Etelä-Sudan katsoo tulevaisuuteen

Etelä-Sudan kokosi suuren joukon kansalaisia ja kansainvälisen yhteisön edustajia itsenäistymisjuhlaansa 9. heinäkuuta 2011. Juhlapuheet olivat sovittelevia ja tähdensivät historiallisen yhteyden jatkuvuutta kahden Sudanin välillä.

Etelä-Sudan juhli lauantaina 9. heinäkuuta itsenäistymistään. Juhlaan osallistui yli 30 valtion päämiestä, kolme tuhatta kansainvälistä ja paikallista kunniavierasta sekä silminkantamattomiin ulottuva joukko Etelä-Sudanin kansalaisia. Suomen valtuuskuntaa johti ulkoministerin erityisedustaja Pekka Haavisto. Suomen Etiopian-suurlähettiläs Leo Olasvirta välitti uuden valtion ulkoministerille Deng Kuolille onnittelut.

Juhla näkyi myös kaduilla ja toreilla kulkueina, kansantansseina ja autoparaateina. Rummut soivat ja liput liehuivat. Kaupungin siistiminen oli aloitettu jo viikkoja sitten presidentin rouvan johtamalla kampanjalla.

Itsenäisyysjulistuksen luki parlamentin puheenjohtaja James Wani Igga. Julistuksessa todetaan rauhanneuvotteluiden, kansanäänestyksen ja itsenäistymistä koskevan päätöksenteon tapahtuneen kansanvaltaisessa järjestyksessä.

Uuden valtion perustaminen tapahtuu oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon hengessä. 97,8 prosenttia kansasta äänesti itsenäisyyden puolesta. Etelä-Sudan tahtoo olla kansainvälisen yhteisön vastuuntuntoinen jäsen, jolla on hyvät suhteet kaikkiin naapureihin, myös Pohjois-Sudaniin.

Presidentti Salva Kiir totesi puheessaan, että Etelä-Sudanilla on edessään uusi alku. Itsenäisen valtion päättäjien on entistä vaikeampi syyttää muita. Valtion rakentamisen periaatteita ovat turvallisuus, oikeudenmukaisuus ja vapaus.

Haasteet ovat suuret. Talous on saatava elpymään ja palvelut ulotettava kaikkien saataville. Kansainväliset suhteet rakennetaan vastuun ja yhteistyön pohjalta. Alueellinen koskemattomuus turvataan. Itsenäistyminen ei katkaise historian jatkumoa. Kiir sanoi sovittelevasti, että Sudan säilyy Etelä-Sudanin valtion nimessä ja juhlapäivänä alaslaskettavaa Pohjois-Sudanin lippua ei luovuteta Khartumiin. Se talletetaan muistuttamaan valtioiden yhteisestä menneisyydestä.

Kiir lupasi sovittelua ja anteeksiantoa myös kapinallisille, jotka luopuvat aseistaan. Kiir ilmoitti Etelä-Sudanin valtion perustavan toimintansa pysyvän rauhan periaatteelle. Korruptiota ei hyväksytä.

Puheensa lopussa hän muistutti, että vastaisuudessakaan Etelä-Sudan ei tule unohtamaan rajan ja kiistanalaisten alueiden – Darfurin, Sinisen Niilin ja Etelä-Kordofanin – asukkaiden kärsimystä, mikä on kaikkien eteläsudanilaisten yhteinen asia. Lausuma huomattiin ja uutisoitiin, koska sen ennakoitiin edustavan tinkimätöntä linjaa rauhansopimuksen jäljellä olevien asioiden käsittelyssä.

Kiir allekirjoitti itsenäisen valtion ensimmäisen väliaikaisen perustuslain ja antoi uskollisuuden valan korkeimman oikeuden presidentin todistaessa.

Kansainvälinen yhteisö kannustaa yhteistyöhön

EU:n korkea edustaja Catherine Ashton totesi kansanäänestyksen ilmaisseen asukkaiden demokraattisen tahdon. Uuden valtion perustaminen ei ole koskaan helppoa. EU tukee Etelä-Sudania hyvän naapuriyhteistyön hengessä. Onnistuminen on mahdollista, vain jos molemmat Sudanit menestyvät. EU:n yhteistyön tavoitteita ovat oikeudenmukaisuus, hyvä hallinto ja hyvinvointi. Iso-Britannian William Hague kehotti jatkamaan neuvotteluita rauhansopimuksen avoinna olevista kohdista.

