Espanjan talous: Alkuvuoden toiveikkuus karisee Venäjän sodan vaikutusten myötä
Espanjassa vuoden 2021 talouskasvu oli pettymys, mutta työllisyyskehitys jatkuu vahvana. Vuotta 2022 kohtaan tunnettua toiveikkuutta syö Venäjän sota Ukrainassa. Sodan suorat talousvaikutukset ovat vähäiset, mutta Espanja on haavoittuva energian ja polttoaineen hinnan nousulle. Työmarkkinauudistus saatiin hyväksyttyä, mutta eläkereformin toinen vaihe on poliittisesti erittäin vaikea. Hallitus pyrkii toimeenpanemaan mittavan määrän EU-elpymisvaroja jo ennen vuoden puoltaväliä.
Toipuminen pandemiasta kesken, mutta työllisyyskehitys vahvaa – inflaatio kohtalonkysymys
Espanjan vuoden 2021 talouskasvulukema jäi EU-keskiarvon alle ja oli aiempiin odotuksiin nähden pettymys: Viime vuoden kasvuksi kirjattiin 5 %. Pandemiaa edeltäneestä BKT-tasosta ollaan Espanjassa näin ollen vielä 3-4 % jäljessä, kun se monissa muissa EU-maissa on jo saavutettu.
Selitystä yskähtelevään toipumiseen voi hakea tutusta suunnasta: Espanjan talouden perinteiset tukipilarit, turismi ja autoteollisuus, ovat vielä kaukana aiemmasta tasostaan. Vuonna 2021 Espanjaan saapui vain kolmasosa vuoden 2019 turistimäärästä ja autoteollisuuden tuotanto laski toimitusketjuhäiriöiden ja puolijohdepulan vuoksi 7,5 % jopa shokkivuoteen 2020 verrattuna.
Espanjan työllisyyskehitys on kuitenkin ollut poikkeuksellisen vahvaa. Vuonna 2021 työttömyys laski 16,1 %:sta 13,3 %:iin, ja kolmasosa EU-alueen uusista työpaikoista syntyi Espanjassa. Työttömyysprosentti on nyt alin sitten vuoden 2008 ja valtion ERTE-lomautustuen piirissä olleet ovat pääosin päässeet palaamaan vanhoihin töihinsä. Työttömyyslukemat ovat kuitenkin Espanjassa edelleen Euroopan korkeimpia, minkä lisäksi tehtyjen työtuntien kokonaismäärä on laskenut vuoteen 2019 verrattuna. Työpaikkojen lisääntyminen lepää myös osin julkisten varojen varassa, ja yhä useampi espanjalainen työskentelee esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalvelualoilla.
Aivan kuten muissakin maissa, Venäjän sota Ukrainassa vaikuttaa keskeisesti Espanjan talouskehitykseen vuonna 2022. Ennen hyökkäystä tilanne oli toiveikas ja arviot kuluvan vuoden talouskasvusta EU:n kärkeä (5-6 %), mutta nyt sodan seurausten arvioidaan lohkaisevan kasvusta yli prosenttiyksikön. Elpymisvarojen vaikutus alkaa kuitenkin jo näkyä reaalitaloudessa ja vahvistuu vuoden aikana. Lisäksi hyvää lupaisi Espanjan vienti, joka vuonna 2021 kasvoi 9 % vuoteen 2019 verrattuna.
Myös Espanjassa keskeinen haaste on inflaatio, joka nousi maaliskuussa pysäyttävään 9,8 prosenttiin erityisesti polttoaineen hinnan vuoksi. Tilanne on alkanut näkyä kuluttajahinnoissa, ja pelkona on, että seuraavaksi näin käy palkoissa. Hallitus onkin maaliskuun aikana keskustellut työmarkkinajärjestöjen kanssa toivoen niiltä malttia palkkaratkaisuissa ja pyrkien estämään talouskasvun kannalta tuhoisaa inflaatiokierrettä. Työmarkkinajärjestöjen neuvottelut yleisestä palkankorotustasosta tuleville vuosille ovat lähteiden mukaan kääntymässä loppusuoralle, ja tietoa päätöksistä voidaan saada jo huhtikuun aikana.
