Espanjan hallituksen budjettiesityksen kaatuminen uhkaa valtiontalouden tasapainoa

Kongressi kaatoi sosialistien vähemmistöhallituksen budjettiesityksen ja Espanja valmistautuu nyt 28.4. pidettäviin parlamenttivaaleihin, jotka ovat jo kolmannet neljän vuoden aikana. Budjetin kaatuminen herättää huolta niin valtiontalouden kuin talouskasvunkin kestävyydestä, kun osa menolisäyksistä ja muista toimista oli jo ehditty viedä läpi erillisillä asetuksilla.

Espanjan parlamentti äänesti 13.2. kumoon pääministeri Pedro Sánchezin (PSOE) hallituksen budjettiesityksen ja syöksi samalla hallituksen kriisiin ja maan kohti uusia parlamenttivaaleja. Kyseessä oli toinen kerta Espanjan historiassa sitten vuoden 1978 perustuslain, kun kongressi äänesti hallituksen talousarvioesitystä vastaan. Edelliselläkin kerralla vallassa oli sosialistihallitus ja seurauksena vaalit. Ennenaikaiset parlamenttivaalit pidetään 28. huhtikuuta. Sosialistien johtama vähemmistöhallitus olisi tarvinnut budjetin tueksi katalaaniseparatistien äänet, mutta hallituksen yritys dialogiin Katalonian poliittisen kriisin ratkaisemiseksi ei tuonut toivottua tulosta. ”Katalaaninationalistit ottivat sen minkä antoivat”, uutisoi muun muassa La Vanguardia viitaten viime kesäkuun epäluottamuslauseäänestykseen, jossa Sánchez kaatoi edellisen hallituksen heidän tuellaan. ”Hallituksen lyhyt taival päättyi siellä, missä alkoikin: kongressissa”, komppasi El País.

Budjetin kaatumisen seuraukset ovat ennen kaikkea poliittisia, mutta seuraamuksia tulee myös Espanjan taloudelle. Toistaiseksi julkinen talous jatkaa toimintaansa viime vuoden budjetin pohjalta, kuten alkuvuoden ajankin on tehty (tavanomaisesti tulevan vuoden budjettikäsittely alkaa jo edeltävän vuoden syyskuussa, mutta tästä aikarajasta on lipsuttu jo useana viime vuonna). Kahdeksan kuukauden valtakautensa aikana hallitus ehti silti jo ennen budjettikäsittelyä hyväksyä erillisillä asetuksilla useita valtiontalouteen vaikuttavia toimenpiteitä, jotka pysyvät voimassa itse budjetin kaatumisesta huolimatta. Hallitus puolusti ekspansiivista budjettiesitystään sillä, että uusien verojen sekä veronkorotusten myötä valtio vastaavasti keräisi historiallisen suuren määrän verotuloja eikä valtiontalouden alijäämä siten kasvaisi, päinvastoin. Budjetin kaatumisen myötä suunnitelma rakenneuudistuksineen jää kuitenkin tyngäksi.

Kongressin jo hyväksymien toimien joukossa ovat muun muassa julkisen sektorin työntekijöiden palkankorotukset (2,5 %), eläkkeiden korotukset (1,6–3 %) ja historiallisen suuri minimipalkan nosto 900 euroon (22,3 %). Valtiontalouden kannalta merkittävä on etenkin eläkkeiden korotus, sillä ne muodostavat kolmasosan julkisista menoista: yli 153 miljardia € vuodessa ja vuonna 2019 lähes 9 miljardia € enemmän kuin edellisvuonna (seurauksena 19 miljardin € rahoitusvaje). Vuoden alusta voimaan tulleen minimipalkan noston kriitikot pelkäävät sen heikentävän työllisyyttä (arviot vaihtelevat 40 000 ja 125 000 menetetyn työpaikan välillä) ja talouskasvua, kun taas hallitus laskee sen lisäävän verotuloja.

Ongelma on, että tulopuolen toimenpiteet, joilla kasvaneita menoja oli tarkoitus rahoittaa, eivät nyt suurelta osin toteudukaan. Näitä ovat muun muassa suunnitellut veronkorotukset kuten suurten yritysten yhteisöveron korotus ja dieselvero, joilla hallitus oli talousarviossa laskenut kasvattavansa valtion kassaa usealla miljardilla eurolla. Uudet veroesitykset, kuten esimerkiksi digitaalitalouden ns. Google-vero ja osakekauppavero, eivät ole riippuvaisia budjettiesityksen kaatumisesta, mutta niitä tuskin ehditään käsitellä kongressissa. Lain mukaan parlamentti hajoaa jo 5. maaliskuuta ja samalla keskeytyy kaikki lainsäädäntötyö. Vaikka kongressi vielä ehtisi hyväksyä esitykset, eivät ne julkisen talouden vastuullisuutta valvovan riippumattoman viranomaisen (Airef) mukaan astuisi voimaan ennen kuin loppuvuodesta, joten niiden vaikutus vuoden verokertymään jäisi joka tapauksessa pieneksi.

