Edustustojen raportit, 24.2.2023

Euroopan kriiseistä huolimatta Tanskassa talous kukoistaa vuoden 2023 alussa

Tanskan talouden lähtökohdat ovat hyvät vuoden 2023 alussa: työllisyys on ennätyskorkealla, kotitalouksille on kertynyt säästöjä ja julkinen talous on terveellä ja vakaalla pohjalla. Tanskan vaihtotaseen ylijäämä viime vuonna oli 350 miljardia kruunua (47 mrd. euroa). Suomen tavaraviennin arvo Tanskaan kasvoi 19 % vuonna 2022. Tanska tarjoaa suomalaisyrityksille mielenkiintoisia mahdollisuuksia monilla eri aloilla. Lähimarkkina voi toimia myös ponnahduslautana Eurooppaan tai muualle maailmaan.

Tanskan kansantalouden voidaan arvioida olevan loistavassa vedossa vuoden 2023 alussa lähes millä tahansa mittarilla tarkasteltuna. Tanskan vaihtotaseen ylijäämä oli viime vuonna 350 miljardia kruunua (47 mrd. euroa) – tai 12 % BKT:stä (vertailukohtana; Suomen vaihtotase oli alijäämäinen, n. 3,5 % BKT:stä vuonna 2022). Tämä tarkoittaa sitä, että Tanskan taloudellinen kanssakäyminen ulkomaailman kanssa tuotti joka sekunti voittoa 1478 euroa vuonna 2022. 

Tanskan ulkomaanviennin arvo kasvoi n. 28,7 % vuonna 2022 (tavaraviennin arvo kasvoi n. 18 % ja palveluviennin arvo kasvoi n. 46,4 %). Suomen tavaraviennin arvo kasvoi 18,2 % vuonna 2022. Suomen tavaraviennin volyymi taas laski 5,2 % (huom: tietoa Suomen palveluviennin kehityksestä vuonna 2022 ei vielä ole saatavilla). Tanskalaisyritysten kilpailukyky on kansainvälisesti vertailtuna teräksisen kova.

Tanskan talous kasvoi 3,4 % vuonna 2022 Tanskan tilastokeskuksen 14.2 julkaisemien alustavien BKT-indikaattoreiden mukaan. Viimeisten kahden vuosikymmenen vuoden aikana vastaavaa talouskasvua on Tanskassa koettu vain koronakriisin jälkeen vuonna 2021 ja vuonna 2006 ennen finanssikriisiä.

Viime vuoden talouskasvun kokonaisluku voi kuitenkin antaa hieman harhaanjohtavan kuvan, sillä BKT-kasvuun vaikutti voimakkaasti muutaman yksittäisen suuryrityksen tulos vuoden viimeisellä neljänneksellä, jolloin talous kasvoi 1,1 %. Lääketeollisuuden tuotanto kasvoi joulukuussa 46,2 prosenttia 17 miljardin kruunun (2,3 mrd. euron) arvoisen patenttikaupan takia.

Aiemmat tulosennätykset ylittyivät myös shipping-alalla; logistiikkajätti Mærsk ylsi kaikkien aikojen parhaimpaan tulokseensa vuonna 2022. Yhtiö tienasi yli 200 miljardia kruunua (27 mrd. euroa) verojen jälkeen. Kansainväliseen rahtiliikenteeseen on koronapandemian jälkeen kohdistunut nousevaa kysyntää samalla kun satamat ovat paikoittain ruuhkautuneet. Nämä tekijät nostivat kansainvälisten rahtien hintoja vuonna 2022.  

Taloudessa havaittavissa hidastumisen merkkejä

Tanskan kansallispankki ennakoi viimeisimmässä, syyskuussa 2022 antamassaan ennusteessa(Linkki toiselle web-sivustolle.) 0,1 % negatiivista talouskasvua kuluvalle vuodelle. Vuodelle 2024 kansallispankki ennakoi 1,2 % talouskasvua. Tanskan valtiovarainministeriön alainen talousneuvosto (De økonomiske råd) ennakoi syyskatsauksessaan(Linkki toiselle web-sivustolle.) talouskasvun hidastuvan, ja johtavan talouden taantumaan vuonna 2023. Inflaation odotetaan jatkuvan korkeana vuonna 2023 ja työllisyyden laskevan.

Vuonna 2023 on talousneuvoston mukaan odotettavissa heikkoa negatiivista kasvua, mikä tarkoittaa, että vuoden 2023 lopussa BKT-taso olisi samalla tasolla kuin vuoden 2021 lopussa. Talousneuvosto ennakoi myös laskua yksityisessä kulutuksessa korkean inflaation, nousevien korkojen, laskevien reaalipalkkojen (- 3,8 % reaalipalkkojen lasku vuonna 2022) ja kuluttajien heikon luottamuksen takia.

Tanskalaiset kotitaloudet ovat kuitenkin hyvissä asemissa taloudellisen taantuman koittaessa; keskimääräisen tanskalaisen nettovarallisuus oli 1,6 miljoonaa kruunua (n. 210.000 €) vuoden 2021 lopussa. Varallisuuden kasvuun on vaikuttanut mm. asuntojen hintojen ja osakemarkkinoiden nousu, sekä jäädytettyjen lomarahojen maksu. Kotitalouksien velkaantuminen on samaan aikaan ollut maltillista.