Niin Espanjan velkasuhde kuin budjettivaje laskivat vuonna 2021 ennusteita nopeammin. Suhteessa BKT:hen julkinen velka on nyt 118,4 % ja budjettivaje 6,8 %. Taustalla on ennen kaikkea hyvä työllisyyskehitys ja osaltaan myös hintojen nousu, jotka ovat saaneet valtion tulokertymän nousemaan selvästi odotettua suuremmaksi. Laskusuunnasta huolimatta velka- ja vajelukemat eivät kuitenkaan anna aihetta erityiseen tyytyväisyyteen, ja talousasiantuntijat ovat toivoneet Espanjan hallitukselta pitkän aikavälin suunnitelmaa julkisen talouden tasapainottamiseksi. Erityisenä pelkona on korkotason nousu tilanteessa, jossa Espanjan velkataso on korkea ja toipuminen pandemiasta vielä kesken.
Venäjän sota: energian ja polttoaineiden hinta suurin huoli – hallitus vastaa tukipaketilla
Venäjän sodan suorat talousvaikutukset ovat Espanjassa Euroopan maiden pienimpien joukossa. Espanjan viennistä Venäjälle on suuntautunut 0,7 %, jossa kyse on pääosin autoista, tekstiileistä ja ruoasta. Tuonnista 1,8 % on tullut Venäjältä. Vaikka Venäjällä toimii useita espanjalaisyrityksiä, kansantalouden kannalta niiden investoinnit maassa eivät ole merkittäviä. Espanja on myös onnekas kaasun ja öljyn suhteen: Vain 6 % sen käyttämästä kaasusta ja noin 10 % öljystä tulee Venäjältä. Ukrainan osuus Espanjan viennistä on ollut 0,2 % ja tuonnista 0,7 %.
Epäsuorat vaikutukset iskevät kuitenkin myös Espanjaan. Kaikista eniten maa pelkää energian ja polttoaineiden hinnan nousua, jolle se on keskimääräistä haavoittuvampi. Tästä syystä Espanja jatkaa voimakasta EU-vaikuttamista sähkön hinnan eriyttämiseksi kaasun hinnasta. Nyt maa on yhdessä Portugalin kanssa toimittanut EU-komissiolle esityksen ”Iberian niemimaan energiamallista”, joka antaisi maille mahdollisuuden toimeenpanna kaasun hinnan vaikutusta suitsivaa mekanismia.
Hintojen nousu ja saatavuusongelmat kurittavat myös Espanjan elintarvike- ja maataloussektoria. Maa tuottaa paljon rehua, mutta tuo suuren osan tähän tarvittavasta viljasta sekä maatalouden lannoitteista. EU:n luvan saatuaan Espanja on alkanut tuoda viljaa Argentiinasta ja aikoo tulevalla kasvukaudella ottaa kesantopellot viljelykäyttöön. Lisäksi Espanja on toivonut EU:n ryhtyvän toimenpiteisiin ruoan hinnannousuun vastaamiseksi. Venäjän sota vaikuttaa myös Espanjalle tärkeään turismiin.