Tästä kaikesta seuraa, että valtiontaloudelle asetettu alijäämätavoite (EU-komission kanssa sovittu 1,3 %, jonka hallitus itsevaltaisesti nosti välillä 1,8 %:in) tulee jäämään pelkäksi haaveeksi. Budjettiesityksen kongressissa esitellyt valtiovarainministeri María Jesús Montero arvioi, että nyt toteutumatta jäävistä uusista veroista arvioitujen tulojen menetyksen myötä alijäämä voi nousta 2,4 %:in BKT:sta, mikä tarkoittaa lähes 14 miljardia euroa yli hallituksen arvion. Lehdistössä on kritisoitu ministerin lausuntoa ja tulkittu hänen käytännössä myöntäneen, että talousarvioesityksessä oli yli 8 miljardin mentävä aukko, sillä hallituksen arvion mukaan nyt toteutumatta jääneistä veronkorotuksista tuloja olisi tullut vain 5,6 miljardia euroa. Muun muassa Espanjan keskuspankki ja IMF olivat jo aiemmin arvioineet, ettei vuoden 2019 tavoite talousarviossa esitetyillä toimilla toteutuisi, vaan vaje tulisi joka tapauksessa olemaan kahden prosentin luokkaa. Myös OECD varoitti laskelmien epärealistisuudesta ja Euroopan komissio esitti huolensa alijäämätavoitteissa pysymisestä jo ennen budjettiesityksen hylkäämistä. Tutkimuslaitos Funcasin mukaan hallituksen talousarviossa esittämässä alijäämätavoitteessa oli ilmaa jopa 10 miljardia euroa.

Espanjan valtionvelka oli vuoden 2018 lopussa historiallisen korkea, 26,5 miljardia enemmän kuin edellisvuonna. Tasaisen talouskasvun ansiosta sen osuus pysyi kuitenkin 97 %:ssa BKT:sta, desimaalin yli talousarviossa esitetyn tavoitteen. Eniten velkaosuuttaan kasvatti sosiaaliturvajärjestelmä, yli 50 %. Valtion velkaantuminen on eläkejärjestelmän kestämättömyyden ohella Espanjan talouden suurin haaste pitkällä tähtäimellä. Huolimatta viimeisten viiden vuoden hyvästä talouskasvusta, valtion velkaa ei ole onnistuttu pienentämään ja muun muassa luottoluokituslaitos Moody’s varoittaa Espanjan olevan euroalueen talouksien joukossa se, jonka velka lähivuosina tuskin muuttuu tai korkeintaan kasvaa. Jo pitkään laskussa ollut työttömyys on sitä edelleen, joulukuussa 14,3 %, mutta työllisten osuuden kasvu on analyytikkojen mukaan odotettua hitaampaa.

Budjetin ohella helmikuun puolivälissä kaatuivat myös neuvottelut vuodesta 1995 voimassa olleen Toledon sopimuksen parlamentaarisessa komiteassa. Komitean tehtävänä on ollut valvoa eläkejärjestelmän kestävyyttä ja pyrkiä uudistamaan sitä, mutta sen valmistelemat uudet suositukset jäivät nyt vasemmistopuolue Podemosin ja oikeistopuolue PP:n toimesta hyväksymättä ainakin siihen saakka, kun tulevien vaalien tulos on selvillä. Yksi Toledon sopimuksen tavoitteista on ollut myös pitää eläkkeet pienemmässä roolissa vaalikampanjoinnissa, mikä nyt tuskin toteutuu.

Markkinat eivät ainakaan vielä ole juuri hetkahtaneet budjettiesityksen kariutumisesta ja Madridin pörssin IBEX-35-indeksi notkahti ainoastaan minimaalisesti. Espanjan talousnäkymät näyttävät edelleen kohtalaisen hyviltä poliittisesta epävarmuudesta huolimatta. Maan talous kasvoi viime vuonna Espanjan talousministeriön mukaan 2,6 prosenttia, ja tämän vuoden ennuste on 2,2 prosenttia. Ennusteita on viimeisen vuoden aikana korjattu maltillisesti alaspäin kansainvälisen talouskehityksen hidastuessa ja kriisiä seuranneen nousukauden lähestyessä loppuaan.