Espanjan taloudesta elokuussa 2018: kasvu jatkuu, mutta julkisen talouden kestävyys ja tulevan vuoden budjetti luovat epävarmuutta

Espanjan talousnäkymät näyttävät elokuussa 2018 edelleen hyviltä, vaikka kuumin nousukausi on useimpien arvioiden mukaan tulossa tiensä päähän. Kasvun aikaa ei kuitenkaan ole hyödynnetty riittävästi talouden rakenteiden uudistamiseksi. Valtiontalouden kestävyys ja komission asettamien tavoitteiden saavuttaminen tuovat päänsärkyä Pedro Sánchezin vähemmistöhallitukselle, kun ensi vuoden budjettia aletaan pian sorvata. Yksityissektori toivoo hallitukselta uudistuksia.

Espanjan talousnäkymät näyttävät elokuussa 2018 edelleen hyviltä. Maan talous kasvoi vuonna 2017 3,1 % ja kasvun odotetaan jatkuvan myös tänä vuonna, vaikka hieman maltillisemmin. Espanjan keskuspankin kasvuennuste on 2,7 %. Alkuvuoteen verrattuna kasvun odotetaan loppuvuonna hidastuvan ja myös tulevien vuosien kasvuennusteet ovat edellisiä maltillisempia. Kriisiä seurannut nousukausi alkaa useimpien arvioiden mukaan lähestyä loppuaan.

Viennin lisäksi kasvun moottoreihin on kuulunut turismi, joka on takonut ennätyslukuja vuosi toisensa perään, ja tuottaa noin 11 % BKT:sta sekä suuren osan uusista työpaikoista. Sektorilla pelätään kuitenkin kasvun pysähtyvän lähitulevaisuudessa, muun muassa Brexitin vaikutuksesta, turistien palatessa Välimeren toiselle puolelle arabikevään jälkeen rauhoittuneisiin kohteisiin sekä yksinkertaisesti kapasiteetin loppuessa maan suosituimmissa kohteissa (Barcelona, Baleaarit ja Kanarian saaret).

Espanja on selvinnyt talouskriisistä ennen kaikkea kiitos leikkausten, palkkojen alennusten ja työntekijöiden ehtojen heikentämisen, joiden avulla kilpailukyky on kohentunut ja vienti lähtenyt kasvuun (nyt 34 % BKT:stä, ennen kriisiä 23 %). Näiden lääkkeiden tulokset alkavat nyt kuitenkin olla nähty. Sen sijaan uudistukset (lisää investointeja koulutukseen ja TKI-toimintaan, verojärjestelmän ja autonomioiden rahoituksen uudistukset jne.), jotka useiden asiantuntijoiden näkemyksen mukaan olisi pitänyt toteuttaa nousukauden aikana, ovat jääneet puolitiehen.

Eläkejärjestelmän uudistaminen kuuluu suurimpiin haasteisiin, sillä sen alijäämä on yksi valtiontalouden epätasapainon keskeisiä komponentteja, mutta kysymys on poliittisesti vaikea. Edellinen hallitus lykkäsi eliniänodoteleikkurin käyttöönottoa saadakseen baskipuolue PNV:n äänet budjettiesityksensä taakse ja vasemmisto varoo visusti koskemasta asiaan. Siispä alijäämää paikataan veronkorotuksilla, mikä harvoin on talouskasvun kannalta ollut menestyvä resepti, vaikka ne miten kohdennettaisiin yri-tyksiin eikä kuluttajiin.

Julkisen talouden kestävyys huolestuttaa kasvun hidastuessa

Espanjan julkisen talouden tila on kriisiajoista kohentunut ja viime vuoden lopussa budjetin alijäämä oli 3,1 % BKT:sta eli Euroopan komission Espanjalle asettaman tavoitteen mukainen. Kesäkuussa 2018 Espanjan valtion velan määrä saavutti uuden ennätyksensä: 1,163 miljardia euroa, mikä on noin 98,2 % BKT:sta ja ylittää EC:n Espanjan velalle tälle vuodelle asettaman 97 % rajan. Velka on kasvanut tasaisesti vuoden 2008 lopusta lähtien. Viimeisten viiden vuoden ajan jatkuneen talouskasvun ansiosta velan osuus BKT:sta on kuitenkin laskenut sitten vuoden 2016, jolloin se ylitti 100 % BKT:sta.

