Espanjan talous heinäkuussa 2020: epävarmuus hidastaa elpymistä ja hallitus kaipaa EU-varoja elvytyspolitiikan tueksi

Espanjan talous heinäkuussa 2020: epävarmuus hidastaa elpymistä ja hallitus kaipaa EU-varoja elvytyspolitiikan tueksi

Espanjan talous alkaa pikkuhiljaa elpyä yhteiskunnan rajoitusten poistamisen myötä. Epävarmuus on kuitenkin yhä suurta, mikä hidastaa toiminnan uudelleen käynnistymistä ja vaikuttaa kulutukseen sekä investointeihin. Valtion talous oli epätasapainossa jo ennen kriisiä, mikä suitsii hallituksen mahdollisuuksia tehdä elvytyspolitiikkaa. Jo tänä vuonna valtionvelan arvioidaan nousevan ainakin 120 prosenttiin BKT:sta. EU:n elvytyspaketin nopea hyväksyminen onkin Espanjalle elintärkeää.

Madridin keskustan kuuluisa Cibeles-aukio hiljentyi yli kolme kuukautta kestäneen hätätilan ajaksi.

Espanjan keskuspankki varoittaa koronakriisin aiheuttamista pitkäkestoisista vaurioista maan potentiaaliselle talouskasvulle. Kesäkuun lopussa pankki piti ennusteensa Espanjan talouden kehityksestä kuluvana vuonna ennallaan: bruttokansantuote supistuu 9–15,1% kriisin kestosta ja elpymistahdista riippuen. Espanjan talous supistui vuoden ensimmäisellä kolmanneksella 5,2%, suurimpina tekijöinä yritysten investointien 8 % ja viennin 8,2 % lasku. Keskuspankin arvion mukaan toisella kolmanneksella talous on supistunut 16–21,8%, mikä on merkittävästi enemmän kuin minkään aikaisemman taantumavaiheen aikana. Kriisiä edeltävälle tasolle talous palannee vasta vuonna 2022.

Keskuspankin johtajan Pablo Hernández de Cosin mukaan Espanja on nyt kriisin toisessa vaiheessa, jossa talous alkaa pikkuhiljaa elpyä, mutta voimakas epävarmuus vaikuttaa yhä niin kulutuspäätöksiin, investointeihin kuin kansainväliseen taloudelliseen toimintaan. Lisäksi pandemian hallinnassa pitäminen ja mahdollisen toisen aallon ehkäisy edellyttävät yhä tiettyjen varotoimien ylläpitoa, eivätkä rakenteelliset muutokset kuten globalisaation kääntyminen peruutusvaihteelle ole poissuljettuja.

Kotitalouksien kulutus on laskenut keskuspankin mukaan voimakkaasti vuoden ensimmäisen puoliskon aikana rajoitusten ja epävarmuuden myötä. Konsultointiyritys McKinseyn toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan COVID-19-kriisin taloudelliset vaikutukset tuntuvat vahvasti espanjalaisten kuluttajien rahapussissa ja pessimismi sekä epävarmuus talouden elpymisestä ovat pysyneet samalla tasolla maaliskuusta lähtien. Valtaosa kuluttajista on muuttanut kulutustottumuksiaan säästäväisemmäksi ja aikoo jatkossakin leikata kulutustaan muilta osin paitsi ruoka- ja kotitaloustarvikkeissa.

Työttömyyden Espanjan keskuspankki arvioi nousevan 18,1–23,6 prosenttiin tänä vuonna ja ensi vuonna 18,4–24,7 prosenttiin. Kriisi on iskenyt työmarkkinoilla kaikkein kovimmin naisiin, alle 35-vuotiaisiin ja pienipalkkaisiin. Nuoria työntekijöitä koeteltiin jo edellisen talouskriisin aikana, jolloin heidän palkkansa laskivat enemmän suhteessa vanhempiin sukupolviin. 77 % koronakriisin myötä työttömäksi jääneistä oli määräaikaisessa työsuhteessa, mikä on tyypillistä Espanjan työmarkkinoista johtuen (25 % työsopimuksista Espanjassa on määräaikaisia, kun euroalueen keskiarvo on 14 %). Kesäkuussa, joka yleensä on työllisyyden kannalta hyvä kuukausi, työttömäksi ilmoittautui 5 100 henkilöä. Tämä on kuitenkin merkittävästi vähemmän kuin aikaisempina kuukausina (maalis-huhtikuussa uusia työttömiä oli 600 000 ja toukokuussa 26 000), ja lomautetuista yli 1,5 miljoonaa on palannut töihin.

