Etelä-Afrikka kärsii finanssikriisin välillisistä vaikutuksista

Etelä-Afrikan vahva, kehittynyt, hyvin säännelty ja valvottu pankkisektori on toistaiseksi selviytynyt kansainvälisestä finanssikriisistä ilman merkittäviä ongelmia. Sen sijaan toinen aalto kansainvälisen talouden taantuman tai laman muodossa iskee merkittävästi Etelä-Afrikkaan, joka on primääristi raaka-aineiden tuottaja ja jonka teollisuustuotannon päävientikohteet ovat Yhdysvallat, Euroalue ja Japani.

Etelä Afrikan vahva ja vakaa pankki- ja rahoitussektori sinänsä on toistaiseksi selviytynyt kansainvälisestä finanssikriisistä ilman merkittäviä ongelmia. Keskuspankin ei ole tarvinnut ryhtyä mihinkään merkittäviin toimiin likviditeetin ylläpitämiseksi ja maan sisäiset pankkien väliset rahoitusjärjestelyt ovat jatkuneet lähes normaalisti. Maan pankki- ja rahoitusjärjestelmää pidetään ylipäänsä hyvin kehittyneenä, primääristi perinteiseen pankkitoimintaan keskittyneenä. Rahoitusmarkkinoiden sääntely on kehittynyttä ja valvonta toimii hyvin. 

Finanssikriisin toinen aalto iskee maan reaalitalouteen 

Kansainvälisen finanssikriisin toinen aalto, maailmanlaajuinen talouden taantuma tai lama sen sijaan iskee kovaa maan reaalitalouteen. Maa on hyvin riippuvainen ulkomaankaupasta ja talouden rakenteen osalta se on tyypillinen raaka-aineiden tuottaja. Kiinan ja Intian talouksien vakaampi kehittyminen, joiden toivottiin tasapainottavan globaalia kehitystä ja auttavan Etelä-Afrikkaa, ei kuitenkaan kompensoi merkittävällä tavalla sitä viennin laskua, mikä syntyy Yhdysvaltojen, Euroalueen ja Japanin talouksien taantumasta, koska Etelä-Afrikan teollisuustuotannon viennistä 2/3-osaa suuntautuu kyseessä oleviin maihin. Maailmanpankki on myös alentanut Kiinan talouden kasvuennustetta 9,4 prosentista 7,5 prosenttiin vuodelle 2009. 

Arvioitu viiden prosentin kasvuennuste romahtamassa lähelle nollakasvua 

Globaalin talouskehityksen heikkeneminen iskee voimakkaimmin Etelä Afrikan vientiraaka-aineiden kansainväliseen hintatasoon ja viennin volyymiin. öljyn hinnan raju lasku olisi Etelä-Afrikalle sinänsä suuri etu, ellei se kuvaisi niin osuvasti myös muiden raaka-aineiden hintojen laskua. Platinan hintayksistään on pudonnut 2.250 dollarista 840 dollariin viimeisen kahdeksan kuukauden aikana. Etelä-Afrikan talous oli vuonna 2007 pääsemässä keskipitkällä aikavälillä realistiseksi arvioituun, vakaaseen 5 prosentin kasvuvauhtiin. Globaalin taantuman ja kotimaisen, vielä vuosia jatkuvan vakavanenergiapulan seurauksena kasvuennuste kuluvalle ja tuleville vuosille on romahtamassa ja lähenee jo nollakasvua. 

Talouden kehitystä piristävät hallituksen valtava investointiohjelma energian ja muun infrastruktuurin rakentamiseksi sekä jalkapallon vuoden 2010 MM-kisojen edellyttämät valtavat investoinnit. Nykyisen talouskehityksen ja verotulojen ennustettavan laskun valossa ne tullaan lähivuosina rahoittamaan kuitenkin merkittävältä osin velkarahalla.

Etelä-Afrikan talous noin 30 prosenttia koko mantereen taloudesta 

Etelä-Afrikan osalta kansainväliseen finanssi- ja talouskriisiin kytkeytyy monia erityispiirteitä muihin maihin verrattuna. Maan oman sosiaalisen muutosprosessin läpivienti edellyttäisi vakaata 5-6 prosentin talouskasvua ja näköpiirissä oleva talouden taantuma tulee lisäämään maassa poliittisia jännitteitä. Myös vaikutukset mantereen kehitykselle ovat huomattavat.

Etelä- Afrikan talous on noin 30 prosenttia mantereen taloudesta ja Etelä-Afrikan talouselämä on mantereen suurin investoija. Etelä-Afrikalla on keskeinen rooli mantereen konfliktinen hallinnassa ja rauhanturvaamisessa ja konfliktien jälkeisessä jälleenrakentamisessa. Etelä-Afrikka on myös Afrikan renessanssin näkyvin symboli. Kansainvälinen finanssi- ja talouskriisi iskee sekä itse Etelä-Afrikan poliittiseen ja taloudelliseen kehitykseen että sitä kautta myös mantereen kehitykseen laajemminkin.