Etelä-Afrikan kansallisen energiasuunnitelman julkaisu

Etelä-Afrikka julkaisi vihdoin marraskuun lopulla luonnoksen kansallisesta energiasuunnitelmastaan (Integrated Energy Plan). Eniten keskustelua tulee aiheuttamaan integroitu resurssisuunnitelma (Integrated Resource Plan), joka on energiasuunnitelmassa vain yksi osa, mutta ehdottomasti eniten tunteita herättävä ja vaikuttaa merkittävästi myös maan talouteen ja tulevaisuuteen. Resurssisuunnitelma on käytännössä sähköntuotannon suunnitelma. Siinä määritellään sähköntuotannon keinot ja menetelmät sekä tuotannon tarve vuoteen 2050 asti.

Edellinen resurssisuunnitelma on laadittu vuonna 2010. Sitä olisi pitänyt päivittää kolmen vuoden välein, joten ei ole yllätys, että tilanne on muuttunut paljonkin, varsinkin kysynnän osalta. Talous ei ole kasvanut niin paljon kuin edellisessä suunnitelmassa oletettiin, ja sähköntuotantokapasiteettia ei näin ollen tarvita lisää niin paljon kuin aiemmin oletettiin. Hyvä, että myös energiaministeriö on tämän faktan hyväksynyt. Muutenkin suunnitelma näyttää hyvinkin realistiselta ottaen huomioon energiaministeriön ja Eskomin aikaisemmat lausunnot kasvaneen sähkönkysynnän tarpeesta ja eritoten ydinenergian lisärakentamisen tarpeesta. Liekö realistiseen kuvaan vaikuttanut poliittinen ilmapiiri ja/tai kansalais- ja tutkijayhteisön omat itsenäiset laskelmat sähkön todellisesta tarpeesta ja eri tuotantomuotojen kustannushyödyistä? Katsaus viime viikkoihin on paikallaan.

Uusiutuva energia on sittenkin edullisempaa

Viimeisen kuukauden aikana energiasektorilla on tapahtunut paljon. Valtiollisen sähköyhtiö Eskomin johtajan Brian Molefen julkiset lausunnot uusiutuvan energian kannattamattomuudesta muihin energiantuotantomuotoihin, varsinkin ydinenergiaan, verrattuna ovat osoittautuneet perättömiksi.

Pari viikkoa sitten itsenäistä tutkimusta tekevä Council for Scientific and Industrial Research (CSIR) julkaisi eri sähköntuotantomuodoista kustannushyötylaskelmat, jotka perustuvat todellisiin kustannuksiin niiden tuotantomuotojen osalta, joita EAT:ssa on viime vuosien aikana otettu käyttöön. Uusiutuvien energiamuotojen (aurinkopaneelit & tuulivoima) todelliset kustannukset ovat alhaisempia kuin parhaillaan rakenteilla olevien kahden kivihiilivoimalan, mutta myös alhaisempia kuin ydinenergian jo vuoden 2010 suunnitelmaan perustuvat rakennuskustannukset. Tämän päivän kustannukset olisivat huomattavasti korkeampia. Tutkimus todistaa laskelmien avulla, että tuulivoima ja aurinkovoima (paneelit) ovat 40% halvempia kuin parhaillaan EAT:ssa rakenteilla oleva hiilivoima.

On vaikea sanoa mitkä voimat ovat vaikuttaneet kansallisen energiasuunnitelman laskelmiin ja sen julkituomiseen juuri nyt, mutta hienoa on se, että se näyttää realistisemmalle kuin mitä pelättiin. Sähkönkysyntä näyttää kuitenkin vielä erityisen korkealle, ja kysynnän kasvun arvioidaankin suunnitelmassa olevan 2,17% vuodessa. Viime vuosien kulutus ei oikein ole linjassa tämän arvion kanssa. BKT:n kasvun oletetaan olevan huomattavasti vähäisempää, eikä myöskään näytä siltä, että suunnitelmassa olisi otettu huomioon kuluttajien hintatietoisuus. Jo tähän mennessä monet siihen kykenevät kuluttajat ja organisaatiot ostavat omia aurinkopaneeleita, ja tuottavat ison osan tarvitsemastaan sähköstä itse. On vaikea olla tiedostamatta Eskomin paineita nostaa sähkön hintaa sen joutuessa rahoittamaan suuria meneillään olevia ja myöhästyneitä investointeja (kivihiilivoimalat), varsinkin kun meneillään on jo tapauksia, joissa Eskomin asettamat sähkön hinnankorotukset ovat olleet liian korkeita, ja niistä odotellaan nyt oikeuden päätöksiä. Monet sanovat, että Eskomin nykyisten investointien rahoittaminen vaatisi sähkön kuluttajahinnan korottamista kaksinumeroisella prosenttiluvulla joka vuosi vuoteen 2022 asti. Melko kallista!