Hallitus hyväksyi 29.3. määräaikaisen taloudellisen tukipaketin Venäjän sodan talousvaikutuksiin vastaamiseksi. Huhti-kesäkuulle 2022 rajattu paketti koostuu kuuden miljardin euron suorasta tuesta ja 10 miljardin euron lainoista, joilla alennetaan energian ja polttoaineen hintoja sekä tuetaan tilanteesta kärsiviä yrityksiä ja kansalaisia. Toimenpiteet sisältävät muun muassa yleisen 20 sentin tuen polttoainelitraa kohden, minkä lisäksi kuljetusyrittäjiä tuetaan miltei puolen miljardin euron edestä. Aiemmin käyttöön otettuja sähköverokevennyksiä jatketaan, ja energian hinnannousua kompensoiva tuki ulotetaan 600 000 uudelle kotitaloudelle aiemman vajaan puolentoista miljoonan lisäksi. Irtisanomisten välttämiseksi valtio tukee lisäksi lomautustoimenpiteitä ja kieltää suoraa tukea saavia yrityksiä irtisanomasta henkilöstöä. Vuokrien nousulle asetetaan määräaikainen kahden prosentin katto. Huhtikuun aikana paketille tulisi saada vielä kongressin hyväksyntä, jossa on haasteensa: Pääoppositiopuolue Partido Popular (PP) haluaisi paketin sisältävän yleisiä veronkevennyksiä, kun taas alueelliset vasemmistopuolueet vaativat energiayhtiöitä kantamaan vastuuta tukien rahoituksesta.
Kallis polttoaine on saanut raskaan liikenteen kuljettajat lakkoilemaan Espanjassa jo usean viikon ajan, mikä on näkynyt kuluttajille tuotteiden saatavuusongelmina. Suurilukuisiin mielenosoituksiin taloustilanne on kirvoittanut myös maaseudun ja maataloussektorin etua ajavat. Tästä huolimatta Espanja on vakuuttanut, että se on valmis kärsimään Venäjän sotaan liittyvien pakotteiden vaikutukset. Espanja haluaa lisäksi osoittaa solidaarisuutta niitä EU-maita kohtaan, joihin vaikutukset pahiten iskevät. Myös yritysten etujärjestöjen mukaan espanjalaisyritykset hyväksyvät pakotteet, vaikkakin tukitoimet yrityksille ovat tarpeen.
Laimeaksi jäänyt työmarkkinauudistus hyväksytty, eläkeuudistus kaipaisi EU-painostusta
Espanjalle myönnettyjen EU-elpymisvarojen keskeinen ennakkoehto, työmarkkinauudistus, hyväksyttiin kongressissa tiukan väännön jälkeen helmikuussa 2022. Uudistuksen läpimeno tapahtui lopulta vain yhden äänen erolla ja sen ratkaisi lähes surkuhupaisasti pääoppositiopuolue PP:n vahingossa väärin äänestänyt edustaja. Reformilla puututaan ennen kaikkea määräaikaisten sopimusten korkeaan osuuteen, ja nyt määräaikaisuus sallitaan vain tietyissä ennakoimattomiin tuotantovaihteluihin sekä kausitöihin ja sijaistuksiin liittyvissä tilanteissa. Ensimmäisten raporttien mukaan vakituisten työsopimusten määrä on lähtenyt nopeaan kasvuun, mutta uudistuksen käytännön vaikutukset jäävät vielä nähtäviksi. Lisäksi sovittiin parannuksista vuokratyöntekijöiden asemaan, turvattiin työntekijäosapuolen oikeuksia työehtosopimuksia uudelleen neuvoteltaessa ja luotiin yrityksille mekanismi, joka mahdollistaa heikkoina aikoina työsuhdejoustoja irtisanomisten sijaan.
Hallituksen ja ammattiliittojen tavoitteena oli muuttaa aiempaa, konservatiivipuolue PP:n vuonna 2012 toteuttamaa työmarkkinauudistusta työntekijöille edullisempaan suuntaan. Vaikka osa tavoitteista toteutui, aiemmin sovittu muuttui vain vähän, ja lopputulosta on kuvattu työnantajapuolen voitoksi. Muuten reformin kunnianhimoa on pidetty matalana. Talousasiantuntijat olisivat toivoneet uudistukselta muun muassa aktiivisempaa työllisyyspolitiikkaa, työmarkkinaneuvottelujen sujuvoittamista ja lisää toimia nuoristyöttömyyden eteen.