Vaikka Espanjan talous on useiden arvioiden mukaan yksi pahiten koronakriisistä kärsivistä, Bruegel-instituutin selvityksen mukaan Espanjan toimet yritysten tukemiseksi jäävät kauaksi muiden EU-maiden tukitoimien mittaluokasta. Maaliskuussa julkistetun tukipaketin finanssipoliittiset elvytystoimet jäävät alle 1 prosenttiin BKT:sta ja verohelpotukset sekä menolisäykset ovat yhteensä noin 4 % BKT:sta. Valtaosa tukitoimista on lainoja ja takuita, mutta niistäkin valtion rahoittama osuus on alle 10 % BKT:sta. Selvityksen valmistumisen jälkeen Espanjan hallitus on päättänyt jälleen uusista toimista.

Hallitus hyväksyi 16.6. uuden COVID-19-rahaston, josta jaetaan 16 miljardia euroa tukea itsehallintoalueille. Varat on tarkoitettu pandemiasta aiheutuneiden kustannusten kattamiseen ja ennen kaikkea terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamiseen, minkä lisäksi niitä ohjataan myös koulutukseen, paikkaamaan pienentyneitä verotuloja sekä takaamaan välttämättömien julkisten palvelujen tarjonta. Varat jaetaan vuoden mittaan neljässä erässä ja jakokriteereinä ovat pandemian vaikutusten lisäksi koulutusvarojen osalta oppilaiden määrä ja verotulojen paikkaamisessa aiempien vuosien kertymät.

Kesäkuussa Espanjan hallitus päätti lisäksi noin neljän miljardin euron tukipaketeista maan talouden keskeisimpiin kuuluville sektoreille eli autoteollisuudelle ja matkailulle. Molemmilta sektoreilta on kuitenkin todettu, etteivät paketit ole riittäviä eivätkä missään suhteessa alojen kokoon ja koronatilanteen aiheuttamiin tappioihin. 4,35 miljardin euron matkailualan tukisuunnitelmaan kuuluu luottamuksen palauttamisen ja markkinointikampanjoiden lisäksi alan kilpailukyvyn kehittämistoimia. 3,36 mrd. € suunnataan sektorin uudelleenkäynnistämiseen, minkä lisäksi paketti sisältää 2,5 mrd. € valtiontakuita lainoille sekä 850 milj. € kestävän matkailun mallin kehittämiseen. Matkailualan etujärjestön Excelturin arvion mukaan jopa puolet Espanjan keskuspankin tälle vuodelle ennustamasta BKT:n supistumisesta on seurausta turismin pysähtymisestä ja alan tappioista. Matkailu vastaa noin 12 % BKT:sta ja 13 % työpaikoista.

Autoteollisuuden tukiohjelman suuruus on 3,75 miljardia euroa ja se tähtää autoteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen, Espanjan auto­kannan uudistamiseen ja päästövähennyksiin. Sähkö- ja biokaasukäyttöisten ajoneuvojen käyttöönottoa tuetaan 100 milj. eurolla. 250 milj. euroa kohdennetaan niin yksityishenkilöille kuin yrityksille vanhojen autojen korvaamiseen uusilla nolla- tai vähäpäästöisillä autoilla. Investointeja autoteollisuuden kestävyyteen tuetaan rahoituksella ja veroeduilla. 95 milj. euroa kohdistuu työvoiman koulutukseen. Lisäksi ohjelmalla tuetaan tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja mm. sähköautojen lataus­verkoston kehittämistä. Osa toimista toteutetaan vuonna 2020 ja osa keskipitkällä aikavälillä vuodesta 2021 alkaen. Autoteollisuus tuottaa 10 prosenttia Espanjan BKT:sta ja 19 % viennistä sekä työllistää suoraan 650 000 henkilöä ja epäsuorasti 2 miljoonaa henkilöä.

