Etelä-Afrikassa valmisteltava kansallinen sairausvakuutus pistäisi terveysjärjestelmän uusiksi

Etelä-Afrikassa on valmisteilla valtava kansallinen remontti koko terveydenhoitojärjestelmään. Maan terveysministeriö suunnittelee koko kansan kattavaa sairausvakuutusjärjestelmää. Maan terveysministeriö on julkaissut kansallista sairausvakuutusta koskevan "white paperin", johon otetaan kommentteja 31. toukokuuta asti. Kriitikoiden mielestä maalla ei ole järeään uudistukseen varaa, eikä valtion tulisi alkaa säädellä yksityisen hoidon kuluja. Terveysministerin mukaan nykyjärjestelmä –köyhät eivät saa kunnollista hoitoa, ja yksityinen sairaanhoito on miltei Yhdysvaltain hintatasoa – on täysin kestämätön.

Kansallisella sairausvakuutuksella ei vielä ole hintalappua, sillä sen järjestämisen lopullinen malli ja kattavuus on auki. Uudistuksella tulee kuitenkin olemaan merkittäviä vaikutuksia terveydenhoidon järjestämiseen koko maassa. Ministeri korostaa perusterveydenhoidon ja sairauksien ehkäisyn merkitystä.

Etelä-Afrikan terveysministeriö julkaisi 11.12.2015 "white paperin" eli pohjaesityksen maan kaikki kansalaiset kattavaksi sairausvakuutukseksi, National Health Insurance (NHI). Ehdotus on saanut sekä yksityissektorin ja talousanalyytikot älähtämään, ja sen kommentointiaikaa on pidennetty kahdella kuukaudella 31.5.2016 asti.

NHI-esityksen tavoitteena on luoda kansallinen rahoitusjärjestelmä, joka varmistaisi kaikille eteläafrikkalaisille pääsyn terveydenhoitoon sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Tällä hetkellä vain 17 prosenttia kansasta – vajaat 9 miljoonaa ihmistä - maksaa yksityistä sairausvakuutusta, ja silti vapaaehtoisten sairausvakuutusten osuus kaikista kansallisista terveydenhuoltomenoista on korkein maailmassa. Vastaavasti noin 42 miljoonaa ihmistä on täysin verorahoitteisen julkisen terveydenhoidon varassa. Hoitotaakan epätasapainosta huolimatta yksityisen ja julkisen sairaanhoidon kulut ovat miltei täsmälleen samat, kumpikin n. 120 mrd ZAR (n. 7 mrd EUR) vuodessa (viimeinen luku Discovery Healthiltä).

WHO:n mukaan Etelä-Afrikan BKT:stä 8,9 prosenttia kului terveydenhoitoon vuonna 2013. Erilaisten vakavien sairauksien taakka maalle on suuri. Työikäisistä (15–49 -vuotiaista) arviolta 17 prosenttia on HIV-positiivisia, ja maassa on eniten tuberkuloosipotilaita maailmassa Kiinan ja Intian jälkeen (TB-potilaiden määrä on myös huolestuttavassa nousussa). Myös elintasosairaudet ovat kasvussa. WHO:n mukaan neljäsosa eteläafrikkalaisista – korkein osuus Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa – on liikalihavia. Eliniän odote on 62,5 vuotta, yksityisen sairausvakuutuksen omaavilla miltei viisi vuotta enemmän.

Samaan aikaan NHI-valmisteluiden kanssa Etelä-Afrikan kilpailuviranomainen, Competition Commission, on laatimassa markkinaselvitystä yksityisestä terveydenhoitosektorista ja erityisesti sen huikeasta hintatasosta.

Hintoja ajavat ylöspäin erityisesti erikoislääkärien ja yksityissairaaloiden kulut. Sairausvakuutuskassat tai lainsäädäntö eivät velvoita potilaita hankkimaan lähetettä yleislääkäriltä erikoislääkärille päästäkseen, ja joidenkin harvinaisten alojen erikoislääkärit voivat veloittaa käytännössä mitä lystäävät.

Esimerkki Pretoriasta: 30 minuutin konsultaatio lasten endokrinologin kanssa maksaa 2000 randia eli noin 120 euroa. Hinta on kuulemma halpa verrattuna aikuisten endokrinologiin, joka veloittaa miltei kaksi kertaa enemmän.

Suurimmat sairauskassat neuvottelevat korvaushinnoista lääkäreiden kanssa, mutta hintatasoa ei säädellä hallituksen taholta, toisin kuin lääkkeiden hintoja.