Myös EU-elpymisvaroihin sidottu eläkeuudistus tulisi saada aikaan vuoden 2022 ensimmäisen puolikkaan aikana. Ensimmäinen vaiheesta on päästy sopuun, mutta asiantuntijat korostavat, että tärkein osa reformista on vielä sopimatta. Edessä on voimakkaasti kohonneiden eläkemenojen tasapainottaminen ja eläkeikää laskevien insentiivien poistaminen, mikä tulee olemaan poliittisesti erittäin vaikeaa. Espanjan sosiaaliturvaministeri José Luis Escriván kyky viedä asiaa eteenpäin arvioidaan lähtökohtaisesti hyväksi, mutta epäsuosittujen päätösten tueksi tarvittaneen EU-tason painostusta. Myös liike-elämän keskusjärjestö CEOE (Confederación Española de Organizaciones Empresariales) on vaatinut kamreerimaista lähestymistapaa eläkeuudistukseen: Uudistuksen perustana tulisi olla taloudelliset realiteetit ja ennusteet siitä, mihin Espanjalla on varaa. Korkean inflaation vuoksi huolena on, että viime vuonna elinkustannusindeksiin sidotut julkisen sektorin eläkkeet nostavat valtion eläkemenoja merkittävästi vuoden 2022 aikana. Samalla julkisen ja yksityisen sektorin eläkekehitykset erkanevat toisistaan.
Vaikka uudistukset ovat työn takana ja Espanjan poliittinen kulttuuri polarisoitunut, hinta reformien epäonnistumiselle olisi kova. Uudistusten etenemistä auttaa se, että niiden jarruttajaa voi aina syyllistää EU-elpymisvarojen menettämisestä. Epävarmuutta uudistusten neuvottelupöytään tuo kuitenkin se, etteivät osapuolet voi täysin luottaa siihen, saako vähemmistöhallitus tehdylle sopimukselle Espanjan parlamentin hyväksynnän.
Elpymisinvestointien vauhti kiihtyy, mutta talousasiantuntijat varoittavat liiasta kiireestä
Espanjan elpymissuunnitelman edettyä toimeenpanovaiheeseen maassa on kritisoitu investointien toteuttamisvauhtia. Laskelmien mukaan vuoden 2021 budjettiin sisällytetyistä 27 miljardin elpymisvarainvestoinneista vain alle kymmenen miljardia onnistuttiin kohdentamaan kilpailutuksiin tai tukiin ja varsinaiseen käyttöön päätyi noin kolme miljardia. Tästä syystä investointien talouskasvua kiihdyttävä vaikutus on Espanjassa toistaiseksi jäänyt ennustettua pienemmäksi.
Hitauden taustalla vaikuttavat hallinnolliset syyt, kuten Espanjan jäykähkö byrokratia ja vanhentunut hallintolainsäädäntö. Päätösten jälkikäteisen valvonnan sijaan investointeja toimeenpanevan virkamieskunnan työ perustuu tiukkaan ennakkokontrolliin, ja päätösten riskit jäävät yksittäisten virkamiesten kannettaviksi. Kankeutta toimeenpanoon tuo myös Espanjan itsehallintoaluemalli. Suuri osa elpymisvaroista ohjataan ensin seitsemälletoista itsehallintoalueelle, joilla on oma byrokraattinen prosessinsa varojen jakamiseksi.