Tanskan työmarkkinat ovat niin ikään rikkoneet ennätyksen toisensa jälkeen vuoteen 2022 asti. Talouden hidastumisen odotetaan kuitenkin vaikuttavan myös työmarkkinoihin. Kaiken kaikkiaan työllisyyden odotetaan laskevan lähes 10.000 henkilöllä vuonna 2023 ja 4.000 henkilöllä vuonna 2024. Mikäli hidastuminen kehittyy kriisiksi, Tanskalla on hyvät mahdollisuudet korjata se finanssipolitiikan avulla, sillä valtionkassa on hyvin pehmustettu.

Tanska kamppailee Suomen tavoin väestön ikääntymiseen ja työvoiman saatavuuteen liittyvien haasteiden kanssa. Työvoiman puute on kasvava haaste tanskalaisyrityksille ja tämä on jo hidastanut talouskasvua. Työntekijöitä kaivataan mm. terveydenhuolto- ja koulutussektorille sekä vankeinhoitoon. Myös Tanskan lukuisat suuret infrahankkeet kaipaavat työntekijöitä.

Tanskaan töihin tuleville myönnettiin viime vuonna yli 51.000 oleskelulupaa. Tämä on noin 11.000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin osa ulkomaisesta työvoimasta tulee tyypillisesti Intiasta, Romaniasta ja Puolasta.

Inflaatio korkeimmalla tasolla 40 vuoteen

Kaasun, sähkön ja ruoan hinnat nousivat monen muun maan tavoin Tanskassa merkittävästi viime vuonna. Inflaatio oli vuonna 2022 Tanskassa korkeimmalla tasolla 40 vuoteen; tavaroiden hinnat nousivat keskimäärin 10,2 %. Eniten nousivat elintarvikkeiden hinnat. Tammi-helmikuussa 2023 inflaatio on ollut laskusuuntaista. Tammikuussa 2023 kokonaiskuluttajahintaindeksi nousi 7,7 % verrattuna edellisen vuoden samaan kuukauteen. Joulukuussa vastaava nousu oli 8,7 %. Tammikuun inflaatio joulukuuhun verrattuna johtuu suurelta osin sähkön hinnan muutoksista.

Tanskan hintataso oli jo ennen inflaatiokehitystä Euroopan ostovoimatutkimuksen (2021) mukaan 43 % EU:n keskiarvon yläpuolella ja kuluttajahinnat siten EU:n korkeimmat. Vain EFTA-maissa Sveitsissä, Islannissa ja Norjassa hinnat olivat vielä korkeammat. EU:n toiseksi korkeimmat kuluttajahinnat vuonna 2021 olivat Luxemburgissa, Ruotsissa ja Suomessa, jotka kaikki olivat 27-36 % EU:n keskiarvon yläpuolella.

Korkealla tasolla eivät Tanskassa ole vain kuluttajahinnat. Yleinen hintataso, joka kattaa myös muut BKT:n osat, kuten julkisen kulutuksen ja investoinnit, oli Tanskassa vuonna 2021 34 % EU:n keskiarvon yläpuolella. Vain EFTA-maissa Sveitsissä, Islannissa ja Norjassa hintataso oli korkeampi (54, 50 ja 41 % EU:n keskiarvon yläpuolella).

Hallitus ilmoitti 10.2 2,4 miljardin kruunun suuruisesta ”inflaatioavusta” niille kansalaisille, jotka ovat eniten kärsineet hintojen noususta. Poliittiseen sopimukseen sisältyy joukko sekä kansalaisille että yrityksille suunnattuja toimenpiteitä, mm. vähätuloisille, kansaneläkettä saaville maksetaan tänä vuonna 5.000 kruunun (670 €) suuruinen verovapaa inflaatiolisä. Yrityksille annetaan mahdollisuus alv-maksujensa lykkäämiseen. 

Tanska mielenkiintoinen lähimarkkina suomalaisyrityksille

Suomen tavaraviennin arvo Tanskaan kasvoi 19 % vuonna 2022. Tanska tarjoaa monia mielenkiintoisia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille, jotka etsivät uusia markkinoita idänviennin tyrehdyttyä. Suomalaisyrityksille kiinnostavia ovat esimerkiksi Tanskan satsaukset ilmastoteknologiaan ja uusiutuvaan energiaan. Digi- ja tekoälyratkaisuille löytyy kysyntää erityisesti palvelusektorilla ja smart city -hankkeissa.

Lähimarkkina voi toimia myös ponnahduslautana Eurooppaan tai muualle maailmaan. Tie globaaleille markkinoille voi aueta mm. YK-hankintaprosessin kautta, joiden osalta Kööpenhamina on tärkeä keskittymä. Tanskan Team Finland on viime vuodet tehnyt tehostetusti töitä yritysten tukemiseksi, jotta suomalaisten tuotteiden, palveluiden ja osaamisen hyödyntäminen YK:n hankinnoissa kasvaisi.

Lisätietoa:

Teksti: Veera Weisdorf, neuvonantaja, Suomen suurlähetystö, Kööpenhamina