Etelä-Afrikan markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Etelä-Afrikan markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Etelä-Afrikassa on n. 35 etabloitunutta suomalaisyritystä ja määrä on ollut kasvussa edellisten vuosien aikana. Noin 100 suomalaisyritystä on maassa edustettuna erilaisin järjestelyin. Yritysten näkymät markkinoilla ovat edelleen optimistisia, maan talousreformien toteutuksen hitaudesta ja COVID-kriisin syventämistä talouskasvun haasteista huolimatta. Mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille tarjoutuu monilla aloilla ml. elintarvike-, energia-, kierto- ja digitalous- sekä koulutussektoreilla. Business Finland on identifioinut digitalisaation yhdeksi Etelä-Afrikan markkinoiden suurimmaksi mahdollisuudeksi.

Kaupallistaloudellisesta näkökulmasta Etelä-Afrikka on Suomelle Afrikan tärkeimpiä maita maan talouden heikosta viimeaikaisesta kehityksestä huolimatta. Etelä-Afrikan talous on naapurimaihin verrattuna 15-20 -kertainen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että liikevaihdon volyymit ovat Etelä-Afrikassa monilla suomalaisyrityksillä moninkertaiset verrattuna niiden liikevaihtoon Afrikan pienemmissä talouksissa. Suomen vienti Etelä-Afrikkaan oli vuonna 2019 hieman yli 325 miljoonaa euroa ja tuonti reilut 150 miljoonaa euroa, kauppataseen ylijäämä Suomen eduksi oli näinollen noin 175 miljoonaa euroa. Tärkeimpiä vientiartikkeleitamme ovat koneet ja laitteet sekä metsäteollisuuden tuotteet. Myös tuonnissa koneet ja laitteet ovat suurin tuoteryhmä malmien ohella. Lisäksi Suomesta viedään Etelä-Afrikkaan muun muassa viljaa.


Etelä-Afrikka on Afrikan mantereen teollistunein ja teknologisesti kehittynein talous. Maa on tiiviisti integroitunut maailmantalouteen ja onkin mantereen ainoa G20- ja BRICS-jäsenmaa. Mantereenlaajuisen vapaakauppa-alueen uskotaan vauhdittavan Etelä-Afrikan viime vuosina hidastunutta talouskasvua. Afrikan markkinoiden avautuminen tarjoaa Etelä-Afrikalle mahdollisuuden kasvattaa tavara- ja palvelukauppaa mantereen muiden, erityisesti läntisen ja pohjoisen Afrikan maiden kanssa. Tälläkin hetkellä Etelä-Afrikan osuus mantereella käytävästä kaupasta on merkittävä, n. 25%:ia.


Mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille tarjoutuu uusiutuvan energian (W2E, biomassa) ja energian varastoinnin parissa, yksityisellä terveydenhuolto- ja koulutussektorilla, elintarvikealalla, vedenkäsittelyn parissa sekä laajalti digitalisaation, telekommunikaation ja kyberturvallisuuden parissa. Etelä-Afrikan informaatio- ja telekommunikaatiomarkkina on maanosan laajin ja samalla varsin kilpailtu. Digitalisaation lisäys useilla sektoreilla, kuten koulutus-, terveydenhuolto-, vähittäiskauppa- sekä pankki- ja vakuutuspalvelusektoreilla, tarjoaa mahdollisuuksia uusille ratkaisuille, myös digitalisaatiota edistävien taitojen hankkimisessa. Huomionarvoista on, että julkisen sektorin parissa toimiminen on osittain haastavaa paikallisen lainsäädännön ja sääntely-ympäristön vuoksi. Etelä-Afrikassa toimivien tai markkinasta kiinnostuneiden suomalaisyritysten on syytä perehtyä huolella mm. maan B-BBEE (Broad-based Black Economic Empowerment) -lainsäädäntöön. B-BBEE:n tavoitteena on vahvistaa apartheidin aikana sorretussa asemassa olleiden ja edelleen rakenteellisesta rasismista kärsivien mustien työmarkkina-asemaa ja jakaa varallisuutta ja mahdollisuuksia nykyistä tasavertaisemmin.

 

Anne Lammila, Suomen suurlähettiläs, Etelä-Afrikka