Flanderi tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille
Belgian pohjoisosassa sijaitseva dynaaminen Flanderin alue on maan talouden veturi. Alueen elinkeinoelämä on vahvasti vientiin suuntautunut ja sen osuus Belgian kokonaisviennistä on yli 80 %. Flanderi on tärkeä logistinen keskus. Satamatoiminta on merkittävää (Antwerpen). Flanderissa toimii myös useita isoja suomalaisyrityksiä, jotka ovat huomattavia työllistäjiä alueella.
Flanderi on kiinnostunut lisäämään kumppanuuksia suomalaisten toimijoiden kanssa useilla eri aloilla. Flanderin ministeripresidentti Jan Jambonin vierailu Suomessa marraskuun lopussa tarjosi hyvän tilaisuuden tiivistää yhteistyötä. Flanderissa Leuvenin lähellä sijaitsee myös Belgian VTT:tä vastaava Imec, joka on eturivin tutkimuslaitosten joukossa sekä KU Leuven, yksi Euroopan parhaita yliopistoja. Suomalaisten eri sektorien toimijoiden kannattaa pitää Flanderi mielessä!
Flanderin yhteistyö Suomen ja muiden Pohjoismaiden kanssa tiivistynyt
Flanderin hallitus on viime vuosina suunnannut katsettaan entistä vahvemmin pohjoiseen Eurooppaan ja on kiinnostunut tiivistämään yhteyksiä ja taloudellisia kumppanuuksia alueen maiden kanssa.
Flanderin ja Suomen välillä voidaan nähdä monia samankaltaisuuksia ja yhteisesti kiinnostavia sektoreita. Läheisemmästä yhteistyöstä voidaan hyötyä esimerkiksi innovaatioiden, vihreän ja digitaalisen siirtymän aloilla (kuten terveys- ja ympäristöteknologia). Flanderin alueella suunnitellaan terveysjärjestelmän uudistusta, ja valinta keskitetyn ja hajautetun järjestelmän välillä on harkittavana. Suomella voisi olla paljon annettavaa esimerkiksi terveysdatanäkökulmasta. Suomen osaaminen myös bioteknologiassa on vahvaa. Digitalisaatioon liittyen yhteistyömahdollisuuksia voisi olla älysatamien osalta.
Flanderin ministeripresidentti (alueen pääministeri) Jan Jambon vieraili Suomessa 29. marraskuuta 2022. Vierailun teemoina olivat innovaatiot, vihreä siirtymä, ennakointi, akateeminen yhteistyö yliopistojen ja tutkimuslaitosten kesken, data ja digitalisaatio sekä kauppa ja investoinnit. Ministeripresidentti tapasi liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan, jonka kanssa keskusteltiin dataan ja digitalisaatioon liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä. Ohjelmaan sisältyivät myös vierailut Sitraan sekä Stora Ensoon ja Nokiaan, jotka molemmat ovat suuria investoijia Flanderissa. Jambon osallistui yhdessä Helsingin ja Espoon pormestareiden kanssa akateemiseen konferenssiin, jonka aiheena olivat innovaatioekosysteemit sekä yliopistojen rooli. Konferenssin isännöivät Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto sekä KU Leuven (Flanderi).
Myös Flanderin kulttuuria on ollut esillä syksyllä Helsingissä huippusuosituksi osoittautuneen Hans Op de Beeckin patsaista ja asetelmista koostuvassa ”Hiljainen paraati” -näyttelyssä Amos Rexissä.
Belgiassa toimii arviolta 60 suomalaisyritystä tytäryhtiöidensä kautta. Suurin osa niistä on isoja kansainvälisiä yrityksiä, kuten Nokia, Kone, Kemira, Paulig ja Stora Enso. Etenkin Flanderissa suomalaisyritykset ovat myös merkittäviä työnantajia.
Flanderin diplomaattinen edustusto Kööpenhaminassa avattiin vuonna 2021. Se kattaa Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan. Edustusto on yksi Flanderin 14 ulkomaanedustustosta. Flanderin hallitus julkaisi kesällä 2021 pohjoiseen Eurooppaan keskittyvän strategia-asiakirjan (”Strategy for the North”; Pohjoismaat pl. Islanti, Baltian maat, sekä Saksa, Alankomaat, Irlanti). Strategiassa painotetaan innovatiivista taloutta, yritysystävällistä investointiympäristöä, vahvan sosiaaliturvan mallia ja modernia julkista infrastruktuuria. Flanderin ministeripresidentti Jan Jambon onkin parin viime vuoden aikana vieraillut kaikissa Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Flanderi on ollut kiinnostunut myös satamia koskevasta yhteistyöstä. Jambonin Norjan-vierailun (maaliskuussa 2022) painopisteenä oli yhteistyö energiasiirtymässä.
Flanderi on maailman 15. suurin viejä
Flanderin alue on vain Pirkanmaan kokoinen ja tiheästi asutettu, siellä on paljon kemianteollisuutta ja suuria satamia. Energiasta 8–9 % tuotetaan tuulivoimalla. Belgia on tehnyt päätöksen luopua ydinvoimasta. Flanderi maahantuo jo nyt vetyä.
Flanderin talous on vahvasti vientiin suuntautunut, ja alueen osuus Belgian kokonaisviennistä on noin 83 %. Suurin osa taloudesta nojautuu palvelusektoriin, joka edustaa 73 % Flanderin BKT:stä. Flanderi toimii Belgian talouden veturina ja tukee taloudellisesti viime vuosikymmeninä hitaamman kasvun kokenutta Valloniaa.
