Etiopia tavoittelee vihreää talouskasvua

Etiopian tavoitteena on siirtyä hiilineutraaliin talouteen vuoteen 2025 mennessä. Samassa ajassa maa haluaa nousta myös keskituloisten kehitysmaiden joukkoon.

Etiopialla on kaikki syyt huoleen ilmastonmuutoksesta ja sitoutumiseen sen torjuntaan. Jos maapallon lämpötila nousee kaksi astetta tai sen yli, Etiopian kuivien aavikkoalueiden lämpö nousee arvioiden mukaan selvästi enemmän.

Etiopian keskilämpötilan pelätään nousevan kolme astetta vuoteen 2080 mennessä.

Etiopia nojaa poikkeuksellisen paljon säännöllisistä sateista riippuvaisiin maaseutuelinkeinoihin, koska teollistaminen ja palveluelinkeinot ovat vasta alkuvaiheessa.

Etiopiassakin riskeinä ovat äärimmäiset sääilmiöt, kuten tulvat vuoristojen välisillä alankoalueilla sekä kuivuudet ennestäänkin kuivilla aavikkoalueilla. Toisaalta lisääntyvän haihdunnan ennustetaan tuovan kasvavia sateita Etiopian pohjoisosan vuoristoon, mistä koko Sudaniin ja Egyptiin ulottuvan alueen kannalta tärkeä Sininen Niili saa alkunsa.

Vihreä talous tuo työpaikkoja

Kasvun ja transformaation suunnitelman (GTP) mukaan Etiopian tavoitteena on nousta keskituloisten kehitysmaiden joukkoon vuoteen 2025 mennessä. Ilmastostrategian mukaan Etiopiasta tulee samassa ajassa myös hiilineutraali talous.

Tavoite ei ole ihan mahdoton, koska Etiopialla on muun muassa Kongon demokraattisen tasavallan jälkeen Afrikan toiseksi suurin rakentamattoman vesivoiman reservi.

Hiilineutraalia vihreää taloutta pidetään myös mahdollisuutena luoda työpaikkoja ja uudistaa teknologiaa.

Kahvin kotimaassa Etiopiassa 80 prosenttia kahvisadosta tulee luomutuotantona pienviljelijöiltä. Kahvifarmarit myyvät satonsa kahvinpesutehtaisiin, jossa kahvinpavut pestään, kuoritaan ja levitetään. Kuva: Petri Pellikka

Nykyisten toimintatapojen mukaisessa talouskasvumallissa Etiopian kasvihuonekaasupäästöt yli kaksinkertaistuisivat nykyisestä 150 000 ekvivalenttitonnista 400 000 tonniin vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on kurssinmuutoksella ehkäistä 250 000 tonnin päästöt ja pitää päästöt vuoden 2010 tasolla.

Uusi rahoitusinstrumentti tukee tavoitetta

Etiopia ei yksinään onnistu, joten kansainvälisen sekä paikallisen yksityisen ja julkisen rahoituksen mobilisoimiseksi on perustettu niin sanottu Ilmastollisesti kestävä vihreän talouden rahoitusinstrumentti – Climate Resilient Green Economy Facility, CRGE.

CRGE tulee arvioiden mukaan vaikuttamaan kahteen kolmasosaan Etiopian taloudesta, ja se perustuu neljään pilariin:

1. Paremmat viljely- ja karjantuotantomenetelmät, joilla saavutetaan parempi ruokaturva sekä suuremmat tulot maanviljelijöillä ja samalla vähennetään päästöjä
2. Metsien suojelu ja uudelleen istutus niiden taloudellisten ja ekosysteemihyötyjen vuoksi, mukaan lukien hiilivarastoina toimiminen
3. Uusiutuvien energialähteiden suurempi käyttö sähköntuotantoon kotimaisille sekä alueellisille markkinoille
4. Siirtyminen suoraan moderneihin ja energiatehokkaisiin teknologioihin kuljetus-, teollisuus- ja rakennussektoreilla.

CRGE-strategian mukaan vihreän talouden rakentamiseen tarvitaan noin 150 miljardia dollaria vuoteen 2030 mennessä, josta noin 80 miljardia dollaria on pääomasijoituksia ja loput operatiivisia ja ohjelmakustannuksia.

Noin puolet investoinneista tulee menemään energiantuotanto- ja siirtoinfrastruktuuriin (vesi-, aurinko-, ja tuulivoima, sekä geoterminen energia).

Etiopia laskee, että se voi saada noin 20 miljardia dollaria vuosittain ilmastorahoituslähteistä (bi- ja multilateraaleista) lukuun ottamatta päästökauppaa, jonka potentiaaliksi Etiopia arvioi 1,2–3,6 miljardia dollaria vuosittain (vuoteen 2030 asti).

Hyödyntämättömiä vesivaroja

Huomioitavaa on, että vesivoimalla on merkittävä osuus strategiassa. Etiopialla on suuret vesivarat, jotka ovat vielä suurelta osin hyödyntämättä.

Ottaen kuitenkin huomioon käynnissä olevien patohankkeiden (etenkin Gibe III ja Grande Renessaince Dam) aiheuttaman kansainvälisesti arkaluonteisen tilanteen ja patojen mahdolliset ympäristövaikutukset alajuoksun maissa sekä Etiopian sisällä, ulkoinen rahoitus CRGE:n rahastoon on poliittisesti riskialtista, ellei saada takeita siitä, ettei se kanavoidu kyseisiin patohankkeisiin.

CRGE:n suunnittelua ja perustamista ovat avustaneet YK:n kehitysohjelma UNDP, Iso-Britannia ja Norja.

Etiopiassa CRGE:n toimeenpanoa johtaa pääministerin kanslian isännöimä ministereiden ohjausryhmä, jota tukee tekninen komitea (mukana finanssi- ja kehitysministeriö MOFED) sekä hankkeiden rahoitusta valmisteleva hallintokomitea, jossa on mukana Environmental Protection Authority EPA. CRGE on siis selvästi prioriteetti maan korkeimmalle johdolle.