin suurin osa suomalaisista yrityksistä toimii Ghanassa paikallisen edustajan kautta. Markkinapotentiaali on hyvä ja riskit hallittavissa huolellisella valmistelulla. Lagosin Team Finland -palvelut ovat tässä avain asemassa.
 

Jyrki Pulkkinen, Suomen suurlähettiläs, Nigeria