Kuluvalle vuodelle Euroopan komissio on hieman höllentänyt alun perin Espanjalle asettamiaan tavoitteita. Espanjan tulee saada budjetin alijäämä 2,7 %:in, jolloin se pääsee vihdoin pois tehostetusta alijäämämenettelystä. Alkuperäinen tavoite, 2,2 % BKT:sta olisi joka tapauksessa jäänyt saavuttamatta edellisen hallituksen vuodelle 2018 laatiman ekspansiivisen budjetin johdosta. Vastaavasti vuoden 2019 tavoitetta helpotettiin 1,3 %:sta 1,8 %:in. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää jatkossa paitsi kas-vuennusteiden toteutumista, myös uusia leikkauksia ja veronkiristyksiä.

Katalonian tilanteeseen liittyvät, talouteen vaikuttavat jännitteet ovat vähentyneet, mutta Espanjan keskuspankki ei ennusteissaan poissulje mahdollisuutta, että tilanteen epävarmuuden lisääntyessä se vaikuttaisi kielteisesti myös talouskehitykseen. Muita huolenaiheita Espanjan talouden kannalta ovat yleisesti maailmantalouteen vaikuttavat epävarmuustekijät kuten Yhdysvaltojen protektionistiset kauppatoimet. Turkin liiran kriisi painoi elokuussa alas Madridin pörssissä laskettavan, 35:stä markkinaarvoltaan suurimmasta yhtiöstä koostuvan IBEX-35-osakeindeksin yhtiöiden kursseja.

Markkinat ovat suhtautuneet rauhallisesti kesäkuussa tapahtuneeseen hallitusvaihdokseen, kun so-sialistipuolue Pedro Sánchezin johdolla kaatoi epäluottamuslauseäänestyksessä kansanpuolue PP:n Mariano Rajoyn johtaman hallituksen. Pääministeri Sánchezilla on pian kuitenkin edessään tähän mennessä suurin haaste, kun tulevan vuoden budjetin käsittely pitäisi saada alulle. Euroopan komission antama "lupa" höllätä budjettikuria on ehdollinen ja ratkeaa vasta, kun hallitus esittelee vuoden 2019 budjetin komissiolle.

Ennen kuin itse budjettia päästään käsittelemään, Sánchezin hallituksen täytyy viedä saada maan oma parlamentti hyväksymään uusi, komission hyväksymä alijäämätavoite. Heinäkuussa kongressi blokkasi esityksen, kun epäluottamuslauseäänestyksessä sosialisteja tukeneet puolueet eivät asettuneetkaan sen taakse. Hallitus on sittemmin kuumeisesti neuvotellut etenkin vasemmistolaisen Podemosin kanssa ennen kuin asia viedään uudelleen kongressin käsittelyyn. Podemos on painostanut hallitusta nostamaan valtion menokattoa sosiaalimenojen kasvattamiseksi.

Itse budjetin läpivieminen parlamentissa ei tule olemaan vähemmistöhallitukselle sen helpompaa. Lehtitietojen mukaan valtiovarainministeriö valmistelee tiukkaa budjettiesitystä, joka kuitenkin jättää liikkumavaraa neuvotteluille muiden, budjetin hyväksymisen kannalta välttämättömien puolueiden kanssa. Alijäämän supistamiseksi suunnitteilla on uusia veroja erityisesti yksityissektorille kuten ”pankkivero” sekä digitaalisesti toimiville monikansallisille yrityksille suunnattu ”Google-vero”, mutta niiden tarkemmasta sisällöstä ei vielä ole tietoa.