Absoluuttisina lukuina Flanderi on maailman 15. suurin viejä ja sen vienti per capita on kolme kertaa suurempi kuin Saksan. Tärkeimpiä vientisektoreita ovat mm. kemikaalit ja lääkkeet, kuljetusvälineet, koneet ja elektroniikka, mineraalit ja muovit. Muita merkittäviä vientituotteita ovat ruoka, virvoitusjuomat, helmet, jalokivet, timantit, tekstiilit, optiikka- ja tarkkuuslaitteet. Yli 70 % viennistä suuntautuu EU:n alueelle. Tärkeimmät markkinat ovat naapurimaat.
Flanderi muodostaa tärkeän logistisen keskuksen Euroopan keskipisteessä. Flanderissa on yli 650 eurooppalaista jakelukeskusta (korkein tiheys Euroopassa). Antwerpenin satama on Euroopan toiseksi suurin satama. Sillä on yhteydet 800 eri kohteeseen ympäri maailmaa ja se toimii Euroopan kulkureittinä muihin maanosiin. Antwerpenin satama on tärkeässä roolissa myös Belgian uudistetussa vetystrategiassa, sillä se on avainasemassa vedyn kauttakulkureittinä.
Ennätysmäisiä investointeja, vireää tutkimustoimintaa
Flanderin alueen elpymissuunnitelmassa keskeisiä osa-alueita ovat kestävä kehitys, digitalisaatio ja julkiset investoinnit (rakennusten kunnostus ym.). Flanderi on myös laatinut digitalisaatiota koskevan yleisstrategian. Ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt (kuivuus, rankkasateet) ovat tulleet viime vuosina näkyviksi myös Flanderissa. Niihin pyritään varautumaan mm. investoimalla vesihuoltoon, ml. veden talteenotto ja varastot.
Vuosi 2021 oli Flanderille ennätyksellinen investointien suhteen. Ulkomaiset yhtiöt sijoittivat alueelle 2,86 miljardia euroa ja niiden toimesta aloitettiin 295 uutta hanketta. Ulkomaisilla yrityksillä on tärkeä rooli alueen työllisyydelle: vuonna 2021 ulkomaiset investoinnit toivat Flanderiin noin 6 200 uutta työpaikkaa. Flanderin työllisyysaste on korkea: vuoden 2022 toisella neljänneksellä se oli 76,3 % (vrt. koko Belgian 71,4 %). Flanderissa useilla aloilla onkin työvoimapulaa. Merkittävintä se on hoito/hoiva-alalla ja koulutuksessa sekä toisaalta teknisillä aloilla teollisuudessa ja rakennusalalla.
Flanderin yliopistoilla on tärkeä rooli sen T&K-tuotannossa. Alueen viisi yliopistoa (KU Leuven, UGent, UAntwerpen, VUB, UHasselt) tuottavat lähes 90 % kaikesta Flanderin ei-yksityisestä tieteellisestä tutkimuksesta. Leuvenin yliopisto (KU Leuven) on useissa vertailuissa Belgian korkeimmalle luokiteltu yliopisto ja yksi Euroopan parhaita. Yliopistolla on yhteistyötä mm. Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston kanssa. Myös merkittävän nano- ja digitaalitekniikoiden, ml. puolijohdeteollisuus, tutkimuskeskus Imecin pääkonttori sijaitsee Flanderissa Leuvenin lähellä.
Belgian alueilla on merkittävää toimivaltaa
Belgia on liittovaltio, joka koostuu kolmesta alueesta ja kolmesta kieliyhteisöstä. Alueet ovat Flanderi, Vallonia ja Brysselin pääkaupunkialue; kieliyhteisöt ovat hollannin-, ranskan- ja saksankielinen kieliyhteisö. Näistä kullakin on oma hallintonsa, joskin Flanderin alueen ja hollanninkielisen kieliyhteisön hallinto on yhdistetty.* Flanderin hallitusta johtaa ministeripresidentti (pääministeri). Nykyinen Jan Jambonin hallitus on ollut vallassa loppuvuodesta 2019 lähtien.
Useita toimivaltuuksia on siirretty kokonaan tai osittain liittovaltiotasolta alueille ja kieliyhteisöille. Liittovaltio on toimivaltainen mm. ulkopolitiikan, puolustuksen, oikeuden, talouden, sosiaaliturvan ja sisäasioiden aloilla. Alueiden vastuulla ovat nykyään alueelliset ja taloudelliset kysymykset (mm. työllisyys, maatalous, ulkomaankauppa, energia, ympäristö, asuminen, liikenne, terveys). Ne ovat toimivaltaisia myös edellä mainittujen alojen tieteellistä tutkimusta ja kansainvälisiä suhteita koskevissa asioissa. Kieliyhteisöjen vastuulla puolestaan ovat mm. koulutus-, kieli- ja kulttuuriasiat.
Leena Liira, edustuston päällikön sijainen, Suomen suurlähetystö, Bryssel
Henna Kosonen, lähetystöneuvos, Eurooppa-osasto, ulkoministeriö
* Kaikkiaan Belgiassa on 6 hallitusta ja 7 parlamenttia: liittovaltiotasolla (1) senaatti (alueiden nimeämä) ja (2) edustajainhuone, (3) Flanderissa yhdistetty alue- ja kieliyhteisöparlamentti, (4) Brysselin alueparlamentti ja (5) Vallonian alueparlamentit ja erillinen (6) ranskankielisten kieliyhteisöparlamentti, samoin kuin (7) saksankielisten parlamentti Itä-Belgiassa.