angle-left Filippiinien talous jatkaa kasvuaan, mutta inflaatio kiusana

Filippiinien talous jatkaa kasvuaan, mutta inflaatio kiusana

Filippiinien talous jatkaa kasvuaan lievästä hidastumisesta huolimatta, ja talouden ennakoidaan kasvavan 6,5 prosenttia tänä vuonna. Talouskasvu nojaa vahvasti kotimaiseen kysyntään, minkä vuoksi korkea, noin 6 prosentin inflaatio herättää huolta. Suomelta toivotaan yhteistyötä etenkin kyberturvallisuus-, energia- ja metsäsektoreilla.

Talous jatkaa kasvuaan, kiusana korkea inflaatio ja julkisen velan kasvu

Filippiinien talouskasvu on osoittanut lieviä hidastumisen merkkejä kuluvan vuoden aikana, ja kuluvan vuoden toisen neljänneksen talouskasvu oli hitainta sitten vuoden 2015 (6,0 %). Presidentti Duterten hallinto on laskenut talouskasvuarviotaan tälle vuodelle. Kasvutavoite on nyt 6.5–­­­6.9%, kun alkuperäinen tavoite oli 7–8 %. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Maailmanpankki ennustavat koko vuoden talouskasvuksi 6,5 %.  Talouskasvun hidastumisen syiksi on mainittu yhtäältä globaalin talouden epävarmuus ja toisaalta korkea inflaatio ja sen seurauksena nopeasti kasvavat kuluttajahinnat, jotka hillitsevät kotitalouksien kulutusta. Inflaatio on ollut kuluvan vuoden jälkipuoliskolla 6 %:n luokkaa ja syyskuussa jo 6,7 %, kun ruoan, alkoholittomien juomien, sähkön, veden ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet voimakkaasti. Myös Filippiinien peson kurssin voimakas heikentyminen on lisännyt inflaatiopainetta; peson kurssi on heikentynyt kuluvan vuoden aikana 8 % suhteessa Yhdysvaltain dollariin ja oli lokakuussa heikoimmillaan sitten vuoden 2005.

Hintojen voimakas nousu on osaltaan vaikuttanut jo presidentti Duterten kannatukseen, joka jatkoi laskuaan syyskuussa toteutetussa kyselyssä viime vuoden huippulukemista (83 %) noin 50 prosenttiin. Duterte on nimittänyt maan entisen presidentin ja kongressin edustajainhuoneen puhemiehen Gloria Arroyon taloudelliseksi neuvonantajakseen taltuttamaan inflaation kasvua. Maan keskuspankki nosti ohjauskoron syyskuun lopulla 4,5 prosenttiin, joka on korkein lukema sitten vuoden 2009. Hallituksen ajamat suuret infrastruktuurihankkeet ovat kasvattaneet tavaratuontia, mikä on osaltaan vaikuttanut talouskasvun lievään hidastumiseen. Maan riippuvaisuus tuonnista nähdään yleisemminkin talouskasvua hidastavana tekijänä, ja Filippiinien kauppavaje oli kuluvan vuoden elokuussa 60 prosenttia suurempi (26 mrd. Yhdysvaltain dollaria) viime vuoden lukuihin verrattuna. Kauppavajeen voimakasta kasvua selittää etenkin maataloustuotteiden viennin supistuminen.

Talouden kokonaiskuva edelleen positiivinen

Kasvun lievästä hidastumisesta huolimatta Filippiinit on edelleen yksi Aasian nopeimmin kasvavista talouksista, jonka kasvu on ylittänyt 6 prosenttia jo kuusi vuotta peräkkäin. Talouden ennustetaan jatkavan kasvuaan myös tulevina vuosina samalla tasolla. Väestörakenne on talouden kannalta hyvin edullinen, sillä Filippiineillä on työikäistä väestöä yli 10 kertaa enemmän kuin yli 65-vuotiaita. Filippiinit pyrkii voimakkaasti kehittämään kaupallista toimintaympäristöään entistä houkuttelevammaksi, ja se nousi Maailman talousfoorumin (WEF) uusimmalla kansainvälistä kilpailukykyä mittaavalla raportilla 12 sijaa edellisestä vuodesta päätyen sijalle 56. Nousua selittävät ennen kaikkea maan vahva talouskasvu sekä turvallisuuden ja infrastruktuurin kohentuminen. Maan koulutuksessa, tuotemarkkinoissa ja työvoimassa taas nähtiin parantamisen varaa. Maailmanpankin tuoreella globaalilla Ease of Doing Business -listauksella Filippiinit löytyy sijalta 124/190. Sijoitus laski yhdeksän pykälää viime vuodesta. Laskua perustellaan verrokkimaiden nopeammalla kehityksellä sekä maahantuonti- ja yrityksenperustamiskustannusten kasvamisella.

