Espanjan talous rapakunnossa; hallitus ainoita optimisteja

Hallituksen ja Espanjan keskuspankin välillä on huomattavia näkemyseroja talouden kunnosta ja laman selättämisen keinoista. Työttömyyden arvioidaan olevan ensi vuoden lopussa jopa yli 20 prosenttia. Maa on euroalueen ensimmäinen, jossa pelätään deflaatiokierrettä.

Espanjan pääsiäisenä toteutussa hallitusremontissa vaihdettiin pitkäaikainen talousministeri Pedro Solbes, joka oli aiemmin useasti kommentoinut haluavansa eläköityä. Solbesin ja pääministeri José Luis Rodríguez Zapateron välillä tiedettiin myös olevan epäsopua talouden hoidossa.

Zapatero kannatti Solbesia avokätisempää elvyttämispolitiikkaa. Solbes korosti talouskuria ja kommentoi julkisesti viime kuukausina useaan otteeseen talouden elvytysvaran olevan nyt kokonaan käytetyn. Zapateron ja Solbesin kommenttien ristiriitaisuus kasvoi talouskriisin syventyessä. Kansan luottamus Solbesiin (kuten myös Zapateroon) laski erityisesti viimeisen vuoden aikana. Aiemmin talousministeri Solbesin kansallinen arvostus oli korkealla: olihan hän tehnyt mittavan kansallisen ja kansainvälisen uran makrotalouden parissa, muun muassa  EU:n rahakomissaarina ennen nykyistä Joaquín Almuniaa.

Hallituksen ja keskuspankin näkemyserot syvenevät

Talouskriisin osalta hallitus ja keskuspankki ovat olleet eri linjoilla sekä tilanneanalyysissa että toimenpidesuosituksissa kriisin alusta alkaen. OECD kiirehti 3. maaliskuuta Espanjaa uusimaan työmarkkinoita joustavampaan suuntaan. Tällä hetkellä vakituisen työsuhteen purkaminen Espanjassa on kalleinta Euroopassa. Tästä johtuu myös, että valtaosa työsopimuksista on määräaikaisia.

Pääministeri José Luis Rodríguez Zapatero ja ex-talousministeri Pedro Solbes pitivät kuitenkin kiinni irtisanomisturvasta ja korostivat, että työntekijöiden turvaa ei tule muutenkin vaikeassa työmarkkinatilanteessa heikentää. Päinvastoin ajattelee Espanjan keskuspankin pääjohtaja Miguel Ángel Fernández Ordóñez, joka kehotti hiljattain hallitusta heikentämään merkittävästi irtisanomissuojaa ja käytti työmarkkinoiden joustavuuden osalta mallimaana Tanskaa.

Viimeksi pääsisäisviikolla keskuspankin pääjohtaja Miguel Ángel Fernández Ordóñez otti esille sosiaaliturvarahaston vaikeutuvan tilanteen. Hallitus on erityisesti työ- ja maahanmuuttoministeri Celestino Corbachon kautta viestittänyt voimakkaasti sosiaaliturvan erinomaisesta rahoitustilanteesta - ylijäämä on tällä hetkellä noin 58 miljardia euroa.

EU-suurlähettiläiden lounaalla maaliskuussa puhunut Corbacho kertoi lähes ainoan ilonaiheen ministeritontillaan olevan sosiaaliturvan rahoituksen hyvän tilanteen. Fernández Ordóñez kertoi sosiaaliturvan olevan keskuspankin analyysien mukaan vaarassa ja ylijäämä kääntyy jo alijäämäksi kuluneen vuoden kuluessa. Keskuspankin johtaja kehotti hallitusta ryhtymään ajoissa ennaltaehkäiseviin toimiin eläkkeiden turvaamiseksi tulevaisuudessa.

Näitä toimia voisivat olla eläkeiän nostaminen tai laskennallisten eläkekertymävuosien lisääminen. Hallitus reagoi kielteisesti keskuspankin johtajan arvioihin ja arvioi niiden perustuvan keskuspankin pinnallisiin tutkimuksiin. Yleensä keskuspankin analyysejä arvostetaan asiantuntijapiireissä ja niiden arvioidaan kuuluvan maan parhaisiin. Pääoppositiopuolue Partido Popular (PP) on pyytänyt hallitukselta parlamentissa vastinetta keskuspankin pääjohtajan esittämiin kommentteihin. PP korosti, että Espanjan keskuspankilla on täysi oikeus itsenäisenä toimijana esittää hallituksesta poikkeavia kantojaan - hallitus puolestaan luonnehti keskuspankin kommentteja kriisitilanteeseen sopimattomiksi.

Työttömyys jatkaa kasvuaan - työllistämistoimien vaikutukset oletettua heikompia

Talouden taantumisvauhti oli vuoden 2009 ensimmäisellä vuosineljänneksellä -0,7 prosenttia ja talouden arvioidaan taantuvan vuonna 2009 jopa 3 prosenttia (IMF, 22.4.2009). Työttömyys nousi maaliskuussa 15,5 prosenttiin ja inflaatio oli ensimmäistä kertaa negatiivinen, -0,1 prosenttia.

