Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD edistää markkinataloutta ja kilpailukykyä Kroatiassa investointien avulla ottaen huomioon kestävän kehityksen

Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD edistää markkinataloutta ja kilpailukykyä Kroatiassa investointien avulla ottaen huomioon kestävän kehityksen

Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD pyrkii kehittämään kehittyvien talouksien demokratiaa, markkinataloutta, kilpailukykyä ja rahoitusmarkkinoita investointien avulla. Myös kestävä kehitys, erityisesti siihen liittyvät ympäristö- ja sosiaaliasiat otetaan huomioon. Kroatia kuuluu Keski-Euroopan ja Baltian muodostamiin CEB-maihin, joita EBRD rahoittaa. EBRD onkin yksi isoimmista investoijista Kroatiassa. Vuodesta 1994 alkaen EBRD on rahoittanut 216 erilaista projektia lähes 4 miljardilla eurolla. 70% tästä on investoitu yksityiselle sektorille. Tällä hetkellä EBRD rahoittaa 867 miljoonalla eurolla 88 aktiivista operaatiota eri aloilla. Kroatialla, kuten monella muullakin EBRD:n rahoittamalla maalla on potentiaalia, mutta mm. hallinto-käytännöissä on ongelmia, jotka vaikuttavat ihmisten luottamuksen kautta talouteen.

EBRD:n vuosittaisessa siirtymäraportissa tarkastellaan heikon hallinnon vaikutusta taloustilanteeseen kolmella tasolla: kansallisella, alueellisella ja yrityksissä. Tästä tulee myös siirtymäraportin nimi ”Better governance, Better economies”. Kroatian tulokset ovat hallinnon osalta hieman maailman keskitasoa paremmat. Tilanne on parantunut 1990-luvulta lähtien Kroatiassa, mutta myös muissa CEB-maissa, ja ne menestyvätkin mittauksissa kansallisen hallinnon osalta paremmin kuin muut EBRD:n rahoittamat maat. Erot kehittyneisiin maihin verrattuna ovat kuitenkin yhä suuret, minkä lisäksi luottamus hallintoon on laskussa Kroatiassa. Kroatian tulokset ovatkin hieman CEB-maiden keskiarvoa heikommat.

Hallinnon laadussa on vaihtelua paitsi maiden välillä, myös niiden sisällä. Toimivat hallinto-käytännöt ovat tärkeitä valtion taloudelle ja niitä parantamalla tuetaan mm. talouden kasvua, vähennetään maastamuuttoa ja houkutellaan ulkomaisia investointeja. Myös yrityksissä hyvä hallinto näkyy tehokkuutena ja parempina tuloksina. Kestävän kehityksen kannalta ”vihreä hallinto” on tärkeä mittari, ja Kroatia onkin siinä EBRD-maiden parhaimmistoa. EBRD:n mukaan on tärkeänä, että yrityksiä yllytetään vihreisiin investointeihin. Hallinnon täytyykin ottaa käyttöönsä ympäristöstandardit, sääntely, vihreän teknologian käytön tuki sekä kohdistetut vihreät luotot.

EBRD:n keskeisten prioriteettien mukaisten uudistusten myötä maita valmistellaan liittymään ERM II-järjestelmään. Tällä tavalla edistetään myös EU:n tavoitetta pankkiunionista. Kroatian taloudelliset olosuhteet ovat parantuneet tätä tavoitetta silmällä pitäen, mutta viranomaisten tulisi EBRD:n mukaan vauhdittaa avainasemassa olevia rakenneuudistuksia keskittyen erityisesti julkisen sektorin hallinnon parannuksiin. Maalla on myös akuuttia alijäämää ammattitaitoisessa työvoimassa, mikä tulee huomioida kestävällä tavalla. Tämä ongelma heijastuu mm. turismin parissa toimiviin yrityksiin. Myös yritysten olosuhteiden ja yksityisomistuksen tulisi olla prioriteetteina vapaita markkinoita ajatellen. EBRD on useaan otteeseen toistanut olevansa kiinnostunut nimenomaan suomalaisyritysten tarjonnasta ja olisi halukas lisäämään suomalaisyritysten mukanaoloa alueen hankkeissa. Yhteistyön vahvistamiseen olisikin nyt hyvä sauma.

 

Juho Hellstén, EDUFI-harjoittelija