Helmikuussa Espanjan hallitus ilmoitti tavoitteekseen toimeenpanna EU-elpymisvaroja 24,6 miljardin euron edestä vuoden 2022 ensimmäisen puolikkaan aikana. Vaikka vauhdin on odotettu kiihtyvän, tahmea alku huomioiden tavoite vaikuttaa erittäin kovalta. Talousasiantuntijat ovat huomauttaneet, ettei toimeenpanon kiireellisyys saa olla ensisijainen tavoite, vaan fokuksen tulisi olla laadussa. Elpymisvarojen toimeenpanon seuraamiseksi on vaadittu reaaliaikaista arviointimekanismia, joka antaisi tietoa siitä, millaiset investoinnit ovat tehokkaita ja millaiset eivät. Roolin tässä voisi ottaa esimerkiksi Espanjan valtiontalouden kestävyyttä ja vastuullisuutta valvova riippumaton viranomainen AIReF (Autoridad Independiente de Responsabilidad Fiscal). Espanjan keskuspankki on toivonut myös EU:n huolehtivan siitä, että elpymisvarojen käyttöä arvioidaan ja valvotaan jäsenmaissa asianmukaisesti. Espanjan hallitus on todennut olevansa valmis julkaisemaan kaikki tiedot avoimesti arvioitaviksi, kunhan ne vain saadaan itsehallintoalueiden kanssa kerättyä.
Alkuvuoden aikana pääoppositiopuolue PP:n hallitsemat itsehallintoalueet ovat kritisoineet Espanjan hallitusta elpymisvarojen jakamisesta. Niiden mukaan varoja on ohjattu alueille puoluepoliittisin perustein hallituskoalitiota ja sen liittolaisia suosien. Vastakaikua ajatukselleen alueet ovat hakeneet Brysselistä asti, jossa EU-instituutioiden edustajat ovat kuitenkin kieltäytyneet ottamasta kantaa asiaan. Talousasiantuntijat ovat todenneet, ettei kritiikki perustu todellisuuteen ja että varoja on Espanjassa vaikea väärinkäyttää. Myös pääministerinkanslian de la Rocha kuittasi syytökset perättöminä ja totesi EU:n valvovan jokaista euroa. Elcanon Feásin mukaan tieto varojen jakamisesta liikkuu toki epätasaisesti ja tavoittaa ensin hallitusta lähellä olevat tahot, mikä voi herättää syytöksiä tiettyjen tahojen suosimisesta. Aiemmin hallitus sai heikot tyylipisteet vihjattuaan, että Volkswagenin johtaman konsortion suuri akkutehdasinvestointi tulisi Katalonian alueelle, minkä jälkeen Volkswagen kiirehti korjaamaan, että asia määräytyy liiketoimintalogiikan mukaan. Lopulta tehdas perustettiin Valenciaan.
Yrityskentällä epätietoisuus elpymisinvestointien toimeenpanosta jatkuu. Investointien tavoitteet ovat sinänsä kirkkaat, mutta sitä, miten ne käytännössä toteutetaan tai miten varat yrityksille kanavoidaan, on asiantuntijakommenttien mukaan pohdittu vähemmän. Tästä johtuen yritykset eivät osaa valmistautua hankkeisiin eivätkä tiedä, kiinnitytäänkö niihin kilpailutuksen vai laajemman public-private -kumppanuuden kautta, kuinka paljon omaa pääomaa niihin tulisi varata tai millaisia kumppaneita niihin tarvitaan. Haasteena on nähty myös se, että yritysten omarahoitusosuus on voinut elpymishankkeissa olla jopa 70 %, mikä on pienemmille toimijoillle liikaa. Nopeaan reagointiin kykenevät suuryritykset saavat etua myös siitä, että elpymisvarojen toimeenpano tapahtuu kiireellä. Espanjan yksityisen sektorin jätit, kuten teleoperaattori Telefónica, energiayhtiö Iberdrola sekä IT- ja puolustusteknologiayritys Indra saattavatkin tällä hetkellä tietää monia ministeriöitä paremmin, miten elpymisinvestoinnit käytännössä tapahtuvat. Tätä tietoa ne pystyvät tarjoamaan myös potentiaalisille kumppaneilleen.
Teksti: Otso Salvi, vastuuvirkamies, taloudelliset ulkosuhteet, Suomen suurlähetystö, Madrid