Talouden alijäämän arvioidaan nousevan jopa kymmeneen prosenttiin vuonna 2009 (budjetin perustana käytetyt arviot olivat noin kolmen prosentin luokkaa). Tammikuussa 2009 vienti laski 20 prosenttia ja tuonti edellistä vielä nopeammin 30 prosenttia. Teollisuustuotanto laski helmikuussa 22 prosenttia.

Rakennusteollisuuden lasku oli alkuvuonna 36 prosentin luokkaa. Uusien autojen myynti laski Espanjassa alkuvuonna noin 40 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Talouden taantuman voimakkuus on yllättänyt hallituksen lisäksi myös asiantuntijat. Huolta aiheuttaa myös valtion verotulojen lasku, jonka arvioidaan olevan noin 17 prosentin luokkaa vuonna 2009. Harmaan talouden lasketaan aiheuttavan 25 miljardin euron vuosittaiset verotulojen menetykset valtiolle.

Työttömyyden voimakas kasvu huolestuttaa Espanjassa. Espanjan työttömyystaso on yli kaksinkertainen EU:n keskitasoon nähden. Valtion elvytyspaketti ja sen tärkeä osa - kuntahallinnolle paikallishallinnon rahaston kautta jaetut uudet 8 miljardin euron määrärahat - eivät ole tuottaneet haluttua työllisyysvaikutusta. Pääministeri Zapatero arvioi vielä vuoden alussa, että Espanjassa luotaisiin jo uusia työpaikkoja maaliskuussa. Toisin kävi: Espanjassa työllisyyden kannalta perinteisesti hyvä kuukausi, maaliskuu, oli tällä kertaa synkkä.

Uusia työttömiä tuli kortistoon yli 123 000 ja työttömien määrä on nyt noin 3,6 miljoonaa. Työväestön määrää selvittävän EPA-tutkimuksen 23.4. mukaan passiivisen työväestön määrä on noussut jo yli 4 miljoonaan, yli 17 prosenttiin työväestöstä: tässä luvussa mukana mm. työllisyyskoulutuksessa olevat.

Jopa noin miljoonassa kotitaloudessa (Espanjassa on noin 17 miljoonaa kotitaloutta) kärsitään siitä, että kaikki sen työikäiset ovat työttöminä.

Espanjan keskuspankin pääjohtaja Miguel Ángel Fernández Ordóñez on julkisuudessa vaatinut Espanjan talousmallin perinpohjaista analysointia: kuinka on mahdollista, että talous, joka BKT taantuu vain reilun kahden prosentin supistumisvauhdilla, luo valtaosan EU-alueelle syntyvistä työttömistä?

Keskustelua Espanjan mallista käytäneen vilkkaasti työttömyyden edelleen kasvaessa. Useat talousanalyytikot veikkaavat Espanjan työttömyyden nousevan vuonna 2010 yli viiteen miljoonaan, mikä tarkoittaisi yli 20 prosenttia työvoimasta. Hallituksen ja sitä lähellä olevien toimijoiden arviot pysyvät alle kahdessakymmenessä prosentissa.

Deflaation pelko

Espanjassa hinnat siis laskivat maaliskuussa -0,1 prosenttia: tämän talouskriisin ensimmäisenä euroalueella. Hinnat laskevat nyt Espanjassa ensimmäisen kerran 47 vuoteen - vertailukelpoisia tietoja on kerätty vuodesta 1962 ja nyt siis hinnat laskevat ensimmäistä kertaa koko tämän tarkastelujakson aikana. Hallitus ei usko deflaatiokierteeseen, mutta asiantuntijapiireissä pidempiaikaisen deflaation mahdollisuus mainitaan yhä useammin. Espanjan kotimainen kysyntä on laskenut EU-alueella eniten ja luottamus talouteen on EU:n keskitason alapuolella. Inflaation laskun syynä on Espanjan tilastokeskuksen mukaan erityisesti elintarvikkeiden ja ei-alkoholipitoisten juomien hinnan lasku, joiden hinnat ovat nyt alimmillaan sitten vuoden 1999. Työttömyyden nopea kasvu ja hintojen lasku voi myös kansainvälisten talousasiantuntijoiden mukaan johtaa deflaatiokierteeseen. Espanjassa odotetaan huolestuneina seuraavien kuukausien inflaatiolukuja.

Pankkien tilanne

Espanjan pankkijärjestelmän - jota on kehuttu Espanjan ulkopuolellakin - ensimmäiselle uhrille Castilla-La Mancha -säästöpankille annettiin valtiontakuut aina 9 miljardin uudelleenpääomittamiseen saakka. Takuiden ensimmäisen osa, 3 miljardia euroa vapautettiin pankin käyttöön maaliskuun lopussa.

