Etelä-Korean vetytalouden mahdollisuudet
Etelä-Korealla on kunnianhimoiset tavoitteet vedyn käytön lisäämisessä lähestyttäessä vuoden 2050 hiilineutraalisuustavoitetta sekä osana energiapaletin monipuolistamista ja energiaturvallisuutta. Etelä-Korean hallitus tukee vetytaloutta luomalla lainsäädäntöä, antamalla taloudellista tukea sekä verokannustimia vetyalan yrityksille ja tekemällä aloitteita tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Suomella on potentiaalia olla kiinnostava vetyekosysteemi Etelä-Korealle. Etelä-Korean kasvavasta vetytaloudesta voi löytyä yhteistyö- ja markkinamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.
Etelä-Korean vetyteollisuus
Etelä-Korean hallinnon vuoteen 2036 ulottuvassa energiasuunnitelmassa vety nousee teollisuuden sivutuotteesta merkittävään rooliin energiantuotannossa, ja vuoteen 2050 mennessä kolmasosan energiasta kaavaillaan tulevan vedystä. Tuotantonäkymät painottuvat kuitenkin vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin ja osittaiseen hiilidioksidin talteenottoon nojaavaan siniseen vetyyn, minkä johdosta vedyn käytön lisääntymisen alentava vaikutus kasvihuonepäästöihin on vielä kyseenalainen. Suurin osa vetytalousprojekteista on vielä suunnitteluvaiheessa tai rakenteilla, mutta vetyautot ovat yksi konkreettinen esimerkki olemassa olevista käyttökohteista. Ajoneuvojen lisäksi vedyn käyttökohteina ovat mm. teollisuus ja kotitalouksien lämmitys.
Etelä-Koreassa on luotu vetytaloutta edistävää lainsäädäntöä ja selkeä suunnittelu- ja valvontajärjestelmä. Vuonna 2019 julkaistiin Etelä-Korean vetytiekartta (Hydrogen Roadmap) ja seuraavana vuonna hyväksyttiin vetytalouden edistämistä ja vetyturvallisuuden hallintaa koskeva laki (Hydrogen Economy Promotion and Hydrogen Safety Management Act). Uuden lain nojalla vety-yritykset voivat saada valtiolta taloudellista tukea sekä verokannustimia.
Etelä-Korean hallituksen aloitteesta tekemiä tutkimus- ja kehityshankkeita on jo käynnissä. Myös yksityissektorin suuryritykset, kuten SK ja Hyundai Motor Group, ovat tehneet merkittäviä investointeja sekä paikalliseen vetytalouteen että kansainvälisesti. Myös Korean laivateollisuudessa on laivanvalmistajien ja valtion yhteisiä kehityshankkeita vedyllä kulkevien laivojen rakentamiseksi. Korea Gas Corporation KOGAS aloittaa tämän vuoden alussa kokeilut vedyn käytössä kaasuun sekoitettuna kotitalouksien ja yritysten lämmityksessä ja mahdollisesti myös ilmastoinnissa.
Etelä-Korean vetytalouden kehitys näkyy hyvin Ulsanin satamakaupungissa. Ulsanissa tuotetaan 820 000 tonnia vetyä, joka on noin puolet koko maan vetytuotannosta. Ulsanissa on myös Korean pisin maanalainen vetyputki, joka on 120 km pitkä. Ulsanissa on 400 toiminnassa olevaa rekkaa vedyn kuljetukseen ja yli kymmenen toiminnassa olevaa vetytankkausasemaa. Ulsanin vetyekosysteemi kiinnostaa myös ulkomaalaisia sijoittajia.
Etelä-Korean vetytalouden haasteet
Vetyteollisuuden pitää saavuttaa riittävä skaalaetu toimituksessa, tuotannossa ja varastoinnissa, jotta siitä tulee tuottoisaa. Etelä-Korealla ei ole vielä toiminnassa olevia suuren mittakaavan vetyenergiavoimaloita ja sähkön tuottamisessa vetyä ei ole kokeiltu paljoa. Etelä-Korean suunnitelmana on aloittaa fossiilisilla polttoaineilla tuotetusta vedystä, eli harmaasta ja sinisestä vedystä, ja saavutettuaan riittävän skaalaedun vetyenergiantuotannon hiilidioksidipäästöjä pyritään vähentämään. Infrastruktuurin kehittämiseksi tavoitteena on rakentaa vetyputkistoja ja varastoja, jotta voidaan varmistaa tarjonta ja kysyntä. Tähän mennessä vetyputkia on rakennettu noin 200 km, joten suurin osa vedystä kuljetetaan rekoilla.
Etelä-Korea on edelleenkin riippuvainen teollisuuden sivutuotteena tuotetusta vedystä, sillä näin syntyy 95 prosenttia paikallisesti tuotetusta vedystä. Maan tavoitteena on tuottaa vihreää vetyä elektrolyysin kautta tai tuoda tätä esimerkiksi Australiasta ja Lähi-Idästä.
Kansainvälinen yhteistyö
Korean ulkoministeriön tilastojen mukaan yli 90 prosenttia Korean käyttämästä energiasta ja luonnonvaroista tuodaan ulkomailta. Tästä syystä Korea on erittäin riippuvainen energian tuonnista ja keskittyy kansainväliseen yhteistyöhön toimitusketjujen varmistamiseksi. Suuret korealaiset yritykset ovat muodostamassa yhteistyötä vetyä tuottavien maiden kanssa.
Korealainen Hyosung on solminut yhteistyön monikansallisen Linden kanssa Aasian suurimman nestevedyn tuotantolaitoksen rakentamiseksi Ulsaniin. Ranskalainen Air Liquide on solminut yhteisymmärryssopimuksen korealaisen Lotte Chemicalin kanssa vetytankkausasemien rakentamisesta Souliin, Ulsaniin ja Dasaniin.
Korealainen Hyundai Motors ja sveitsiläinen H2 Energy tekivät yhteisyrityksen, joka vuokraa vetyrekkoja yrityksille käyttömäärän perusteella. Sähköautot ovat halvempia ja yleisempiä kuin vedyllä kulkevat ajoneuvot, mutta kokeilujen perusteella suurten ajoneuvojen kohdalla vety voi toimia paremmin tankkauksen nopeuden ja pitemmän toimintamatkan ansiosta.
Suomen ja suomalaisten yritysten mahdollisuudet
Etelä-Korealla on kiinnostusta löytää uusia lähteitä vedyn tuonnille toimitusketjujen monipuolistamiseksi. Tulevaisuudessa Etelä-Korean vetytuonnin tarpeet todennäköisesti jatkavat kasvuaan, joten vetyvienti voi olla Suomelle markkinamahdollisuus.
Etelä-Korean tulee ottaa käyttöön enemmän vihreää vetyvoimaa, jos maa haluaa saavuttaa päästövähennystavoitteensa. Suomessa vetytalouteen siirtyminen keskittyy laajalti vihreään vetyyn, joten näiden yritysten osaaminen ja kokemukset voivat olla arvokkaita Korealle.
Suomeen on suunnitteilla Gasgridin rakentama kansallinen vetyverkko ja Etelä-Koreassa on tarve ja suunnitelmia rakentaa vetytalouden infrastruktuuria. Samantyylisissä haasteissa maiden ja niissä toimivien yritysten välinen yhteistyö tai toisen maan projektien kokemuksista oppiminen voi olla hyödyllistä.
Pauliina Vähäkangas, harjoittelija