Maan lääkäreistä ja erikoislääkäreistä hieman yli puolet toimii yksityispuolella. Yksityissairaalamarkkinaa dominoi kolme isoa pörssiyritystä, ja uusien sairaaloiden markkinoille pääsy on vaikeaa.

Terveysministeri Aaron Motsoaledin mukaan yksityissairaanhoitoa ohjaa tarjonta, ei kysyntä – esimerkiksi peräti 75 prosenttia yksityissairaaloissa tapahtuvista synnytyksistä hoidetaan keisarileikkauksina. Yksityisen sairaanhoidon hinta on ministerin mukaan noussut 300 prosenttia kymmenessä vuodessa. WHO:n mukaan EAT:n yksityissairaalakustannukset ovat maailman kalleimpien joukossa. NHI:n tavoitteena on, ettei oma tai perheenjäsenen sairastuminen aiheuttaisi ihmisille taloudellista katastrofia.

Kestämätön nykyjärjestelmä

Lain mukaan sairausvakuutuskassat eivät saa tehdä tulosta varsinaisella vakuutuksella, vaan niiden tuotot perustuvat siihen noin 10–15 prosentin osuuteen kuukausimaksuista, jonka vakuutetut maksavat hallintokuluista.

Sairausvakuutusten hallintoon ja meklareille maksettiin vuonna 2010 yhteensä 12 miljardia randia, enemmän kuin lääkäreille. Käytännössä yksityisten kassojen on pakko hyväksyä kaikki halukkaat jäsenikseen, ja kaikilta vakuutetuilta peritään sama maksu riippumatta näiden riskistatuksesta. Maksun taso vaihtelee toki sen mukaan, miten kattavan vakuutuksen asiakas haluaa. Työntekijöille työnantajan mahdollisesti tarjoama kattava sairausvakuutus on tärkeä etu, joskus jopa palkkatasoa tärkeämpi.

Nykyinen järjestelmä on paitsi epätasa-arvoinen, myös taloudellisesti kestämätön. Yksityisesti vakuutettujen keskimääräinen ikä on kasvussa, ja yhä useampi vakuutettu hakee korvauksia kassasta. Vakuutetut käyvät lääkärillä yhä useammin, ja lääkärit määräävät heille aiempaa enemmän toimenpiteitä.

Vakuutusmaksut nousevat kolme prosenttiyksikköä nopeammin kuin inflaatio, mikä vähentää edelleen houkutusta liittyä kassoihin. Parikymppiset, terveet, työssäkäyvät ihmiset eivät halua maksaa vakuutusmaksuja, vaan liittyvät kassaan yleensä vasta perustaessaan perheen. Eräs ratkaisu olisi, että valtio tekisi sairausvakuutuksesta pakollisen niille, jotka ovat virallisessa työsuhteessa. Tämä laskisi markkinajohtaja Discovery Healthin mukaan vakuutusmaksuja 15-20 prosenttia.

Julkisella puolella puolestaan fragmentaatio, hoidon ja hallinnon jakautuminen yhdeksän eri provinssin välille, nostaa hintoja. Ministeri Motsoaledin mukaan julkisella sektorilla on tällä hetkellä useita ongelmia aina huonosta talous- ja henkilöstöhallinnosta hankintoihin liittyvään korruptioon. Valtion uuden hankintakeskuksen uskotaan auttavan jälkimmäiseen, ja sairausvakuutusuudistukseen liittyy suunnitelma keskitetyistä hankinnoista. Myös sairaanhoitajien koulutusta on parannettava.

Terveydenhoitoa rasittavat lisäksi puutteet Etelä-Afrikan infrastruktuurissa, muun muassa vesi- ja jätehuollossa sekä rakennuksissa. Terveysministerin tavoitteena on, että jatkossa keskitytään ennen kaikkea perusterveydenhoitoon, tautien torjuntaan ja terveyden edistämiseen.

Nyt julkisen sektorin terveysbudjetista suurin osa menee sairaalahoitoon, koska ongelmat eivät tule ratkaistuksi perusterveydenhuollossa. Terveydenhoitouudistuksen myötä on myös tarkoitus varmistaa, että palvelut kattavat koko maan – lääkärien oikeudet saatetaan jatkossa kytkeä siihen, että he ottavat vastaan tietyillä alueilla, myös maaseudulla.

Afrikka tarvitsee vahvoja terveysjärjestelmiä

Ministeri Motsoaledi muistutti NHI-konsultaatiofoorumissa (14.3.2016) ebolan jälleen todistaneen, että Afrikan maiden on vahvistettava terveysjärjestelmiään sen sijaan, että se ne taistelevat yksittäisiä tauteja vastaan. Maiden on varauduttava uusiin, vielä tuntemattomiin tautiuhkiin, johtuen ilmastonmuutoksesta, asuinympäristön laajentumisesta ja antibioottiresistenssin kasvusta.