2.7. pääministeri Sánchez ennakoi myös pian hyväksyttäviä uusia tukitoimia kuten yritysten maksuvalmiuden parantamiseen 50 lisämiljardia, joista 40 mrd. euroa on jälleen valtiontakuita ja 10 mrd. euroa maksuvaikeuksissa olevien yritysten avustamiseen valtion osake- tai velanoston muodossa. Suunnitteilla on myös kulutusta tukeva toimenpidepaketti, jonka toimista osa on jo sisällytetty matkailun ja autoteollisuuden tukiohjelmiin. Hallitus suunnittelee myös veronkiristyksiä kulujen kattamiseksi. Espanjan keskuspankin suosittaman arvonlisäveron korotuksen sijaan valtiovarainministeriö on kertonut tarkastelevansa yhteisöveron, korkeiden tuloluokkien omaisuusveron sekä verkkopalveluita tuottaviin yrityksiin kohdistuvan ns. Google-veron ja valuutansiirtoveron korotusmahdollisuuksia.

Keskeinen syy Espanjan muita EU-maita hillitympään elvytyspolitiikkaan on se, ettei valtion kassassa juuri ole, mistä nyhjäistä. Julkisen talouden vastuullisuutta valvovan riippumattoman viranomaisen AIReFin johtaja Cristina Herrero totesi 24.6. Financial Timesin haastattelussa, että valtion talous oli rakenteellisesti epätasapainossa jo ennen kriisiä ja nämä epätasapainot vain pahenevat. Parlamentin kuulemisessa Herrero arvioi, että valtiontalouden vaje kasvaa tänä vuonna 11,1–13,9 prosenttiin BKT:sta ja pysyy 7,7–9,7 prosentissa myös ensi vuonna. Valtionvelan, joka juuri ennen kriisiä oli noin 95 % BKT:sta, Herrero odottaa nousevan tänä vuonna 120 prosenttiin ja vuonna 2021 vielä muutaman prosenttiyksikön korkeammalle. Espanjan keskuspankin laskelmat ovat vielä piirun verran pessimistisempiä, ja vuonna 2022 valtionvelan arvioidaan jo ylittävän 130 % BKT:sta.

Viime vuosina pääasiassa tasainen talouskasvu on pitänyt Espanjan velkasuhteen kohtuullisena rakennemuutosten puuttuessa. Pedro Sánchezin PSOE:n johtamat hallitukset eivät ole pystyneet saamaan läpi budjettiesityksiään, joten Espanja toteuttaa yhä vuoden 2018 budjettia. Menopuolelle lisäyksiä tehtiin jo ennen koronakriisiä, mutta tulopuolella lisäyksiä ei juuri ole saatu, sillä uusista veroista tulee säätää osana hyväksyttyä budjettia. Pääministeri Sánchez ilmoitti heinäkuun alussa, että pyrkii saamaan vuoden 2021 budjetin hyväksyttyä vuoden loppuun mennessä, mutta totesi tämän olevan tiiviisti kytköksissä Espanjan saantiosuuteen EU:n tulevasta elpymispaketista. Espanjan mahdolliseksi osuudeksi paketista on arvioitu 140 mrd. euroa.

Espanja onkin ollut yksi EU-tason yhteisten elvytystoimien – ja nimenomaan ei pelkästään lainarahan – äänekkäimmistä puolestapuhujista. Monivuotista rahoituskehystä ja elpymispakettia heinäkuussa käsittelevän Eurooppa-neuvoston alla pääministeri Sánchez ja ulkoministeri Arancha González Laya käyvät kiivaaseen taisteluun tapaamisilla ympäri Eurooppaa erityisesti tiukinta talouskuria vaativien maiden kuten Ruotsin ja Hollannin taivuttelemiseksi ja sovun aikaansaamiseksi. Sánchez on pyrkinyt keräämään taakseen yhtenäisen rintaman myös kotimaassa, jotta elvytyspaketilla olisi parlamentissa laaja tuki. Elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen kanssa hallitus kokoontui 3.7. allekirjoittamaan sopimuksen ”talouden elvyttämisen ja työllisyyden puolesta”.

 

Sara Tuxen