Yksi huolenaihe on infrastruktuurihankkeiden synnyttämä julkisen sektorin velkaantuminen. Polttoaineveron korotuksen lykkääminen jättää lisäksi arviolta 740 miljoonan Yhdysvaltain dollarin loven valtion budjettiin tänä vuonna. Kun Filippiinien bruttokansantuotteesta noin 60 prosenttia tulee kotimaisesta kulutuksesta, on inflaation hillitseminen äärimmäisen tärkeää kotimaisen kysynnän ja sitä kautta talouskasvun ylläpitämiseksi.

Duterten uudistushankkeet etenevät hiljalleen

Filippiinien houkuttelevuutta investointikohteena on pitkään heikentänyt raskas byrokratia. Duterten toimeenpanemat uudistushankkeet ovat edenneet melko hitaasti, mutta talousympäristön houkuttelevuuden kohentamiseen tähtäävä ”Ease of Doing Business” -lakipaketti astui voimaan syyskuussa, ja sen toivotaan houkuttelevan Filippiineille lisää kipeästi tarvittuja ulkomaisia investointeja. Lain tavoitteena on lyhentää yrityksen perustamisen ja yritystoiminnan lupa-asioiden käsittelyaikoja sekä karsia yritystoimintaan liittyvää byrokratiaa. Käytännössä tämä tarkoittaa standardoituja hakulomakkeita, hakemusten käsittelyaikojen lyhentämistä, keskitettyä lupakäsittelyä sekä automatisoituja tietojärjestelmiä.

Aasian kehityspankin päämaja Manilassa
Aasian kehityspankin pääkonttori sijaitsee Manilassa. Pankilla on jatkuvasti käynnissä kilpailutuksia, joihin myös suomalaisyritykset voivat tarjota osaamistaan. Kuva: Teemu Laakkonen

Asiantuntijoiden mukaan näkemys Filippiineistä investointikohteena on globaalisti katsottuna aavistuksen heikentynyt, ja Duterten imago poliitikkona, joka ei piittaa ihmisoikeuksista, on saanut osan ulkomaisista sijoittajista katsomaan muualle kuin Filippiineille. Filippiinit on kuitenkin edelleen suhteellisen houkutteleva investointikohde, koska maassa on vakaat taloudelliset perusrakenteet ja se on osoittanut sitoutumisensa infrastruktuurin kehittämiseen. Myös Kiinan ja Yhdysvaltojen väliset kaupalliset jännitteet ovat hyödyttäneet Filippiinejä, ja ulkomaiset investoinnit lisääntyivät vuoden alkupuoliskolla merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna. Kiinan ja Intian kaltaisten isojen markkina-alueiden näkökulmasta Filippiinien etuina ovat sekä maantieteellinen läheisyys että edulliset työvoimakustannukset.

Yritysvero alenee, mutta ulkomaisen yrityksen etuudet saattavat heiketä

Kongressin edustajainhuone hyväksyi syyskuussa kattavan verouudistuksen toisen, yritysverotukseen keskittyvän lakipaketin (TRAIN 2), jonka myötä yritysveroa alennetaan 30 prosentista 25 prosenttiin. Ulkomaisten investointien kannalta huolestuttavaa on kuitenkin, pysyykö nykyinen ulkomaisia yrityksiä hyödyttävä erityistalousaluejärjestely (Special Economic Zones) entisellään. Seurattavaksi jää, muuttuvatko verouudistuksen yhteydessä ulkomaisille sijoittajille tällä hetkellä tarjolla olevat verokannustimet. Lakipakettia käsitellään parhaillaan kongressin ylähuoneessa, senaatissa.