Pääministeri ja talousministeri ovat yhdellä suulla väittäneet, että Castilla-La Mancha -säästöpankki jää ainoaksi lajissaan.  Espanjan keskuspankin johtaja Miguel Ángel Fernández Ordóñez on toista mieltä. Hän arvioi säästöpankin olevan ensimmäinen sarjassaan ja on epävirallisesti puhunut noin 7-8 paikallisen säästöpankin konkurssikypsyydestä. Säästöpankkien määrän arvoidaan vähenevän jopa viidenneksellä lähivuosina konkurssien ja yhdistymisten kautta. Pankit ovat vaikeuksissa ja luottotappiot ovat moninkertaistuneet lyhyessä ajassa erityisesti rakennus- ja kiinteistösektorin romahtamisen takia. Luottovaikeudet näkyvät myös yksityisasiakkaiden joukossa.

Pankkien luottotappiot ovat nousseet helmikuun 2008 1,95 prosentin tasosta 4,14 prosenttiin helmikuussa 2009. Kaupallisista pankeista säästöpankeilla on eniten vaikeuksia. Niiden luottotappiot lähentelevät jo viiden prosentin rajaa. Taloustieteilijät ennustavat luottotappioiden kohoavan noin 7 prosenttiin tämän vuoden lopussa. Uuden talousministerin arvioidaan nyt suunnittelevan muutoksia lakiin, jossa säädellään kovasti politisoituneiden paikallisten säästöpankkien toimintaa.

Uusi ministeri mikrotalousasiantuntija

Uudeksi talousministeriksi pääministeri Zapatero nimitti pääsiäisenä Elena Salgado Méndezin. Salgadon kokemus makrotalouden hoidossa on edeltäjäänsä huomattavasti vähäisempää. Uuden ministerin ministeriura alkoi Zapateron ensimmäisessä hallituksessa, jossa hän toimi reilun kolmen vuoden ajan terveys- ja sosiaalipolitiikkaministerinä ja tämän jälkeen talousministeriksi nimittämiseensä asti julkishallinnosta vastaavana ministerinä. Salgado on toiminut lukuisissa toimissa mikrotalouden parissa, yritystoiminnan edistämisessä ja yrityselämässä.

Hänellä on myös kokemusta sosiaaliturva-asioista. Salgado ei kuulunut kärkipään ennakkosuosikkeihin uutta talousministeriä veikattaessa. Espanjassa arvioitiin Solbesin seuraajaksi erityisesti hänen valtiosihteeriään David Vegaraa.

Pian Salgadon nimityksen jälkeen Vegara ilmoitti eroavansa huhtikuun lopussa. Ilmoitus tulkittiin lehdistössä pettymykseksi valitsematta tulemisesta. Vegaran sanottiin olevan Solbesin oikea käsi ja hänen käsialaansa olivat lähes kaikki makrotalouden strategiatason dokumentit Solbesin ministerikaudella. Salgadon valinnalla arvioidaan, että pääministeri Zapatero voimistaa omaa otettaan talouden hoidossa.

Uuden ministerin toimet

Uuden ministerin aktiivisuus näkyy päivänpolitiikassa. Hän yrittää selkeästi nostaa talousasioissa melko tuntematonta profiiliaan - edeltäjänsä tunnettuus talousasioissa on Espanjassa lähes vertaansa vailla. Ensitöikseen uusi ministeri jakoi osana elvytystä kuntahallinnolle uuden 3 miljardin euron tukipaketin, jokahallinnoidaan valtion luottolaitoksen ICOn kautta. Sillä on tarkoitus maksaa kuntahallinnon ostovelkoja yksityisille yrittäjille (infrastruktuurihankkeet). Kunnilla on ollut miljardien saatavat kuntahallinnolta. Jotkut kunnat - etunenässä Madrid - ovat viivytelleet vuosikausia ostolaskujensa maksamisessa.

Ministeri Salgadon kerrotaan myös valmistelevan uutta pankkitukiesitystä. 22. huhtikuuta IMF varoitti Espanjaa pankkien tulosten huononemisesta, vaikka itse pankkijärjestelmän toimivuutta ei kyseenalaistetakaan. Kotimaisista toimijoista Espanjan keskuspankki on useaan otteeseen varoittanut erityisesti paikallisten säästöpankkien heikosta tilasta. Hallitus on tähän asti vakuuttanut, että yksittäistapauksia lukuunottamatta Espanjan pankit ovat erinomaisessa kunnossa.

Oppositiolta vaihtoehtoja talouspolitiikalle

Pääoppositiopuolue PP esitti ennen pääsiäistä 12 kohdan talousohjelman, joka keskittyy erityisesti verotuksellisiin toimiin. PP:n huolet talouden hoitamisesta saavat parlamentissa yhä enemmän tukea muulta oppositiolta. Erityistä huolta kannetaan ensi vuoden budjetista: sen tulisi perustua objektiivisiin ennusteisiin. Vuoden 2009 budjetti pohjautui reiluun talouden kasvuvauhtiin ja se oli täysin epärealistinen jo syntyessään. Toisena huolena oppositiolla on Espanjan heikko kilpailukyky. Kansainvälisissä vertailuissa Espanjan sijoitus kilpailukyvyssä laskee laskemistaan. Hallituksen puheet toisenlaisesta kehityksestä eivät oppositiota vakuuta.