Kivihiilivoimat ovat historiaa vuonna 2050

Sähköntuotannon puolella resurssisuunnitelman mukaan tuuli- ja aurinkovoimaa rakennettaisiin huomattavasti lisää, yhteensä noin 55GW kapasiteettia vuosien 2020-2050 aikana. Suurimmasta osasta kivihiilivoimaloista luovuttaisiin vuoteen 2050 mennessä. Kaasuntuotantoa lisättäisiin huomattavasti; kapasiteettia yli 35GW. Tämän lisäksi rakennettaisiin 20GW ydinenergiaa, mutta sen rakentaminen aloitettaisiin vasta reilun 10 vuoden jälkeen, jolloin kapasiteetti olisi käytettävissä vuoden 2037 tienoilla. Tämä siis kaikki uuden rakentamista. Vuoteen 2050 asti suurin osa sähköntuotannosta tapahtuisi nyt esitetyn suunnitelman mukaan silti vielä hiili- ja ydinvoimalla.

Suunnitelma on luonnos, ja siitä tullaan käymään avointa keskustelua seuraavat kuukaudet. Ensi vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana toivottavasti EAT:lla on uusi resurssisuunnitelma jota se toteuttaa, ja johon teollisuus ja muut toimijat voivat luottaa. Tämän hetken ongelmia varsinkin uusiutuvan energian yksityisille tuottajille on epätietoisuus tulevasta. Valitettavasti EAT:n politiikka ampuu myös omaan nilkkaan, sillä monet pienet paikalliset yrittäjät ovat joutuneet sulkemaan juuri avattuja yrityksiään heidän saadessa usein ainoat tilauksensa isoilta kansainvälisiltä yrityksiltä osana REIPPP –ohjelman (Renewable Energy Independent Power Producer Procurement Programme) Local Content –vaatimusta. Eskom ei ole allekirjoittanut uusia sopimuksia yksityisten uusiutuvan energian tuottajien kanssa kahteen ja puoleen vuoteen, siis niitä, joiden tuotantohinta on yli 0,62 EAT randia/kWh (keskimääräinen REIPPP –projektin tariffi, tai ainakin oli silloin kun kaikki sopimukset vielä mukisematta allekirjoitettiin). Yksi euro on noin 15 randia. Vertailun vuoksi: parhaillaan rakenteilla olevan hiilivoiman yksikkökustannus on 1,03 randia/kWh.

Projektit on hyväksytty, mutta Eskomin kieltäytyessä sopimusten allekirjoittamisesta, on myös paikallinen, varsin alkutekijöissä oleva, teollisuuden haara vaikeuksissa. Local Content –vaatimus uusiutuvan energian projekteissa on kasvanut kierros kierrokselta, ja on keskimäärin noin 34%. Se tarkoittaa sitä osaa projekteista mikä pitää olla paikallisesti maassa tuotettua (tavarat/palvelut). EAT:ssa toimiva EU:n kauppakamari on myös ottanut kantaa vähän aikaa sitten, ja kehottanut valtiota tuomaan varmuutta ja luottamusta REIPPP –ohjelmaan, jotta investointiluottamus säilyisi.

Elämää jatkuvassa muutoksessa

Selvää on, että ydinenergian puolestapuhujat ovat hyvin närkästyneitä uudesta suunnitelmasta. Eskom aikoo julkistaa ydinenergian tarjouskilpailun kaikesta huolimatta tämän vuoden loppuun mennessä. Ydinenergia ja uusiutuva energia vastaavat kansainväliseen ilmastohuutoon, ja uusiutuvasta energiasta onkin jo sanottu, että se on arvioitu suunnitelmassa aivan liian kalliiksi kun ottaa huomioon, että sen rakentamiskustannukset ovat vuosien 2011-2015 aikana laskeneet 70% EAT:ssa. Myös teknologia kehittyy jatkuvasti, joten ei voida olettaa, että uusiutuvan energian rakentaminen on samanhintaista edes muutaman vuoden päästä, saatikka vuonna 2030.

Uusiutuvan energian vastustajat pitävät perustuotantoargumenteista (tuulee ja paistaa vain tiettyinä vuorokaudenaikoina), mutta CSIR:n eksperttien mielestä on muitakin vaihtoehtoja kuin akkujen hyödyntäminen, mikä on edelleen kallista. Sen sijaan pitäisi alkaa puhua kysynnän muokkaamisesta, esimerkiksi lämpöpumppujen päälle laittamisesta silloin kun sähköä on verkossa enemmän ja sen hinta on alhaisempi. Tämä voidaan teknisesti tehdä joko keskitetysti tai joko asentamalla pumppuun mittari, joka mittaa verkossa olevaa virtaa, ja menee automaattisesti päälle silloin kun verkossa on virtaa paljon. Toinen keino verkossa olevan energian hallintaan on siirtää energiaa muille sektoreille kuin sähköntuotantoon silloin kun tuulee ja aurinko paistaa.

Päivi Lehtonen, kehitysyhteistyön erityisasiantuntija

energia
sähkö
vientiyritykset