Ulkomaisten investointien tarve on Duterten laajoista infrastruktuurihankkeista johtuen kova, ja viranomaiset ovat tuoneet nykyisen hallinnon kunnianhimoista infrastruktuuriohjelmaa (”Build, build, build”) aktiivisesti esiin kansainvälisillä foorumeilla. Filippiinien suorat ulkomaiset investoinnit ovat kasvaneet viimeisen 7 vuoden ajan, mutta niiden määrä on edelleen muita Kaakkois-Aasian suurimpia talouksia pienempi sijoituksiin kohdistuvien rajoitteiden vuoksi.  Kohentaakseen Filippiinien houkuttelevuutta investointikohteena Duterte ilmoitti lokakuun lopussa uusista höllennyksistä ulkomaisia investointeja koskeviin rajoituksiin muun muassa rakennusalalla. Päätöksen mukaan ulkomaiset urakoitsijat voivat jatkossa omistaa kansallisista rakennusprojekteista 40 prosenttia aiemman 25 prosentin sijaan.

Build build build-infrastruktuuriohjelmasta esimerkki Manilassa
Build, build, build –ohjelma alkaa näkyä lukuisina rakennustyömaina. Kuva: Teemu Laakkonen

Suhteet Kiinaan tiivistyvät, vapaakauppasopimusneuvottelut EU:n kanssa tauolla

Filippiinien ja EFTA-maiden vapaakauppasopimus astui voimaan kesäkuussa, mutta vuoden 2015 loppupuolella aloitetut vapaakauppasopimusneuvottelut EU:n ja Filippiinien välillä eivät ole viime aikoina edenneet. Neuvotteluja ei ole kuitenkaan päätetty. EU päätti säilyttää Filippiinien GSP+-etuudet viime vuoden lopun arvioinnin päätteeksi, mutta etuuksien jatko on sidottu tiettyjen kansainvälisten ihmisoikeus- ja kauppasopimusten noudattamiseen, ja järjestelyn jatkoa tarkastellaan jälleen vuoden lopulla. EU on Filippiinien kolmanneksi tärkein vientikohde, ja Filippiinien EU-viennin viimeaikaisen kasvun on ainakin osittain katsottu johtuvan nimenomaan GSP+-statuksesta.

Duterte on jatkanut suhteiden tiivistämistä Kiinan kanssa, ja hänen hallintonsa on valmistellut sopimusta yhteisestä öljynetsinnästä Etelä-Kiinan merellä. Filippiinien tavoitteena on, että sopimus allekirjoitetaan marraskuussa Kiinan presidentin Xi Jinpingin vierailun yhteydessä Manilassa. Filippiinien hallinnon mukaan sopimus voisi mahdollistaa kaupallisen öljyntuotannon vuoteen 2027 mennessä ja helpottaa Filippiinien riippuvaisuutta ulkomaisista öljytuotteista. Energiaturvallisuuden parantaminen on tärkeä kysymys hallinnolle, sillä Filippiinien suurimman saaren Luzonin energiatarpeisiin käytetystä polttoaineesta yli 40 prosenttia on peräisin Etelä-Kiinan merellä sijaitsevalta Malampayan kaasukentältä, joka on määrä sulkea ennen vuotta 2028.

Kyberturvasektori luo suomalaisyrityksille kauppatäkyjä

Suomen ja Filippiinien viranomaistapaamisissa kyberturvallisuus on noussut yhdeksi sektoriksi, jossa Suomelta toivotaan yhteistyötä. Alan suomalaisyritykset ovatkin löytäneet tältä sektorilta kauppatäkyjä. Filippiinit toivoo, että Suomi sijoittaisi maan mittaviin infrastruktuurihankkeisiin. Filippiinit on PIF-rahoituskelpoinen (ulkoministeriön hallinnoima investointituki kehitysmaille) maa, ja maan valtiovarain- ja tietyöministeriöt ovat osoittaneet kiinnostusta mahdollisia yhteishankkeita kohtaan. Yhteistyömahdollisuuksia kartoitetaan lisäksi uusiutuvan energiantuotannon ja metsätalouden saralla.

Saara Harju

Suomen Malesian-suurlähetystö