NHI on myös Motsoaledin mukaan ainoa tapa varmistaa, että Etelä-Afrikka saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteen (SDG), jossa taataan terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. Motsoaledi ei hyväksy muun muassa yksityissektorin esittämää "ei ole varaa" -argumenttiä, sillä nykyinen järjestelmä on OECD:n mukaan yksi maailman kalleimmista.

Valkoisen paperin mukaan NHI:n toimeenpano lähtisi käyntiin 14 vuoden aikana, kolmessa eri vaiheessa. Tavoitteena on perustaa NHI-rahasto, joka kokoaa yhteen eri poteissa tällä hetkellä olevia terveydenhoitokuluja.

Yksityisiä sairausvakuuttajia huolettaa, että valkoisessa paperissa niiden tuleva rooli on vielä auki. Paperissa linjataan, että kansallisesta sairausvakuutuksesta tulee pakollinen, ja yksityisvakuuttajat saavat jatkossakin toimia, mutta yksityisistä vakuutuksista ei enää voisi tehdä verovähennyksiä. EAT on pyytänyt WHO:lta arviota NHI:n kustannustasosta, mutta saanut vastauksen, että kaikki riippuu siitä, miten malli järjestetään.

Valtiovarainministeriöltä odotetaan erillistä paperia koskien NHI:n rahoitusta, jossa esiteltäisiin erilaisia mahdollisia rahoitusmalleja. Motsoaledin mukaan yksi NHI:n keskeisistä periaatteista on sen kohtuuhintaisuus.

Lääkkeitä kaikille HIV-potilaille, liikalihavuus kuriin

Etelä-Afrikassa odotetaan myös tänä vuonna, että hallitus alkaisi Maailman terveysjärjestö WHO:n suosituksen mukaisesti antaa antiretroviraaleja (ARV) kaikille HI-virukseen sairastuneille. Tällä hetkellä lääkkeisiin ovat oikeutettuja vain tietyt ryhmät (alle 5-vuotiaat, raskaana olevat naiset) sekä ne, joiden tauti on edennyt pitkälle.

Etelä-Afrikassa on 3,2 miljoonaa ARV-lääkkeitä saavaa potilasta eli maassa on jo nykyisellään maailman suurin HIV:in hoito-ohjelma. Mikäli hallitus alkaa toimia WHO:n suosituksen mukaisesti, lääkkeitä saavien määrä miltei kaksinkertaistuisi. Valtio on perustanut oman lääkeyrityksen, Ketlaphelan, joka tulee myös toimittamaan ARV-lääkkeitä terveysministeriölle.

Toisaalla hallitus pyrkii eri ohjelmien (mm. National Health Promotion Policy and Strategy 2015-2020, National Strategy for Prevention and Control of Obesity 2015-2020) avulla ehkäisemään kansantauteja ja muuttamaan eteläafrikkalaisten elämäntapoja terveellisemmiksi. Tavoitteena on muun muassa veroja nostamalla vähentää tupakointia 20 prosentilla ja liikalihavuutta 10 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.

Valtiovarainministeri ilmoitti helmikuussa suunnittelevansa 1.4.2017 voimaan astuvaa veroa sokerilla makeutetuille juomille – hillitön virvoitusjuomien käyttö onkin merkittävä ongelma muun muassa kakkostyypin diabeteksen yleistyessä.

Suomella ei ole kahdenvälistä kehitysyhteistyötä Etelä-Afrikassa, ei siten myöskään terveyssektorilla, mutta VTT:llä ja sen eteläafrikkalaisella vastinparilla CSIR:llä on käynnissä terveyspalvelujen digitalisoimista koskeva yhteistyöhanke kesäkuuhun 2016 asti.

Euroopan Unioni tukee perusterveydenhoidon reformeja 126 miljoonalla eurolla vuonna 2017 päättyvän Primary Healthcare Sector Policy Support Programme:n kautta.

Tukisummien vähentymisestä huolimatta EU suunnittelee myös tulevina vuosina auttavansa Etelä-Afrikkaa NHI:n toimeenpanossa muun muassa teknisen tuen kautta. Etelä-Afrikka on myös suurin EU:n terveystutkimusrahoituksen vastaanottaja.

Kansallista sairausvakuutusta koskeva miltei 100-sivuinen "valkoinen paperi" kokonaisuudessaan: http://www.gpwonline.co.za/Gazettes/Gazettes/39506_11-12_Health.pdf(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Anna Merrifield, lähetystöneuvos

terveys