Etelä-Korean akkuteollisuus monipuolistaa tuotantoketjuja
Etelä-Korea on maailman toiseksi suurin litiumioniakkujen tuottaja. Maan tavoitteena on olla maailman suurin akkutuottaja vuoteen 2030 mennessä. Vihreä siirtymä ja sähköautojen yleistyminen kasvattavat kysyntää voimakkaasti. Etelä-Korean akkuteollisuuden heikkoutena on vahva riippuvaisuus tuontimateriaaleista, erityisesti Kiinasta. Sähköautojen nopea yleistyminen tekee arvokkaiden akkumateriaalien kierrättämisestä yhä tärkeämpää. Nyt investoinnit suuntautuvat entistä enemmän Eurooppaan.
Litiumioniakkujen kysyntä on kasvanut voimakkaasti sähköautojen yleistymisen vuoksi ja markkinoiden odotetaan yli kymmenkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä suurin osa kaikista sähköautojen akuista on tuotettu Kiinassa, Etelä-Koreassa ja Japanissa. Etelä-Korean kolme suurinta akkuvalmistajaa ovat LG Energy Solution, Samsung SDI ja SK Innovation, joiden yhteenlaskettu osuus maailman akkumarkkinoista vuonna 2021 oli 30,4 prosenttia.
Etelä-Korean hallinto julkaisi kesällä 2021 akkustrategian, ”K-Battery blueprintin”, jossa tavoitteena on olla maailman suurin akkutuottaja vuoteen 2030 mennessä. Hallinto on lisännyt valtiontukia akkuteollisuuteen esimerkiksi nostamalla verokannustimia, sekä tukemalla tutkimus- ja tuotekehitystä. Etelä-Korea haluaa kaupallistaa ensimmäisenä uusia akkuinnovaatioita, kuten litium-rikkiakut vuoteen 2025 mennessä, kiinteäelektrolyyttiset akut vuoteen 2027 mennessä ja litiummetalliakut vuoteen 2028 mennessä.
Suomella potentiaalia osallistua Etelä-Korean akkuraaka-aineiden tuotantoketjuihin
Etelä-Korean akkuteollisuuden heikkous on vahva riippuvaisuus tuontimateriaaleista. Kriittisistä akkumateriaaleista 60 prosenttia tulee Kiinasta, jolla on eniten akkujen valmistukseen tarvittavia raaka-aineita, kuten kuparia, nikkeliä, kobolttia ja litiumia. Kiinalla on erityisesti pääsy harvinaisiin maametalleihin, joista akkuyritykset ovat riippuvaisia. Tämä tekee Etelä-Koreasta haavoittuvaisen kauppajännitteille ja toimitusketjuongelmille. Etelä-Korean tavoitteena on vähentää tuontiriippuvaisuuttaan Kiinasta lisäämällä kotimaista tuotantoa, sekä monipuolistamalla tuotantoketjuja. Siksi eteläkorealaiset yritykset ovat alkaneet järjestelmällisemmin sijoittaa akkuteollisuudessa tarvittaviin kemikaaleihin.
Eteläkorealaiset akkuyritykset ovat laajentuneet vahvasti Yhdysvaltoihin. Tulevaisuuden investointisuunnitelmat ovat kasvavissa määrin kääntyneet Euroopan markkinoille. Myös Suomella akkuraaka-aineiden vastuullisena tuottajana on paljon mahdollisuuksia osallistua Etelä-Korean akkuraaka-aineiden tuotantoketjuihin.
Suomella on osaamista akkuraaka-aineiden alkutuotannossa eli kaivostoiminnassa ja metallien jalostuksessa, mutta myös akkujen kiertotaloudessa sekä edistyksellisten akkumateriaalien tuotannossa. Suomi olisi Etelä-Korealle erinomainen toimintaympäristö akkuraaka-aineiden alkutuotannossa. Suomen akkuklusterille ja kansainväliselle kilpailukyvylle on elintärkeää, että Suomi etenee arvoketjussa kehittämällä uusia teknologiaratkaisuja etenkin kierrätyksessä. Suomen osallistuminen arvoketjun kaikkiin osiin vaatii merkittäviä investointeja ja Etelä-Korean investointiaikeet Euroopan markkinoille voisivat olla ratkaisu tähän.
Akkukierrätykseen keskittyminen avaa mahdollisuuksia Suomelle
Sähköautojen nopea yleistyminen tekee akkujen kierrättämisestä yhä tärkeämpää. Maailmanlaajuisesti suurin osa litiumioniakuista päätyy vielä kaatopaikalle. Akkumateriaalien kierrätyksestä ennustetaan muodostavan vuosittain 31 miljardin dollarin arvoiset kierrätysmarkkinat vuoteen 2040 mennessä.
Litiumioniakkujen etuna on pitkäikäisyys, ja käyttöiän päätyttyä akut voidaan käyttää uudelleen energian varastointiin. Vuonna 2018 Hyundai Motor Group aloitti Wärtsilän kanssa yhteistyön, jonka tarkoituksena on hyödyntää Hyundain käytettyjen sähköautojen akkuja energian varastoinnissa. Kuitenkin vielä uusiokäytön jälkeen litiumioniakkujen kierrättäminen on merkittävää, sillä arvokkaiden akkumateriaalien uudelleenkäyttäminen vähentää raaka-aineiden louhintatarvetta.
Erityisesti Suomen osaaminen kierrätysteknologiassa, johon akkualan tulevaisuus nojautuu, erottaa Suomen kilpailijoistaan. Suomen toimiva akkujätemateriaalien kierrätys yhdistettynä korealaisten yrityksien taloudellisiin resursseihin kasvattaisi merkittävästi Suomen kilpailukykyä akkuteollisuudessa. Akkukierrätykseen keskittyminen avaa uusia mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille.
Adaliina Ollikainen