Etiopian talous kasvaa nopeasti ja avautuu vähitellen

Etiopian talous kasvaa nopeasti ja avautuu vähitellen

Etiopia_1
Etiopiaan on suunnitteilla loppuvuodeksi suomalaisen yritysdelegaation vierailu. Kuva: Pekka Marjamäki

Etiopian talous on kasvanut kovaa vauhtia jo pitkään. Talouskasvun lasketaan olleen maailman kolmanneksi nopeinta vuosina 2011-2015. Maa on tällä hetkellä yksi Saharan eteläpuolisen Afrikan suosituimmista sijoituskohteista, ja lukuisat isot infrastruktuuriprojektit, hallinnolliset uudistukset sekä uusien sektoreiden avaaminen kilpailulle tarjoavat mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille.

Ennätyslukemia ja valtiovetoista kasvua

Etiopian hallituksen omien lukujen mukaan maan talous kasvoi viime vuonna 10,3 %. Kansainvälisen valuuttarahaston laskelmien mukaan kasvu on ollut hieman hitaampaa, noin 7-8 % viime vuosina. Mikäli tahti pysyisi samana, Etiopia nousisi keskituloiseksi maaksi vuoteen 2025 mennessä.

Etiopian hallituksen tuorein budjetti (9,5 miljardia euroa) on maan historian suurin. Valtaosa rahoista on korvamerkitty erilaisiin investointeihin, enimmäkseen infrastruktuuriin, opetukseen ja kestävään kehitykseen.

Etiopian talouskehitys on pitkälti valtion käsissä. Tärkeimmät painopisteet ovat maatalouden kehittäminen ja teollisuustuotannon kasvattaminen sekä tie-, rautatie-, energia- ja tietoliikenneinfrastruktuurien parantaminen. Myös opetussektoriin on panostettu.

Nykyaikaistamis- ja monipuolistamispyrkimyksistä huolimatta Etiopian vienti koostuu toistaiseksi enimmäkseen jalostamattomista tuotteista, merkittävimpänä raakakahvi.

Suomen ja Etiopian välinen kauppa

Suomen ja Etiopian välinen kauppa on vielä pientä – noin 4,2 miljoonaa euroa suuntaansa –, mutta kasvupotentiaalia on.

Heinäkuun puolivälissä Suomessa vieraili noin 60-henkinen etiopialainen kauppadelegaatio, jonka jäsenet tutustuivat suomalaiseen yritysmaailmaan ja teknologiaan. Loppuvuodeksi 2015 on suunnitteilla suomalaisen yritysdelegaation vastavierailu Etiopiaan.

Viranomaisten aktiivisen toiminnan lisäksi myös Finpron Itä-Afrikan aluetoimistolla Nairobissa on tärkeä rooli suomalaisten vientiponnisteluissa. Finnfundilla on kaksi investointia Etiopiassa (mobiilirahapalvelu M-Birr ja Radisson Blu -hotelli). Lisäksi yksityisenä sijoituksena Etiopiaan on tehty suomalainen huonekalutehdas Sini Furniture.Suomalaisista yrityksistä muun muassa Eltel on saanut merkittäviä kauppoja ja on hyvin etabloitunut maahan.

Etiopia_2
Suuret infrastruktuuriprojektit tarjoavat mahdollisuuksia yrityksille. Kuva: Pekka Marjamäki

Lupaavia kohteita suomalaisyrityksille

Potentiaalia suomalaisille yrityksille löytyy erityisesti maan hallinnon prioriteettisektoreilla, kuten uusiutuvan energian, televiestinnän ja kaivosteollisuuden aloilla. Myös erilaiset konsulttipalvelut tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia.Maan kaivannaisvarojen sekä öljy- ja kaasuvarojen potentiaali arvioidaan merkittäväksi ja hyödyntämismahdollisuudet hyviksi.

Suomen korkean CleanTech -osaamisen kannalta kiinnostavaa on Etiopian tavoite siirtyä täysin hiilineutraaliksi vuoteen 2025 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Etiopiassa panostetaan erityisesti uusiutuviin energialähteisiin, energiatehokkuushankkeisiin sekä ympäristön kannalta kestäviin rakenteellisiin ratkaisuihin.

Energia- ja IT-aloilla nostetta

Etiopiassa on erittäin otolliset olosuhteet tuulivoimalle, ja valtio onkin investoinut siihen huomattavia määriä. Tuulivoimasektorilla parhaat menestysmahdollisuudet on EPC-firmoilla (engineering, procurement and construction) sekä laitetoimittajilla, varsinkin, jos tavoitteena on aloittaa paikallinen kokoonpano ja laitevalmistus.

Myös aurinkoenergia (niin pienessä että suuressa mittakaavassa), erilaiset hybridiratkaisut ja jossain määrin myös bioenergia tarjoavat mahdollisuuksia.

Etiopiaan on pikkuhiljaa syntymässä huipputekniikan yrityksiä, jotka suomalaistenkin yritysten olisi hyvä huomioida parantaakseen omaa kilpailukykyään sekä pääsyään Afrikan kasvaville markkinoille. Muutamat suomalaiset yritykset ovat jo ulkoistaneet erilaisia toimintoja Etiopiaan, erityisesti IT-alalla.

Janne Oksanen

kauppa