Luottamuspula ja Espanjan muut ongelmat yksityissektorin näkökulmasta

Liike-elämän vaikuttajajärjestön Circulo de Empresarios uusi puheenjohtaja John de Zulueta Greenebaum tiivisti kesän alussa Espanjan tämän hetken viisi keskeistä ongelmaa edustamansa yksityisen sektorin näkökulmasta: 1) Katalonian tilanteessa kulminoituva perustuslaillinen kriisi, 2) eläkejärjestelmä, 3) edelleen sietämättömän korkea työttömyysprosentti, 4) yritysten pieni koko sekä 5) Espanjan jälkeenjääneisyys digitalisaatiossa (World Economic Forumin listalla Espanja on sijalla 34).

Perustuslaillisen kriisin ratkaisuun Greenebaum peräänkuulutti luottamuksen jälleenrakennusta ja uutta ”kansallista projektia” (proyecto país). Hänen mukaansa Espanja on modernisoinut viime vuosikymmenien aikana monia asioita, mutta tällä hetkellä maassa vallitsee huolestuttava epäluottamus poliitikkoja kohtaan. Eurobarometrissa 95 % espanjalaisista sanoo maassa olevan korruptiota ja uusia uutisia korruptiotapauksista tulee jatkuvalla syötöllä. Greenebaum muistutti, että nykypäivän taloudet kilpailevat myös instituutioidensa laadulla.

Eliniän pidentyminen puolestaan on sinänsä toki hyvä asia, mutta siitä seuraava väestön ikääntyminen tuo haasteita Espanjalle kuten muillekin länsimaille. Greenebaumin mielestä hallituksen tulisi yhtäältä luoda kannusteita syntyvyyden lisäämiseksi ja kehittää nykyistä eläkejärjestelmää sekä toisaalta luoda Espanjaan säästämisen kulttuuria ja antaa eläkeikäisille mahdollisuus jatkaa työskentelyä eläkkeellä ilman, että he sen seurauksena menettävät eläkettä.

Espanjan työllisyysaste on kohentunut tasaisesti ja työttömyysprosentti oli kesäkuussa 15,28 % (hieman alle 3,5 miljoonaa työtöntä). Työllisiä oli kesäkuussa 19,3 miljoonaa, mikä on suurin luku sitten vuoden 2008 lopun. Myös toistaiseksi voimassa olevien työsopimusten määrä on kasvanut suhteessa määräaikaisiin työsopimuksiin. Työttömyysaste on silti edelleen korkea suhteessa muihin EU-maihin. Tässä Greenbaum näkee tärkeänä koulutusjärjestelmän ja työmarkkinoiden yhdistämisen esimerkiksi Saksan malliin oppisopimuskoulutuksineen (Espanjassa 3 %, Saksassa 60 % opiskelijoista). Espan-jassa ammatillisella koulutuksella nähdään olevan huono maine ja ”kaikki haluavat yliopistokoulutuksen”, jolloin työmarkkinoiden tarpeet ja työvoiman osaaminen eivät kohtaa.

Työllisyyden parantamiseen liittyy myös Greenebaumin listan neljäs kohta eli yritysten koko. Circulo de Empresariosin mukaan 0,1 % Espanjan yrityksistä on suuria (yli 50 henkilöä), 0,6 % keskikokoisia ja 90 % mikroyrityksiä. Vastaavasti 40 % työntekijöistä työskentelee yrityksissä, joissa on alle 10 työntekijää. Tutkimusten mukaan suuret yritykset tuottavat, innovoivat ja harjoittavat enemmän vientitoimintaa sekä maksavat parempia palkkoja, millä on merkittävä vaikutus maan tuottavuuteen.

Työn tuottavuus on Espanjassa edelleen heikko ja Euroopan komissio esitti hiljattain huolensa maan hitaasta palkkakehityksestä, sillä palkat eivät ole nousseet samaa tahtia talouskasvun kanssa. Tämä johtuu osin talouden rakenteesta, joka perustuu pitkälti halvan, kilpailukykyisen työvoiman hyödyntämiseen erityisesti palvelusektorilla kuten turismissa sekä maataloudessa. Toisaalta edelleen korkea työttömyys pitää huolen siitä, että töihin tulijoita riittää huonommillakin ehdoilla. Greenebaum muistutti, että yrityksillä on osa vastuusta tuloerojen hillitsemisessä: tasa-arvo hyödyttää yrityksiäkin.

Teksti: Sara Tuxen, lähetystösihteeri.