Finnovation – suomalais-unkarilainen konferenssi kestävistä energiaratkaisuista
Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutti, Team Finland Unkari –toimija FinnAgora järjesti 3. marraskuuta 2022 konferenssin, jonka teemana oli ilmastonmuutos ja kestävät energiaratkaisut. Tilaisuudessa tarkasteltiin Suomen ja Unkarin parhaita käytäntöjä sekä keskusteltiin keskeisistä innovaatioista ja ratkaisuista energiatehokkuuden ja vähähiilisen talouden edistämiseksi.
Seminaari järjestettiin Suomen suurlähetystön tiloissa ja yhteistyössä unkarilaisen ajatuspajan Green Policy Centerin ja unkarilaisen yrityksen Connecting Finlandin kanssa. Tilaisuuteen osallistui noin 30 kutsuvierasta.
Tilaisuuden avainpuhujat olivat Oras Tynkkynen, Sitran vanhempi neuvonantaja, Elina Wanne, Oulun kaupungin kestävän kehityksen päällikkö, sekä Vjatseslav Kurenkov, Kecskemétin kaupunkikehityksen asiantuntija. Seminaarin avasivat FinnAgoran väliaikainen johtaja Anneli Temmes ja suurlähettiläs Pertti Anttinen.
Avausesityksessään Oras Tynkkynen käsitteli Suomen valmistautumista talveen ja energiakriisiin esittämällä Suomen ratkaisuja kestävyyden ja energiatehokkuuden näkökulmasta.
Puheenvuoro selvensi myös eroavaisuuksia Suomen ja Unkarin välillä energiariippuvuuden ja energiasiirtymän suhteen. Suomessa muutos oli alkanut jo vuosia ennen Venäjän hyökkäyssotaa. Sen seurauksena fossiilisten polttoaineiden käyttö sähkön ja kaukolämmön tuotannossa on vähentynyt merkittävästi, uusiutuvien energialähteiden osuus on taas kasvanut huomattavasti. Tynkkynen korosti energian säästön merkitystä sekä kulutuksen vähentämisessä että kulutushuippujen tasoittamisessa.
Tynkkynen käsitteli aihetta hyvin laajassa merkityksessä mm. yhteiskunnallisen resilienssin ja hyvän peruskoulutuksen yhtymäkohtien näkökulmasta.
Unkarilaisen ajatuspajan Green Policy Centerin johtaja András Huszár antoi lyhyen yhteenvedon Unkarin tilanteesta peilattuna Suomeen. Suurimpana erona on, että Unkarin käyttämästä fossiilienergiasta noin 80% on peräisin Venäjältä.
Unkarin hallituksen energiapolitiikassa on kolme lähtökohtaa: kestävyys, energiavarmuus ja kohtuuhintaisuus. On valitettavaa, että kotitalouksien energiakustannusten alentaminen korostuu liikaa kestävyyden ja energiavarmuuden kustannuksella, mikä ei kannusta kulutuksen vähentämiseen.
Huszár totesi myös, että Unkarissa on merkittäviä kaasuesiintymiä. Niiden hyödyntämiseen tarvittava vesisärötys-teknologia on erittäin kallis ja ympäristölle haitallinen, mikä asettaa esteitä kotimaisen kaasutuotannon lisäämiselle.
Uusiutuvien energialähteiden lisäämistä rajoittavat sähköverkon kapasiteettiongelmat. Lokakuun lopulla Unkarin hallitus joutuikin lopettamaan kotitalouksille annettavien, aurinkopaneelien tuottaman sähkön sähköverkkoon ottamista koskevien, lupien myöntämisen.
Kuntasektorille mentiin konkreettisesti Espoon esimerkin kautta, jonka kestävän kehityksen päällikkö Elina Wanne kertoi laajalti energiaratkaisuista osana kaupungin kehittämistä ja kasvua. Espoon kaupunkistrategian jokainen tavoite liittyy kestävyyteen tavalla tai toisella.
Unkarin kunta-esimerkki kuultiin Kecskemétistä kaupunkikehityksen asiantuntija Vjacseszláv Kurenkovin esittämänä. Kecskemétin Green City -hanke toteutettiin neuvostoarmeijan entisellä tukikohdalla kunnostamalla pitkään hylättynä olleet rakennukset kaupunkiin perustetun Mercedes Benz -tehtaan työntekijöitä varten.
Esityksissä nousivat esille myös Suomen ja Unkarin väliset erot kuntien rahoituksessa sekä julkisissa hankintaprosesseissa.
Konferenssin lopussa käsiteltiin energiayhteisöjä, jotka mahdollistavat siirtymisen keskitetystä energiatuotannosta ja –jakelusta uusiutuvan energiaan perustuviin jakeluverkkoihin. Konsepti esiteltiin Suomen osalta Lemene-kärkihankeen kautta. Unkarista kuultiin kaksi yritysesimerkkiä Scytenergystä IAG/Profigramista. Ensimmäinen edustaa korkealaatuisia energia- ja jätehuoltoteknologioita, jälkimmäinen puolestaan on teollisuusautomaation suunnittelutoimisto, joka tarjoaa räätälöityjä suunnittelu-, ohjelmointi- ja käyttöönottoratkaisuja.
Keskustelussa nousi esille, että energiayhteisöjen perustettaessa täytyy huomioida myös maiden väliset kulttuuriset erot: entisissä sosialistimaissa pakotetuista yhteisöistä on huonoja kokemuksia.
Osanottajat, jotka tulivat pääosin kuntasektorilta, kokivat konferenssin esitykset ja keskustelun tärkeäksi.