Fintech Liettuassa

Fintech Liettuassa

Liettua on investoinut päämäärätietoisesti fintech-sektorin kehittämiseen viime vuosien aikana. Maahan onkin syntynyt eläväinen fintech-verkosto, joka käsittää yli 170 alan yritystä. Liettua tarjoaa yrityksille muun muassa nopeita toimilupia, neuvontapalveluja ja verohelpotuksia.

Viime vuosina Liettua on investoinut päämäärätietoisesti fintech-sektorin kehittämiseen. Fintech, eli suomeksi finanssiteknologia, viittaa nimensä mukaisesti rahoitusalalle sovellettuihin teknologisiin ratkaisuihin, kuten kryptovaluuttoihin tai mobiilissa toimiviin pankkipalveluihin.

Liettuassa on nykyisin eläväinen fintech-verkosto, joka käsittää jo yli 170 alan yritystä. Sektori on kasvanut ennätysvauhtia, sillä pelkästään vuonna 2018 fintech-yritysten määrä lisääntyi 45 % ja työpaikkojen määrä 37 %.

Syitä alan räjähdysmäiseen kasvuun on useita. Yksi tärkeä tekijä on Liettuan yritysmyönteinen ilmapiiri, joka näkyy maan sääntelyssä sekä yrityksille tarjotuissa taloudellisissa kannusteissa.

Maahan asettautuneet yritykset edustavat useita eri finanssiteknologian erikoisaloja. Liettuaan sijoittuneiden kansainvälisten yritysten joukossa ovat muun muassa verkkomaksuihin erikoistunut Google Payment, modernisoituja pankkipalveluita tarjoava Revolut sekä mobiilissa toimivan korttimaksupäätteen kehittänyt SumUp. Lisäksi Liettuassa toimii useita lainotukseen, sijoittamiseen ja lohkoketjuteknologiaan erikoistuneita yrityksiä.

Liettuan valttikortti on Euroopan unionin alueella tarvittavien toimilupien nopea myöntäminen. Lupien myöntämisestä vastaa Liettuan keskuspankki, jossa asiointi on mahdollista hoitaa täysin sähköisesti. Liettuan keskuspankin mukaan sähkörahayhteisön toimiluvan (e-money license) myöntäminen tapahtuu kolmessa kuukaudessa. Prosessi on siis jopa kolme kertaa nopeampi kuin joissain Euroopan unionin maissa.

Vuodesta 2017 alkaen aloittelevat pankit ovat pystyneet hakemaan toiminnalleen niin sanottua kevytlupaa. Kevytluvalla toimiva pankki ei ole oikeutettu tarjoamaan yhtä laajoja palveluita kuin perinteiset pankit, mutta luvan saamiseen liittyvä pääomavaatimus on huomattavasti pienempi. Kevytluvan saamiseen vaadittava summa on yksi miljoona, kun perinteiseen toimilupaan omaa pääomaa tarvitaan viisi miljoonaa euroa.

Toinen tärkeä sääntely-ympäristön elementti on yrityksille tarjottavat neuvontapalvelut. Ensimmäisen vuoden aikana yritykselle tarjotaan neuvontapalveluita koskien erityisesti lakiteknisiä pulmia.

Liettuan keskuspankki tarjoaa fintech-yrityksille myös mahdollisuuden kokeilla yritysmalliaan tosimaailmassa. Niin kutsuttuun sääntelyhiekkalaatikkoon (regulatory sandbox) on mahdollista hakea, mikäli yrityksen tarjoama ratkaisu on uusi ja kuluttajia hyödyttävä. Jopa vuoden mittaisen kokeilun aikana Liettuan keskuspankki tarjoaa konsultointipalveluita.

Keskuspankin ohella tukena ovat lukuisat fintech-alan järjestöt sekä Invest Lithuania -vienninedistämispalvelu. Verkoston avulla yrityksen on mahdollista löytää työtiloja, rahoitusta tai uusia työntekijöitä. Alan edustajat kokoontuvat Vilnassa vuosittain Fintech Inn –konferenssiin.

Sääntelyilmapiirin ja olemassa olevien verkostojen lisäksi fintech-alan kasvua on tukenut koulutetun työvoiman saatavuus sekä maan verrattain alhainen kustannustaso. Yli 55 % 25—34-vuotiaista liettualaisista on korkeakoulutettuja, mikä on kolmanneksi eniten EU:ssa. Tästä joukosta 85 % puhuu sujuvasti englantia. Koulutettujen joukossa on yli 31 500 IT-ammattilaista, ja heitä valmistuu joka vuosi 1500 lisää. Kustannustasosta kertonee se, että ohjelmistokehittäjän keskipalkka Liettuassa on 1230-2500 euroa kokemuksesta riippuen, kun taas Suomessa vastaava on 4222 euroa.

Ulkomaalaisten työntekijöiden ja yritysten tuloa Liettuan markkinoille on pyritty helpottamaan. Vuodesta 2021 alkaen Liettuassa on mahdollista hankkia sähköinen kansalaisuus. Digitaalinen liettualainen identiteetti takaa sähköisen pääsyn useisiin hallinnollisiin, julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. E-kansalaisen on siis mahdollista perustaa yrityksiä, avata pankkitilejä ja hoitaa veroasiat verkossa.

Yritysverotus on Liettuassa kevyttä, ja pk-yrityksille on tarjolla verohelpotuksia. Yritysten tulovero on normaalisti 15 %, mutta mikäli yrityksessä on alle 10 työntekijää ja vuosittainen tuotto on alle 300 000 euroa, veroprosentti on 5. Lisäksi ensimmäisen toimintavuoden aikana veroprosentti on 0, jos edellä mainitut ehdot täyttyvät.

Kolmen miljoonan asukkaan Liettua tarjoaa sopivan kokoisen ponnahduslaudan Euroopan markkinoille pyrkiville nuorille yritykselle.