YK:n pääsihteeri Ban Ki Moon totesi, että molemmat Sudanit ovat joutuneet tekemään vaikeita päätöksiä ja osoittamaan sitoumuksellisuutta. Onnistuminen tästä eteenpäinkin on mahdollista vain yhteistyön kautta. Kansalaisten perusoikeuksien ja yhteiskuntien monimuotoisuuden kunnioittaminen on onnistumisen ehto. 

Itä-Afrikan kehitysjärjestön IGADin puheenjohtaja Etiopian pääministeri Meles Zenawi piti tiiviin puheen, jossa hän toivotti Etelä-Sudanin tervetulleeksi IGADin jäseneksi ja vaikuttajaksi sekä lupasi IGADin tukevan uuden valtion asettautumista kansainvälisen yhteisön jäseneksi.

Useimmissa puheenvuoroissa keskeistä oli hyvien naapurisuhteiden tarve, Etelä-Sudanin rooli Afrikan unionin, YK:n ja IGADin uutena jäsenenä, tarve neuvotella rauhansopimuksen avoinna olevat kohdat, öljykaupan sujuvuus molempien Sudanien eduksi sekä Etelä-Sudanin tarve vahvistaa instituutioita ja rakentaa palveluita kansalaiset yhteen kokoavalla tavalla.

Puheiden keskellä myös tunteet vapautuivat. Yleisön joukossa oleva rouva julisti kiitosta Jeesukselle ja kuivasi vieressä olevien kyynelehtiviä kasvoja.

Öljykaupan tärkeydestä kertoo, että Kiina oli puhujalistan kärkipäässä ennen EU:ta, USA:ta, Norjaa ja Iso-Britanniaa. Kiina lupasi kumppanuutta ja talousyhteistyötä.

Raikuvimmat aplodit sai sotaveteraanien ja sotainvalidien paraatiosuus. Veteraanien paremman toimeentulon odotukset ovat korkealla. Miinojen uhreja on paljon.

Suomi tukee Etelä-Sudanin kehitystä

Suomi tukee Etelä-Sudanin kansanvaltaista ja rauhanomaista kehitystä. Suomi on tukenut Etelä-Sudanin jälleenrakentamista avunantajien yhteisen Maailmanpankin hallinnoiman rahaston kautta vuodesta 2005 lähtien sekä antanut tukea myös Thabo Mbekin rauhanpaneelille. Lisäksi apua annetaan tukemalla kansalaisjärjestöjen toimintaa alueella ja humanitaarisen avun muodossa.

Tapaamisessa suurlähettiläs Leo Olasvirran kanssa ulkoministeri Deng Kuol kiitteli pohjoismaiden olleen aktiivisia Etelä-Sudanin rauhanprosessissa ja auttamisessa.

Kaupankäynnin mahdollisuudet kannattaa pitää mielessä Etelä-Sudaninkin kanssa. Ranskan kokoisella alueella asuu kahdeksan miljoonaa ihmistä, joiden sodan patoamat tarpeet ovat moninaiset. Nopeasti irtoavaa öljyrahaa sekä kehitysrahoitusta on saatavissa.

Sodan rajoittama Etelä-Sudan ei ole kehittänyt paikallista tuotantoa. Suuri osa sähköstäkin tuotetaan generaattoreiden varassa. Kauppojen tavaravalikoima on ulkomailta tuotua.

Etelä-Sudanin kolmivuotinen kehitysstrategia tähtää tuotannon monipuolistamiseen, yksityisen sektorin elvyttämiseen, perusrakenteen uudistamiseen ja palveluiden vahvistamiseen. Näissä asioissa suomalaisilla yrityksillä on paljonkin tarjottavaa.

Väkivallan uhka jatkuu

Uutiset ja raportointi väkivallasta jatkuivat juhlan keskelläkin. Uutistoimisto al Jazeera kiirehti kommentoimaan, että nyt Etelä-Sudan on sodassa myös itsensä kanssa. Etelä-Sudanin sisäisten kapinaryhmien integrointi tai kukistaminen on vielä pahasti kesken hallituksen joutuessa kiinnittämään päähuomion Pohjois-Sudanin rajalla olevien ongelmien hoitamiseen.